Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

YK:n turvaneuvosto

Suomen laki ei tule esteeksi, mikäli kansalainen lähtee ulkomaille vierastaistelijaksi hyökkäyssotaan. Tämä pätee myös siinä tapauksessa, jos kyse on liittymisestä Ukrainassa hyökkääviin venäläisjoukkoihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on tehnyt eduskunnassa lakialoitteen, joka esittää muutosta nykytilanteeseen.

Nykyisen lainsäädännön puutteellisuus on tullut ilmi viimeistään Venäjän aloitettua helmikuussa häikäilemättömän hyökkäyksensä Ukrainaan. Suomi ei hyväksy Vladimir Putinin hyökkäyssotaa tai sen tueksi kyhättyjä väitteitä, mutta lain silmissä kuitenkin hyväksyy kansalaistensa lähdön tukemaan tällaistakin hyökkäystä.
&#8211; Tässä on niin räikeä ristiriita, että asiaan on löydettävä ratkaisu. Se on tarpeen käynnissä olevan sodan näkökulmasta, mutta myös tulevaisuutta ajatellen. Emme ikävä kyllä voi ajatella, että nyt nähtävä rikollinen hyökkäys olisi maailmassa viimeinen laatuaan, huomauttaa Sebastian Tynkkynen.
Hyökkäyssotien edistämisen tulisi olla rangaistavaa
Ulkomaille sotimaan lähtevä Suomen kansalainen voidaan tälläkin hetkellä tuomita esimerkiksi tehdyistä sotarikoksista, jos tämän voidaan osoittaa sellaisiin syyllistyneen. Ellei kyse ole terrorismista, taistelijaksi lähtemistä ei kuitenkaan ole laissa kielletty. Tätä tyhjiötä Tynkkysen lakialoite täydentäisi.
&#8211; Tarkoitus ei ole kriminalisoida kaikkea ulkomaiden konfliktialueille suuntaamista. Moni suomalainenkin on halunnut lähteä tukemaan Ukrainan puolustustaistelua, mikä on täysin hyväksyttävää. Sen sijaan kun kyse on laajasti kansainvälisesti tuomituista hyökkäyssodista, tulisi sellaisten edistämisen olla rangaistava teko. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi taisteluihin osallistumista tai niihin värväämistä sellaisen valtion hyväksi, joka toimii vastoin kaikkia sääntöjä. Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat tästä valitettavan selkeä esimerkki, Tynkkynen toteaa.
Lakialoitteessaan Tynkkynen määrittelee sotatoimen kansainvälisesti tuomituksi, mikäli se on ilmeisellä tavalla vastoin YK:n turvallisuusneuvoston yksimielisesti tai yleiskokouksen kahden kolmasosan enemmistöllä hyväksymää päätöslauselmaa. Tällaisiin sotatoimiin osallistuminen vapaaehtoisesti tai niiden järjestelmällinen edistäminen olisi teko, josta seuraisi aloitteen mukaan enintään kaksi vuotta vankeutta.
&nbsp;

Laki sallii Venäjän hyökkäyssotaan osallistumisen – Tynkkynen vaatii lakimuutosta

