Talousviisailta sataa kritiikkiä hallitukselle, Koskenkylä: ”Hallitus ottaa velkaa lisää holtittomasti, kokonaisveroaste on jo maailman korkeimpia”

Velkataakka kasvaa, rakenneuudistukset ovat liian vaisuja, tuottavuus ei parane, julkinen sektori paisuu, työllisyys ei kohene, eikä hallitusta tunnu kiinnostavan yrityssektori lainkaan. Valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa hallituksen rämpimisestä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen julkisti tiistaina yli 1,1 miljardin euron lisätalousarvion. Kyseessä on jo tämän vuoden kolmas lisätalousarvio. Helsingin Sanomien mukaan lisätalousarvio olisi peräti 2,2 miljardia euroa. Ero selittyy osin sillä, että Finnveran takausvastuut ovat kasvaneet. Tätä varten valtiontakausrahastoon ehdotetaan siirrettäväksi lähes 0,7 miljardia euroa, jolla pääomitetaan Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoimintoja.

Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tänä vuonna 2,4 miljardia euroa, jolloin valtion nettolainanotoksi tänä vuonna tulisi peräti 14,4 miljardia euroa. Vuoden 2021 lopulla valtionvelka olisi lähes 140 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton arvioidaan olevan ensi vuonnakin edelleen korkeaa tasoa noin 8 miljardia euroa.

Monet ekonomistit ovat kritisoineet hallituksen löysää velanottopolitiikkaa ja rakenneuudistusten puuttumista tai vähäisyyttä. Emeritusprofessori Matti Víren kritisoi kovin sanoin hallituksen rakenneuudistusten vaisuutta. Hänen mukaan Suomen talous on hiipumassa EU:n häntäpäähän. Työllisyys ei nouse riittävästi, tuotannolliset investoinnit eivät kasva ja tuottavuuden kasvu on hidasta. Julkinen sektori kasvaa jatkuvasti, mutta tuottavuus polkee paikallaan. Tämä lisää myös yritysten kustannuksia. Vientisektorin kilpailukyky ei ole kohdallaan.

Ekonomisti Roger Wessman (MustRead 6.5.2021 ja 12.5.2021) arvioi, että valtiontalouden alijäämä on ensi vuonnakin lähes viisi miljardia suurempi kuin mitä vaalikauden alussa suunniteltiin. Jos valtionvelka halutaan palauttaa laskevalle uralle, alijäämää pitäisi alentaa huomattavasti. Wessman toteaa, että suhdannenäkymien perusteella taloutta ei pitäisi enää elvyttää lisävelanotolla. Hän kritisoi myös kehysmenojen nostoa vuosina 2022 ja 2023. Menokehyksen nostolle ei ole tarvetta.

Myös talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja professori Jouko Vilmunen kritisoi menokehysten nostoa. Hallituksen pitäisi ehdottomasti palata alkuperäisiin menokehyksiin jo ensi vuonna. Vilmunen kummeksuu hallituksen ristiriitaisia signaaleja. Toisaalta ollaan jo hyvää vauhtia purkamassa koronarajoituksia, mutta talouspolitiikassa ei olla vielä lainkaan palaamassa normaaliin. Vilmusen mukaan koronakriisin hoito on antanut hallituspuolueille mahdollisuuden vältellä julkisen talouden ongelmien hoitoa. Nyt pitäisi palata isoon ongelmaan eli julkisen talouden kestävyyteen. Kestävyysvaje uhkaa kasvaa. Hallitus ei edes halua keskustella julkisen talouden tasapainottamisesta. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen jo yli kymmenen vuotta. Alijäämää ei kyetty kuromaan umpeen edes viime vuosikymmenen lopun nousukaudella. Väestö vanhenee ja sosiaali- sekä terveysmenot kasvavat. Samaan aikaan talouden veronmaksukyky on heikentynyt.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.

Suomen hallitus nojaa nyt finanssipolitiikassaan vahvasti velanoton kasvattamiseen. Julkista sektoria paisutetaan edelleen, vaikka se on jo pitkään ollut maailman korkeimpia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi tuottavuuden kehitys on ollut erittäin heikkoa. Pääministeri puhuu vain hyvinvointivaltion puolesta ja unohtaa täysin sen, että yrityssektori on 80 prosenttia Suomen BKT:stä! Yrityssektorilla on ratkaiseva merkitys Suomen menestymiselle. Jos yritykset eivät menesty, putoaa pohja myös hyvinvointivaltion rahoitukselta.

Työllisyysaste pitää saada nousemaan nykyiseltä 70 prosentin tasolta yli 75 prosentin tasolle. Kokonaisveroaste on maailman korkeimpia, se pitäisi saada laskemaan. Tuottavuuden kasvu on ratkaisevaa talouden ja tulojen kasvulle. Suuria rakenneuudistuksia tarvitaan, koko talouteen. Ne loistavat nyt poissaolollaan ja hallitus häärää vain sote-uudistuksen kanssa, joka ilmeisesti vain lisännee sotemenoja. Suomen talous on jäänyt pahasti jälkeen muista pohjoismaista.