Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Juutalaisvastaisten iskulauseiden ilmaisu este kansalaisuuden saamiselle Saksassa – tiukennettu kansalaisuuslaki puuttuu erikseen sosiaalisen median julkaisuihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

vihapuhehysteria

Perussuomalaisten kansanedustajat Sakari Puisto ja Laura Huhtasaari kertovat hallitusohjelman kirjauksista koskien perussuomalaisille tärkeitä teemoja. Laaja sananvapaus on nostettu isoon asemaan hallitusohjelmassa &#8211; ja lisäksi ohjelmassa puolustetaan vahvasti suomalaista kulttuuria, arvoja ja perinteitä.

Osaava Suomi -reformipöydässä neuvotelleet kansanedustajat Sakari Puisto ja Laura Huhtasaari ovat tyytyväisiä. Pöydässä käsiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaa, ja perussuomalaiset saivat kirjauksiin monta poliittisesti merkittävää kohtaa.
– On hienoa, että hallitusohjelmassa on vahvoja kirjauksia suomalaisen kulttuurin puolesta, eikä tätä häpeillä tuoda esiin, toteaa Puisto.
Koulujen juhlaperinteet kunniaan
Toimialaa käsittelevässä hallitusohjelman osiossa todetaan Suomen muun muassa olevan kannustava sivistysyhteiskunta, joka on ylpeä omasta monipuolisesta kulttuuriperinnöstään.
Myös peruskoulua käsittelevässä osiossa on perussuomalaisille mieluisia kirjauksia. Hallitusohjelmassa korostetaan, että koulujen kasvatustehtävään kuuluu varmistaa, että suomalainen kulttuuriperintö välittyy uusille sukupolville. Tähän sisältyy myös koulujen juhlaperinteiden vaaliminen kevät- ja joulujuhlineen.
Sananvapaus turvatta yliopistoissa
Suomalaisuuden ohella ohjelmassa puolustetaan laajaa sananvapautta. Orwellilaisen sananvastuun ja vihapuhehysterian sijaan tekstissä todetaan, että sananvapaudella on keskeinen merkitys länsimaisen sivistyksen, demokratian, tieteen ja taiteen kulmakivenä. Perussuomalaisten mielestä sananvapautta näivettämällä tuhotaan näiden kaikkien perustaa.
– Woketus on peruttu, naurahtaa Huhtaaari ja jatkaa:
– Sananvapaus on turvattava yliopistoissa. Kouluissa suomen kieli ja mieli sekä perinteet ovat ylpeyden aihe.
– Ohjelmassa paalutetaan, että ”laajaa sananvapautta on tuettava ja ylläpidettävä kaikkialla yhteiskunnassa”. Tämä on tärkeä asia näinä aikoina, Puisto lisää.
Akateemista keskustelukulttuuria vahvistettava
Korkeakoulutusta käsittelevässä osiossa tuodaan esiin myös avoimen akateemisen keskustelukulttuurin vahvistaminen.
Perussuomalaisten mielestä yliopistojen keskeinen tehtävä ei ole opettaa poliittista korrektiutta vaan kasvattaa opiskelijoita kriittisiksi ja analyyttisiksi ajattelijoiksi.

Hallitusohjelmassa vahvat kirjaukset sananvapaudesta ja suomalaisuudesta – ”Woketus on peruttu”

Tiedetoimittaja, ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaistun Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjan toinen kirjoittaja Marko Hamilo arvioi, että sananvapauskeskustelu Suomessa on siirtynyt orwellilaiseen suuntaan: kaikki ovat olevinaan samaa mieltä ja kaikki kannattavat sananvapautta. Käsitettä kuitenkin tulkitaan eri tavoin poliittisen kentän eri laidoilla.

