Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

BBC kertoi köyhistä isistä, jotka myyvät 5- ja 7-vuotiaita tyttäriään – tyttöjen kohtalo lapsimorsiamina jäi kertomatta

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

vihreä talous

Pääministeri Sanna Marinin ja valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kunnianhimoiset ilmastotoimet ja vihreä talous luovat Suomeen uutta työllisyyttä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti, että ilmastotoimet vaikuttavat myös toiseen suuntaan ja että jotkut työpaikat saattavat jopa vähentyä. &#8211; Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan, Purra sanoi eilen Ylen A-Talkissa.

Pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus sai torstaina aikaiseksi luonnoksen Suomen valtion ensi vuoden budjetiksi. Esityksen alijäämä on huimat 6,9 miljardia euroa. Valtion velkaantuminen on silti viime päivinä jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna otsikoihin keskustan ja vihreiden kiistelystä 0,2 megatonnin hiilipäästöistä.
Julkista taloutta vahvistavat, pitkään kaivatut työllisyystoimet hallitukselta jäivät jälleen tekemättä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmetteleekin, miksi hallitus ei keskittynyt vahvemmin talouden ja työllisyyden haasteiden ratkaisuun.
Purra katsoo, että hallitus on vain siirtänyt ongelmia eteenpäin.
&#8211; Säätytalolla käytiin ilmastoneuvotteluita tilanteessa, jossa alijäämää on seitsemän miljardia ja velka kasvaa. Hallitus on lukkiutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen ja se sitten vaikuttaa budjettikäsittelyihin. Tietyllä tapaa hallitus näyttäisi olevan vihreän varauman vanki, Purra sanoi eilen Ylen A-talkissa.
Marinilta taas tyhjiä korulauseita
Pääministeri Marinin mielestä ilmastotoimet ovat ”iso asia” Suomen talouden ja työllisyyden kannalta. Marinin mielestä tulevaisuuden työpaikat ”rakentuvat vihreään talouteen”.
&#8211; Suomen on tehtävä kunnianhimoisia ilmastotoimia, jotta myös yritykset voivat luottaa siihen, että Suomi on vakaa, eteenpäin kulkeva yhteiskunta. Minä seison ylpeästi neuvotellun kokonaisuuden takana, Marin korulausui.
Purra huomautti pääministerille yksioikoisesta lähestymistavasta asiaan.
&#8211; Myös ilmastotoimet vaikuttavat toiseen suuntaan. Jotkut hyötyvät ja jotkut joutuvat maksamaan enemmän. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn, autoilijoiden kustannuksiin ja maakunnissa asuviin ihmisiin.
&#8211; Kolikolla on aina kaksi puolta. Toiselta puolelta voidaan katsoa, että ilmasto-osaamisella saadaan uusia työpaikkoja, toiselta puolelta jotkut työpaikat saattavat vähentyä. Talous- ja työllisyyspolitiikassa pitäisikin aina katsoa kokonaisuutta, Purra sanoi.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah oli samoilla linjoilla ja kuvasi hallituksen jääneen vihreiden panttivangiksi. Essayah harmitteli myös työllisyystoimien lykkäämistä.
&#8211; On hälyttävää, että hallituksen kaikkein tärkein tavoite, työllisyysasteen nostaminen, on jäänyt jumiin yhdelle puolueelle ja sen ilmastotavoitteille. Tuntuu jo siltä, että hallituksen iso kuva on hävinnyt.
&#8211; Jälleen kerran julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet siirtyivät eteenpäin, Essayah sanoi.
Ilmastopolitiikassa joku maksaa aina
Purra totesi, että vihreät ovat antaneet määrittelyvaltaa ilmastoasiantuntijoille, joilla ei kuitenkaan ole näkemystä valtion kokonaisbudjettiin saati siihen, mihin muuhun kuin ilmastotoimiin rahaa voidaan laittaa.
