Venäjän hyökkäyssota

Kansanedustajat, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) ja valiokunnan jäsen Jari Ronkainen (ps.) vierailivat Ukrainassa. Kansanedustajat tutustuivat droonipataljoonan sodankäyntiin Zaporizzjan etulinjassa. Vierailu toi selvästi esille sen, että myös Suomen on panostettava voimakkaasti drooneihin liittyvään osaamiseen, tuotekehitykseen ja tuotantoon.

Venäjän hyökkäysdrooneja lensi Puolan ilmatilaan, ja Puola yhdessä Nato-liittolaisten kanssa ampui niistä joitakin alas. Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että Venäjällä on nyt halua testata Nato-valtioiden kykyä reagoida ja saada selville, miten asiaan suhtaudutaan. - Tässä ajassa on tärkeää, että Suomessakin kaikista keskeisistä turvallisuuskysymyksistä ollaan samaa mieltä, Junnila sanoo.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä merkittävästi. Venäjä parantaa itärajan toisella puolella omien sotilastukikohtiensa suorituskykyjä ja valmiuksia jatkuvasti, tulevaisuuteen valmistautuen. Perussuomalaiset näkee Suomen liittymisen Natoon olleen oikea ratkaisu.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut lähes neljä vuotta aiheuttaen valtavan määrän tuhoa sekä inhimillistä kärsimystä. Perussuomalaiset näkee Ukrainan taistelevan koko Euroopan turvallisuuden puolesta ja katsoo Ukrainan vahvistamisen olevan myös Suomen turvallisuuden etu.

Venäjän törkeä provokaatio Puolan ilmatilassa on saanut aikaan äärimmäisen vakavan tilanteen ja Naton reaktiota odotetaan. Miten tulkitaan viidettä artiklaa, jonka mukaan ”hyökkäys yhteen maahan on hyökkäys koko liittokuntaa vastaan”.

Toisen maailmansodan ja Stalinin kuoleman jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi venäläisnäkemyksen mukaan erityissuhde. Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa taasen oli vallalla väärinkäsitys, jonka mukaan ”pystymme omalla käytöksellämme ja toiminnallamme manageroimaan Venäjää”. Nyt valtioiden välillä ei ole jäljellä mitään, minkä päälle rakentaa.

Eduskunta päätti tänään äänestyksessä irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Perussuomalaiset on johdonmukaisesti katsonut, ettei Suomen olisi pitänyt liittyä sopimukseen alun perinkään. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom on tyytyväinen siihen, että vuonna 2011 tehty virhe viimein korjattiin.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että jalkaväkimiinat ovat suomalaisille turva, eivät uhka. Ottawan sopimuksesta irtaantuminen on täysin oikea ja välttämätön päätös.

Hallintovaliokunnan mietintö rajaturvallisuuslain jatkosta on valmistunut. Vuosi sitten voimaan tullutta lakia esitettään jatkettavaksi vuoden 2026 loppuun asti. Lain mahdollistamia toimia ei ole tähän mennessä jouduttu ottamaan käyttöön, mutta hallintovaliokunnan perussuomalaiset Mauri Peltokangas, Mira Nieminen, Rami Lehtinen ja Joakim Vigelius pitävät lakia välttämättömänä Suomen turvallisuuden takaamiseksi.

Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen osallistui Suomen edustajana Nato-maiden parlamentaarikkojen kokoukseen Saksassa. Immonen kertoo kokouksen tarkoituksena olleen syventää kansainvälistä yhteistyötä ja käsitystä siitä, miten kansainvälinen tuki Ukrainalle konkreettisesti koordinoidaan ja johdetaan.

Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.

Viime viikkoina on käyty julkista keskustelua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, kun Puola ja Baltian maat ilmoittivat aikeistaan irtautua sopimuksesta. Eilen tiistaina myös Suomen hallitus ilmoitti aikeistaan irtaantua sopimuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas on hyvin tyytyväinen siihen, että Suomen hallitus reagoi muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili eduskunnassa 19.3. osana virallista vierailuaan Suomeen. Presidentti Zelenskyi kävi kahdenkeskisen keskustelun puhemies Jussi Halla-ahon kanssa sekä tapasi eduskuntaryhmien edustajia.

Kansanedustajat eduskunnan kaikista kymmenestä eduskuntaryhmästä (kok., ps., sd., kesk., vihr., vas., r., kd., Liike Nyt, Timo Vornanen) alkavat kerätä nimiä lakialoitteeseen rahankeräyslain muuttamiseksi. Tavoitteena on muuttaa lakia niin, että se mahdollistaa kansalaisten täysimääräisen osallistumisen Ukrainan tukemiseen.

Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tapasi mediaa Brysselissä Euroopan talous- ja rahoitusasioiden neuvoston, Ecofinin, kokouksen jälkeen. Purra korostaa, että eri valtioiden puolustusmenot - edes yhteiset - eivät voi antaa jäsenmaille talousjoustoa muualle kuin puolustukseen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru kirjoittaa Satakunnan Kansan kolumnissaan, että Suomen ilmastostrategia on suunniteltava sillä tavalla, että kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden turvaaminen muodostaa perustan, jonka päälle ilmastotoimet suunnitellaan eikä päinvastoin.

Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esitystä eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esitystä merkittävänä edistysaskeleena Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Rauhattomat ajat ja maailmanpolitiikan yllättävät käänteet korostavat tiedustelupalveluiden merkitystä. Mitä tukalammaksi tilanne muuttuu, sitä tärkeämpää on tiedustelun keinoin hankittu oikea tieto. Suunta on nyt se, että isot valtiot pyrkivät päättämään kaikesta pieniä kuuntelematta.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tapahtumat karkasivat hyökkääjän käsistä. Nyt ollaan tilanteessa, josta oikeudenmukainen ulospääsy vaikuttaa lähes mahdottomalta. Yksinvaltaiselle Venäjälle myös rauha on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Sadat tuhannet rintamalta palaavat rikkinäiset sotilaat haastavat virallisen propagandan ja ovat siten yhteiskunnallinen aikapommi.

Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainan valtiota ja sen kansaa kohtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että sota ei alkanut silloin vaan jo vuonna 2014 Krimin miehityksellä, ja sitäkin edelsi vihamielistä vaikuttamista Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan.

24. helmikuuta on kulunut kolme vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta. Ukraina on osoittanut kestävyyttä ja vahvaa taistelutahtoa. Hyökkäyssota koettelee maan kantokykyä ja yhtenäisyyttä, ja tukitarpeet ovat suuria. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista rahoittamalla Partnership Fund for a Resilient Ukraine (PFRU) -rahaston toista vaihetta (2025–2027) yhteensä 4,5 miljoonalla eurolla.

Elinkeinoministeri Wille Rydman huomauttaa, että eräiden laskelmien mukaan Kiina hallitsee jo 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien louhinnasta ja niiden jalostuksesta 90 prosenttia. Rydman varoittaa, että pahimmassa skenaariossa kriittisiä materiaaleja voidaan hyödyntää myös kiristyskeinona samaan tapaan kuin Venäjä on jo hyödyntänyt energia-asettaan omassa valtapelissään.

EU päätti vuonna 2021 massiivisesta 806,9 miljardin euron EU:n elpymisvälineestä, jossa Suomelle oli varattu maksajan rooli. Perussuomalaisten kansanedustajat Mikko Polvinen ja Rami Lehtinen ovat sitä mieltä, että Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella, ja vaativat elpymispaketin kohdentamista uudelleen italialaisten ikkunaremonttien sijaan Euroopan puolustuksen vahvistamiseen.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi valtiopäivät ensimmäistä kertaa. Eduskunnan puhemiehenä äänin 105 jatkamaan valittu perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui valtiopäivien avajaisissa muun muassa niistä monista Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista, joita vastaan maamme on varauduttava.

ELY-keskus tiedotti maanantaina, että useita teitä kunnostetaan Pohjois-Karjalassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen iloitsee uutisesta, joka liittyy perussuomalaisen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteen linjaukseen alemman tieverkon kunnostuksesta.

Suomalainen puolustusalan yritys Insta on kehittänyt yhdessä ukrainalaisen kumppanin kanssa tehokkaan droonin, jota kaupataan Ukrainalle. Viime perjantaina Installa vieraillut valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo, että nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa on tärkeää pitää huoli siitä, että Suomi on mukana siellä missä suomalaista osaamista tarvitaan.

Suomalainen puolustusalan yritys Insta on kehittänyt yhdessä ukrainalaisen kumppanin kanssa tehokkaan droonin, jota kaupataan Ukrainalle. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen pitää itsestään selvänä, että tulevaisuuden sodissa droonien merkitys entisestään korostuu ja että Suomen pitää hakea Ukrainasta kaikki se tieto, mitä tulevaisuuden sodissa tarvitaan.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.

Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.