Se, mitä sananvapauteen kuuluu on monelle epäselvää.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen äskettäin sai uransa loppumetreillä komealta kalskahtavan tunnustuksen, kun Asianajajaliitto myönsi Toiviaiselle Oikeusteko-palkinnon.
&#8211; Palkinnon perusteluissa mainittiin sananvapauslainsäädännön tulkitseminen ennakkoluulottomalla tavalla. Tätähän se on ollutkin pitkään. Kukaan ei sano, että sananvapaus olisi huono asia, mutta sitä tulkitaan uudestaan eri tavoilla, tiedetoimittaja Marko Hamilo sanoo.
Hamilo on ajatuspaja Suomen Perustan tänään julkaistun Some, sananvapaus ja vihapuhehysteria -kirjan toinen kirjoittaja.
Etenkin poliittisessa retoriikassa sananvapaudesta on tullut käsite, jota tulkitaan poliittisen kentän eri laidoissa eri tavoilla.
&#8211; Varsinkin vihervasemmistolaisten kuulee usein puhuvan sananvapaudesta, johon liittyy myös sananvastuu. Se on kuitenkin retorinen temppu, joka vesittää koko sananvapauden idean, Hamilo ihmettelee.
Huolelle vihapuheesta ei perusteita
Sananvapauden juridisessa ytimessä voidaan katsoa olevan perustuslaillinen ennakkosensuurin kielto, oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Hamilo ilmaisee olevansa huolestunut sananvapaustilanteesta tulevaisuudessa.
&#8211; Sananvapauden historia on pitkä ja poukkoileva, eikä ole takeita että edessä oleva kehitys olisi hyvä.
Uudessa kirjassa Hamilo esittää, että 2000-luvulla Suomen lainsäädäntöön on EU:n kautta omaksuttu neuvostoliittolainen käsitys sananvapaudesta, sillä nykyinen EU:n lähestymistapa niin sanottuun vihapuheeseen alkaa muistuttaa kylmän sodan aikaisen sosialistiblokin ihmisoikeuspolitiikkaa.
Vuonna 2016 komissio ilmoitti, että se oli sopinut Facebookin, Twitterin, Youtuben ja Microsoftin kanssa käytännöistä, joilla vihapuheen leviämistä ehkäistään internetissä Euroopassa. Sopimuksen mukaan yhtiöt sitoutuvat poistamaan niille ilmoitetut vihapuheviestit yleensä vuorokauden kuluessa.
&#8211; Yhtiöt siis ottivat tehtäväkseen sellaisen julkisen vallan käyttämisen, jonka perinteisesti on katsottu olevan julkisen vallan käyttöä. Käytäntö on lähellä ennakkosensuuria ja ulkoistaa sananvapauden rajoittamisen yksityisille yrityksille.
Hamilo katsoo, että vihapuhediskurssille eli puheelle vihapuheesta ei ole oikeutusta, mutta sosiaalinen tilaus sille saattaa hyvinkin olla.
&#8211; Kirjan nimessä mainitaan käsite vihapuhehysteria, joka viittaa siihen, että katsomme huolen vihapuheesta perusteettomaksi.
Valtakunnansyyttäjällä kaksoisstandardit
Sananvapaus ei ole absoluuttinen oikeus, vaan sitä voidaan rajoittaa samoilla edellytyksillä kuin muitakin perusoikeuksia. Syytteet ja tuomiot sananvapausrikoksista näyttäisivät kuitenkin viime aikoina Suomessa olleen melko yksipuolisia, kohteena lähinnä vain poliittinen oppositio.
Palkitun valtakunnansyyttäjä Toiviaisen ura voidaan hyvin nähdä myös konservatiivista näkökulmaa puolustavien poliitikkojen mielipiteiden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/oikeusteko-palkittu-valtakunnansyyttaja-toiviainen-jahtaa-vain-inhokkejaan-totesi-demarikansanedustaja-al-taeen-syyllistyneen-vihapuheeseen-mutta-ei-nostanut-syytetta/">vainoajana</a>. Aiemmin Toiviainen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/meri-miten-on-mahdollista-esittaa-somekirjoituksia-joissa-yllytetaan-tappamaan-eika-asiassa-loydeta-rikosta/">jätti nostamatta syytteen</a> myös vasemmistopoliitikko Misha Dellingeria vastaan tämän Twitter-tililtä lähetetyistä vihaviesteistä.
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri huomauttaa, että valtakunnansyyttäjä Toiviainen totesi myös demarikansanedustaja Hussein al-Taeen syyllistyneen vihapuheeseen, mutta ei nostanut syytettä.
&#8211; Eihän tämä hyvältä näytä. Toiviainen perusteli, että al-Taeen omaehtoisen katumisen ja muun toiminnan vuoksi syyte jätettiin nostamatta. Asia ei mennyt ihan niin, sillä al-Taee jäi itse kiinni viestien kirjoittamisesta, eikä aluksi edes muka muistanut kirjoittaneensa viestejä. Sittemmin muisti palautui.
<iframe loading="lazy" title="Sananvapauden alennustila, mielipidevainot, poliittiset ajojahdit - Hamilo, Rostila, Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1TqiaT0yFU4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomi lipunut 2000-luvulla kohti neuvostoliittolaista käsitystä sananvapaudesta – vihapuhekeskustelulle ei ole oikeutusta, mutta sosiaalinen tilaus sille voi olla