&#8211; Näyttää siltä, että mikäli päästötavoitteisiin ei päästä, kuten itse pidän todennäköisenä, niin ilmastopaneeliko sitten keväällä saa kertoa, paljonko ilmastopolitiikkaan laitetaan lisäresursseja. Ne ovat sitten pois jostain muualta.
&#8211; Ilmastopolitiikassa ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin että joku maksaa enemmän: joko veronmaksaja, autoilija tai joku muu yksittäinen taho. Näin se vain tulee olemaan. Samaan aikaan Suomen kilpailukyky heikkenee muihin maihin nähden. Tämä on haitallista politiikkaa.
Purra linjasi, että perussuomalaiset ei ole sitoutunut hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka on kunnianhimoisempi kuin Suomen kilpailijamailla ja EU:lla keskimäärin.
Suomalaiset osaajat eivät kelpaa Marinille
Suomessa on satoja tuhansia ihmisiä työtä vailla ja monet vajaatyöllistettyjä. Tästä huolimatta pääministeri Marin pitää kiinni näkemyksestään, jonka mukaan Suomeen on tuotava lisää työntekijöitä Suomen ulkopuolelta.
Marin ei eilen A-Talkissa sanonut sanaakaan Suomessa jo olevien työttömien työllistämisestä, vaan hehkutti työperäisen maahanmuuton puolesta.
&#8211; Hallitus keskittyy työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Me tarvitsemme tänne osaajia ja työntekijöitä ja ihmisiä, jotka pitävät huolta tästä yhteiskunnasta, Marin intoili.
Suomalaisista osaajista pääministeri ei sanonut sanaakaan.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko komppasi pääministeriä. Saarikon mukaan työvoimapula pienenee työperäisellä maahanmuutolla. Saarikko vihjasi, että työvoimaa tarvitaan myös ”muualta”.
Työllisyyttä vauhditettava veronalennuksilla
Purra ihmetteli Marinin ja Saarikon näkemyksiä työperäisen maahanmuuton paisuttamisesta ja toimista sen eteen.
&#8211; Ei tänne ole tulossakaan koulutettua työvoimaa tai startup-yrittäjiä, koska Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohdemaa esimerkiksi palkkapolitiikan vuoksi. EU:ssa myös monet muut maat kilpailevat näistä ihmisistä.
&#8211; Prosessien helpottaminen ja pikakaistat eivät siis tuo Suomeen osaajia ja korkeakoulutettuja ihmisiä, päinvastoin. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä houkuttelee lähinnä sellaisia ihmisiä, joiden vaikutus julkiselle taloudelle ei ole positiivinen.
Perussuomalaiset pyrkisi vahvistamaan työllisyyttä veronalennuksilla, jolloin työn vastaanottaminen olisi kannattavampaa. Purra huomautti, että veronalennukset samalla vahvistavat ostovoimaa ja talouden dynamiikkaa.
Miksei asioita korjata Suomessa?
Purra esitti, että työperäiseen maahanmuuttoon keskittymisen sijaan tulisi asioita korjata Suomessa.
&#8211; Tärkeintä on kohdistaa kaikki toimet niin, että yrityksillä on mahdollisuudet laajentua, investoida ja palkata työvoimaa niin, että Suomeen syntyy uutta työtä.
Purra nosti esille myös koulutuspolitiikan merkityksen.
&#8211; Meillä on paljon nuoria, jopa korkeakouluissa, joiden tulevaisuudennäkymät ovat epäselviä. Moni ei tiedä, tuleeko saamaan koulutustaan vastaavaa työtä. Myös ammattikoulutusjärjestelmässä on tyhjäkäyntiä, koska ihmisiä koulutetaan aloille, joilla he eivät välttämättä kelpaa yrityksiin töihin riittämättömän osaamisen vuoksi.
&#8211; Toivoisin valtiolta vastuuta koulutuspolitiikan kohdentumisesta. Meidän pitäisi huolehtia siitä, että meidän oma koulutuspolitiikkamme tuottaa niitä osaajia. Tämä ei liity vain korkeakoulutettuihin ihmisiin vaan myös siihen, että ammattikoulutusjärjestelmästä tulee ihmisiä, jotka osaavat tehdä ne työt, joihin heidät on koulutettu.
&nbsp;