EU:n ulkopolitiikan johtaja Federica Mogherini on pyytänyt apua YK:n <a href="http://www.bbc.com/news/world-europe-32695483" target="_blank">turvallisuusneuvostolta</a>, jotta Välimerellä tapahtuva ihmissalakuljetus saataisiin pysäytettyä. Mogherini painotti neuvostolle, että EU haluaa pelastaa ihmishenkiä. Välimerellä on kuollut tänä vuonna arviolta yli 1 800 laitonta siirtolaista veneturmien yhteydessä.
EU:n toimet tähtäävät kolmella eri tavalla salakuljetuksen torjumiseksi. EU hakee YK:n turvallisuusneuvostolta lupaa operaatioon, jossa salakuljetuksessa käytettäviä aluksia voitaisiin tuhota satamissa. EU:ssa mietitään lisäksi pakolaisten tasaisempaa sijoittautumista eri EU:n jäsenmaihin. Suomen <a href="http://yle.fi/uutiset/suomi_patistaa_uusia_eun_jasenmaita_ottamaan_pakolaisia__oma_kiintio_pysynee_ennallaan/7987280" target="_blank">osuuteen</a> ei odoteta suuria muutoksia, sillä Suomi on jo tähän astikin vastaanottanut pakolaisia. Kolmanneksi EU miettii keinoja lopettaa salakuljetus luomalla laillisen väylän siirtolaisille.
EU:n jäsenmaita hiertää toinen suunnitelma, jossa eri jäsenmaita velvoitettaisiin vastaanottamaan pakolaisia Euroopan ulkopuolelta. Saksa ja Ranska tukevat ajatusta. Iso-Britannia, Unkari, Slovakia ja Viro kuitenkin vastustavat ajatusta, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.
Alusten upottaminen 
 vaatii sota-alusten käyttöä
Mogherini kertoi, että EU:n alukset varmistaisivat ennalta, että laivat ovat upotushetkellä tyhjiä. Salakuljetukseen käytettyjen alusten tunnistaminen ja erottaminen esimerkiksi kalastusaluksista on kuitenkin haasteellista.
Turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista Venäjä ja Kiina ovat epäileväisiä operaatioiden menestyksestä. Kumpikin maa voi estää turvallisuusneuvoston mandaatin laivanupotukseen. Alusten upottaminen vaatii sota-alusten käyttöä.
Jo 60 000 salakuljetettua 
 ihmistä tänä vuonna
Aluksia upotettaisiin Libyan satamisssa. Libyasta on tullut suuri lähtömaa Välimeren ihmissalakuljetukselle, sillä maan olot ovat epävakaat. Salakuljetus kiihtyi viime vuonna, ja on jatkunut kuluvana vuonna vilkkaampana. YK:n arvioiden mukaan Välimeren kautta on salakuljetettu jo 60 000 ihmistä alkuvuoden aikana.

EU hakee YK:lta apua Välimeren ihmissalakuljetuksen torjumiseksi

Ulkopoliittisen eliittimme harras haave Suomen pääsystä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi murskautui. Eliitin pettymys on karvas. Savun laskeuduttua on kriittisen analyysin paikka. Oliko liki vuosikymmenen ajan käyty kampanja turha?
Suomea hypetettiin euroviisukilpailuista tuttuun tapaan äänestyksen ennakkosuosikkina – ainakin Suomessa. Kampanja osoitti ulkopoliittisen johtomme naiiviuden. Toki turvaneuvostokampanja tuki Suomen tunnettavuutta maailmalla, mutta millä hinnalla? Maamme julkisuuskuvaa puleerattiin vuosikausia salonkikelpoiseksi. Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimuskin oli allekirjoitettava, jotta turvaneuvoston jäsenyys ei vaarantuisi. Mitään painoarvoa ei annettu sille, että suurvallat eivät tähän pienen Suomen kannalta sotilaallisesti ja taloudellisesti järjettömään sopimukseen liittyneet.
Ulkopolitiikan johto oli valmis sallimaan oman maan puolustuksen heikentämisen turvaneuvostokampanjaa vauhdittaakseen. Jos sotilaallisesti liittoutumaton Suomi lähtee seuraavaksi mukaan Nato-maa Islannin ilmatilan valvontaan, on kyse samankaltaisesta ulkopoliittisesta naivismista kuin turvaneuvostokampanjassa.
Ulkopolitiikkaamme tarvitaan realismia ja maanpuolustukseen inhorealismia. Perussuomalaiset eivät kannata pilvilinnojen rakentamista. Mielestämme paras vakuutus pahan päivän varalle on maanpuolustustahtoinen kansakunta ja oma, uskottava puolustuskyky. Sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus.
Jussi Niinistö
Kansanedustaja

Niinistö: Naivistinen turvaneuvostokampanja

YK:n turvaneuvosto

Laki sallii Venäjän hyökkäyssotaan osallistumisen – Tynkkynen vaatii lakimuutosta

EU hakee YK:lta apua Välimeren ihmissalakuljetuksen torjumiseksi

Niinistö: Naivistinen turvaneuvostokampanja

Uusimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Suosituimmat

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?