Lehtikuva Boris Roessler
Euroopan keskuspankki EKP:n pääjohtaja Mario Draghi mainitsi mahdollisten epätavallisten keinojen saaneen yksimielisen hyväksynnän johtokunnalta. Tällaisiksi epätavallisiksi keinoiksi lasketaan esimerkiksi laajamittainen velkakirjojen ostaminen keskuspankin taseeseen. Myös Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmann on näiden toimien kannalla.
Uutistoimisto Reutersin analyysissä pureudutaan Weidmannin näkemykseen. Reuters on haastatellut useampia talousvaikuttajia, ja heidän mielestään Weidmannin uusi lähestymistapa on lempeämpi kuin mitä Saksan keskuspankilta on tavallisesti ollut lupa odottaa.
Jotkut näkevät Weidmannin voivan yrittää vaikuttaa siihen, ettei mahdollisista osto-ohjelmista tule liian leväperäisiä. EKP:ta on kritisoitu vuosien ajan siitä, että keskuspankki toimii mitättömillä liikkeillä ja silloinkin liian myöhään. Tämä on pitkälti johtunut pohjoisten euromaiden vastustuksesta ehdotettuihin toimiin. Eturistiriitojen vuoksi toimet ovat usein vesittyneet.
Täydellistä vastakohtaa tälle pehmenneelle linjalle tarjoaa EKP:n pääekonomistin paikalta eronnut Jürgen Stark. Starkin Financial Timesiin kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa käy selville, ettei hän pidä euroalueen matalaa inflaatiota vaarallisena, sillä inflaatio on matalampi maailmanlaajuisesti. Starkin eron syynä on pidetty EKP:n aiempia kriisimaiden velkakirjaostoja. Stark varoittaakin liian löysän rahapolitiikan tuottavan jatkossa vain odottamattomia sivuvaikutuksia.
Velkakirjaostot voivat tuudittaa europäättäjät hyvän olon tunteeseen. Näin kävi esimerkiksi Italiassa, jossa silloinen pääministeri Silvio Berlusconi peruutti lukuisat uudistukset, jotka hän oli luvannut toteuttaa EKP:n avun myötä.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen nostaa Italian myrkkyjäteongelman varoittavaksi esimerkiksi viherhumpan aiheuttaman päästövimman ennalta-arvaamattomista seurauksista. Ilmastoideologian aiheuttama turvetuotannon alasajo saattaa johtaa siihen, että Suomessakin joudutaan turvautumaan epätoivoisiin ratkaisuihin, jotta suomalaisten kodit eivät jäätyisi talvella.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