Ministerit Marin ja Saarikko intoilivat ilmastotoimista ja työperäisestä maahanmuutosta – Purra: ”Hallitus on vihreän varauman vanki”

Euroopan keskuspankki on kertonut tutkivansa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ekpn-vihrea-rahapolitiikka-tormaa-realiteetin-muuriin/">vihreiden velkakirjojen</a> suosimisesta arvopaperiostoissaan. Pankin sisäiset kriitikot huomauttavat, että EKP:n tulisi olla markkinaneutraali ja jättää <a href="https://www.suomenuutiset.fi/keskuspankkiirit-eri-mielta-vihrean-teknologian-suosimisesta/">poliittiset valinnat</a> äänestetyille päättäjille. Uutistoimisto <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-05-13/how-do-ecb-chiefs-invest-their-own-cash-not-very-sustainably?srnd=economics-vp">Bloomberg tutki</a>, miten hyvin EKP:n johtajat ovat painottaneet vihreitä arvopapereita omissa sijoitussalkuissaan.

Bloombergin pohjana on yhdysvaltalaisen rahoitusalayhtiö MSCI:n laatima <a href="https://www.msci.com/our-solutions/esg-investing/esg-ratings">teollisuuden kestävyysindeksi</a>. Siinä määritellään ympäristövaikutusten lisäksi sosiaaliset ja hallinnolliset seikat.
Eivät elä kuten opettavat
EKP:n johdon omat sijoitukset kertovat, että noin puolet sijoituksista osuu kestävyysasteikolle keskitasolle tai sen alapuolelle. Yli neljännes johtajien sijoituksista oli kohteissa, joissa kesävyysarvosanaa ei ole laadittu.
EKP:n johtajien ei siis voida sanoa elävänsä itse opettamallaan tavalla. Sen sijaan markkinaneutraalius näyttäisi toteutuvan johdon sijoituksissa selkeästi paremmin.
EKP:n tiedottaja ei halunnut kommentoida keskuspankin johtajien sijoitussalkkujen sisällöistä.

EKP:n viherhypetystä tulee tuutin täydeltä – miten EKP:n johtajat ovat sijoituksissaan noudattaneet paasauksiensa ohjeita?

Euroopan keskuspankki teki simulaatioita ostamalla eri määriä niin sanottuja vihreitä velkakirjoja. Vaikka keskuspankki käyttäisi koko osto-ohjelmansa näihin vihreisiin velkakirjoihin, sillä olisi vain lyhytaikainen ja vähäinen vaikutus saastuttamisen kutisemiseen. Aiheesta uutisoi <a href="https://uk.reuters.com/article/ecb-policy-climate/green-qe-would-only-help-climate-a-little-ecb-paper-finds-idUKKBN28O22C">Reuters</a>.

Vihreiksi yrityksiksi lasketaan ne yritykset, joiden tehtävä on vähentää saastuttamista. Esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin keskittyvät yritykset lasketaan vihreiksi yrityksiksi.
Vähäisiä vaikutuksia
Vihreiden velkakirjojen osto vaikuttaisi vain lyhytaikaisesti, sillä keskuspankin mukaan ilmastonmuutos ja saasteet ovat pitkäaikainen ja rakenteellinen ongelma. Sen sijaan yrityslainojen ostojen teho näyttäytyy normaalissa yrityksen taloussyklissä.
EKP tutki simulaatioissaan muun muassa sitä, että keskuspankki myisi &#8221;ruskeita&#8221; velkakirjoja ja ostaisi vihreitä tilalle. Tutkijat havaitsivat, että tämän vaikutus saasteiden määrään ja kokonaistuottavuuden kasvuun on mitättömän pieni.
Toisessa simulaatiossa EKP ostaisi koko rahalla vihreitä velkakirjoja ja kolmannessa keskuspankki pitäytyisi markkinaneutraalina. Se tarkoittaa velkakirjaostoja tasapuolisesti kaikilta toimialoilta. Tutkijoiden mukaan näiden kahden simulaation ero on pieni niin kansantaloudellisesti kuin saastuttamisen määrään nähden.
Vihreä QE voi jopa lisätä saasteita
Tutkijoiden lisähavainto on, että ostamalla pelkkiä vihreitä velkakirjoja ei päästä tavoitteeseen siitä syystä, että se laskee myös ruskeiden yritysten lainojen korkoja. Se voi jopa kiihdyttää saastuttamista.
EKP on jo tähän mennessä ostanut taseeseensa yritysten velkakirjoja peräti 300 miljardilla eurolla. Siitä on tullut sen myötä määräävä tekijä euroalueen yrityslainamarkkinoille.

EKP tutki: ”Vihreiden” velkakirjojen ostoilla vain pieniä ja lyhytaikaisia vaikutuksia saastuttamiseen

EU:n elvytyspaketit eivät ole toimineet ennenkään, eikä uusi koronapaketti todennäköisesti tule olemaan poikkeus tästä säännöstä. Taloutieteen tohtori arvostelee EU:ta väärien alojen tukemisesta ja uusien innovaatioiden ja pienyritysten laiminlyömisestä. 
Euroopan komission julkistama 750 miljardin euron &#8221;koronapaketti&#8221; on otettu sijoituspiireissä vastaan riemulla. Mutta kun tarkastellaan aiempien elvytyspakettien tuloksia, liikaan optimismiin ei ole aihetta, kirjoittaa taloustieteen tohtori, sijoitusmeklari Daniel Lacalle <a href="https://www.dlacalle.com/en/why-the-european-recovery-plan-will-likely-fail/">blogissaan</a>.
Aiemmatkaan elvytyspaketit eivät ole toimineet
Vuonna 2009 Euroopan unioni käynnisti kunnianhimoisen kasvu- ja työllisyysprojektin, jonka oli tarkoitus kasvattaa bruttokansantuotetta 1,5 prosentilla ja luoda miljoonia uusia työpaikkoja. EU:n oli tarkoitus nousta lamasta Yhdysvaltoja vahvempana keynesiläisen julkisen sektorin elvytyksen ansiosta. Tulokset olivat kuitenkin päinvastaiset: 4,5 miljoonaa työpaikkaa menetettiin, vaje lähes kaksinkertaistui ja talous meni stagnaatioon. Veronkorotukset ja yksityisen yrittämisen esteet hidastivat talouden elpymistä. Tämä kaikki sen jälkeen, kun Euroopan keskuspankin tase oli jo kaksinkertaistunut vuosien 2001 ja 2008 välillä, Lacalle kirjoittaa.
Vuoden 2008 talouskriisissä Euroopan keskuspankki tuki taloutta kahdella suurella velkakirjojen takaisinosto-ohjelmalla ja alentamalla ohjauskorkoaan 4,25 prosentista yhteen prosenttiin. Vuoden 2011 lopussa EKP oli suurin Espanjan valtion velkakirjojen omistaja. Koko tämän ajan EKP:n tase bruttokansantuotteeseen nähden oli suurempi kuin Yhdysvaltain keskuspankin. Toukokuussa EKP:n tase oli 44 prosenttia BTK:stä kun Yhdysvaltain keskuspankilla se oli 30 prosenttia. Mutta kaiken tämän velkaelvytyksen vaikutus talouden, tuottavuuden ja työllisyyden kasvuun on ollut todellinen pettymys, taloustieteen tohtori Daniel Lacalle kirjoittaa.
&#8221;Vihreä talous&#8221; tarkoittaa veronkorotuksia
Toinen esimerkki surkeista tuloksista oli niin kutsuttu Junckerin suunnitelma, joka piti sisällään 360 miljardin euron investoinnit, jotka valuivat enimmäkseen hukkaan tuottamatta talouskasvua. Päinvastoin, tuottavuuden kasvu pysähtyi ja teollisuustuotanto putosi joulukuussa 2019 alhaisimmalle tasolle vuosiin.
Taloustieteen tohtori Lacalle kehottaa suhtautumaan varovaisuudella myös &#8221;vihreään talouteen&#8221;. Veronkorotukset ja protektionistinen rajavero ovat keskeinen osa EU:n &#8221;vihreää&#8221; taloussuunnitelmaa. Tämä rajoittaa talouselvytyksen toimivuutta ja lisää kauppasotien riskiä. Vihreät ilmastoverot ovat jo nyt nostaneet kotitalouksien sähkölaskuja EU:ssa.
Tuottamattomia zombiyrityksiä tuetaan
Lacallen mukaan EU:n elvytyspakettien suurin ongelma on se, että ne toteutetaan keskusjohtoisesti, poliittisten päätösten perusteella. Koska tukipaketit perustuvat poliittisiin suunnitelmiin, niiden tulokset ovat heikot. Usein tukipaketit kohdistuvat sellaisille sektoreille, joilla on jo ylikapasiteettia.
Tuet saattavat myös luoda vääriä kysyntäsignaaleja, jotka johtavat käyttöpääomaongelmiin ja zombiyritysten määrän lisääntymiseen. Zombiyrityksellä tarkoitetaan pahasti velkaantunutta yritystä, joka muuttuvien ja kiinteiden kulujen jälkeen pystyy korkeintaan maksamaan velkojensa korot, mutta ei lyhentämään velkojaan. Tällaisten yritysten määrä on EU:ssa räjähtänyt elvytyspakettien jälkeen.
Pienyritykset ja innovaatiot kuolevat
Suuri ongelma on se, että vääriä aloja elvytetään samalla kun tuhannet pienyritykset kuolevat luoton puutteessa, koska niillä ei ole poliittista vaikutusvaltaa. Lacallen mukaan euroalue tuhoaa innovatiivisia yrityksiä tai vähintäänkin estää niiden kasvua, sillä säädöksissä painotetaan pankkien kautta tulevaa rahoitusta. Apple tai Netflix eivät olisi voineet kasvaa pankkilainojen varassa, Lacalle huomauttaa.
Sijoittajan näkökulmasta Lacalle on sitä mieltä, että EU rankaisee menestyviä yrityksiä korkealla verotuksella samalla kun tukee matalan tuottavuuden aloja. Poliittista vaikutusvaltaa omaavia aloja tuetaan ja korkean tuottavuuden aloja rangaistaan, mikä pelottaa monet kasvuyritykset pois.
Koronapaketti on samaa vanhaa &#8211; mutta paljon suurempi
Vastikään julkistettu EU:n 750 miljardin euron koronapaketti on Lacallen mielestä samaa vanhaa elvytystä, mutta paljon suuremmassa paketissa. Hän ei odota sen toimivan yhtään paremmin kuin aiemmatkaan tukipaketit. Vaikka vihreästä taloudesta puhutaan paljon, suurin osa tuesta menee alumiini-, teräs-, auto- ja lentokoneteollisuudella ja jalostamoille. Samalla säästöihin ja sijoituksiin kohdistuvat veronkorotukset kampittavat startup-yrityksiä ja vähentävät tuotekehitysinvestointeja.
EU:n ongelmana ei koskaan ole ollut elvytyksen puute vaan pikemminkin sen liiallisuus. Koronakriisi vaatisi Lacallen mielestä vahvaa kannustusta uusille innovaatioille ja tuottaville yrityksille. Sen sijaan EU keskittyy vanhojen, riutuvien yritysten pelastamiseen.

EU:n elvytyspaketit eivät ota toimiakseen – zombeja tuetaan ja pienyrityksiä kampitetaan