

PS ARKISTO
Viikon 40/2023 luetuin
Teemu Keskisarjan kolumni: Nuorten korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset
Lopun aikojen aktivismi saa kuoliaaksinaurattavia piirteitä. Korkeakouluopiskelijoitako muka kurjistetaan ja sorretaan!? Juuri heilläkö on syytä ”hätähuutoon”? Anna mun kaikki kestää. Barrikadeille nousevat (eli aulaan pyllähtävät) ne, joita yhteiskunta hellimmin hyväilee ja vihoviimeisillä vero- ja velkarahoillaan voitelee.
Ennätyksellisen pieniä ikäluokkia hoivaa ennätysmäärä ammattiauttajia. Parikymppinen on jo tässä junassa pitkään matkustanut vapaalipulla. Siksi vääntäytyminen luentosaliin ja etäkurssille on niin hitsin hankalaa.
”Leikkaukset” satuttavat opiskelijoiden etujoukkoa. Se tiedostaa ikiomat etuoikeutensa ja aikuisten velvoitteet esimerkiksi kehitysmaita kohtaan. Näkövinkkeli on kapeanpuoleinen.
Parahin yliopistonvaltaaja, pyörittelepä karttapalloasi. Missä muualla rahvaanlapset noin vain lueskelevat tohtoriksi asti? Eivät missään. Suomalaisten opintie on ilmaisuudessaan ja pituudessaan ääripoikkeus. Siitä kuuluu sanoa: kiitos, kiitos, kiitos.
Hiljainen enemmistö varmaan kiitteleekin. Uikuttajavähemmistö ylikorostuu uutisissa.
Syksyllä 2023 loksahtaa köyhyysloukku. Siis mihin nähden?
Opintotuki ja lainan valtiontakaus ovat parin sukupolven onnenpotkuja. Äkkiä ne muuttuivat itsestäänselviksi perusoikeuksiksi. Kuten myös yksiö kantakaupungissa sekä ruokailun ja terveydenhoidon ihmeet.
Kirjoitanpa mistä tahansa aiheesta, joku opastaa: ”mutkun toi ei oo tätä päivää, menneisyyttä ja nykyisyyttä ei voi verrata”. Voipas. Kaikkia asioita auringon alla voi verrata – usein sillä tuloksella, että erilaisia ovat.
En kaihoa paluuta muinaisuuteen. Ainoastaan huomautan, että elettiinpä ennenkin, vaikk’ ojan takan’ oltiin, ojapuita poltettiin ja ojast’ oltta juotiin
En väitä, että ennen olivat tenttikirjat puupaperia ja valkolakkien lyyrat rautaa. Väitän, että korkeakouluopiskelijoiden kärsimykset ovat tosi aikalaiskokemus. Kipupisteet vain siirtyvät ja kipukynnyksen korkeus vaihtelee.
Asunnottomuus tarkoitti 1960–70-luvuilla oikeasti taivasalla palelua. Pula-ajan dekaani oli 1940-luvulla nälkäisempi kuin leipäjonolainen nykyjään. Mielenterveyspalvelut olivat akateemisille sotaveteraaneille tuiki tuntemattomat. Nälkävyö kuului 1800-luvulla ylioppilas Aleksis Stenvallin ja monen toverin garderobiin yhtä luontevasti kuin osakuntahaalarit tänään.
Olemattomimmillaan etuisuudet olivat yliopistohistorian alussa. Turun Akatemiassa kuolleiden kielten ulkoluku, puhetaidon pinnistys ja rihvelitaulujen rapsutus alkoivat aamuviideltä tiloissa, joita ei talvisinkaan lämmitetty (hauska tutkimus 1700-luvun tiede-elämästä: Jyrki Siukonen, Mies palavassa hatussa, SKS 2006).
Pappi oli ainut psykiatri ja paloviina psyykenlääke. Noituus auttoi tenttihuijauksissa hiukan tekoälyn kaltaisesti. Kuitenkin opiskelijat selvisivät hengissä Akatemiasta ja elämästä.
Kärsivätkö nuo sielut kamalammin kuin ”leikkausten uhrit”? En tiedä. Lohtu ja lohduttomuus ovat jotenkin vakioita. Yllättävän yhtäläisinä ne vallitsevat kaikissa ulkoisissa olosuhteissa. Mikään terapiatakuu ei kumoa ihmisyyden ajatonta vitutustakuuta. Niin hoivaajat kuin hoidokit ovat yksin matoisessa maailmassa. Oikeastaan on hyvä, että tämä totuus valkenee vasta vanhemmiten.
Teemu Keskisarja
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtiontakaus Jyrki Siukonen Aleksis Stenvall korkeakouluopiskelijat verorahat velkaraha Teemu Keskisarja aktivismi perusoikeudet leipäjonot Terveydenhoito Yliopistot Opintotuki Mielenterveyspalvelut Asunnottomuus leikkaukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Teemu Keskisarjan kolumni: Viidakkomehut ja verovarat virtaavat Yleisradiossa

Onko Yleisradio riippumaton ja reilusti moniääninen?

Teemu Keskisarja: Sukupuolenvaihto tyssäsi shakissa

Opiskelijoilta on vaadittava vastuuta myös itsestään – ”Kaikki ei tule kuin Manulle illallinen”

Teemu Keskisarjan kolumni: Tämän takia Suomi surkastuu, tyhmistyy ja tuhoutuu

Mielenterveyden haasteet ovat suuria ja niihin puututaan tiukalla otteella – pelkkä raha ei ratkaise ongelmaa

Teemu Keskisarjan kolumni: Hallinnoinnin ja himoverotuksen tie vie helvettiin

Koponen: Alaikäisten opiskelijoiden lainataakka tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi

Teemu Keskisarjan kolumni: Hajamietteitä Elokapinaviikoilta
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajataustaisessa perheessä kasvanut nainen kokee olonsa vieraaksi Helsingin Kontulassa: ”Tästä on tullut Lähi-itä”
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Cambridge rekrytoi tosielämän woke-Turhapuron – yliopistomaailma ihastui plagioinnista epäiltyyn rotuaktivistiin, unohti tyystin lähdekritiikin ja syyti hänelle kunniatohtoruuksia kuin saippuaa
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.

SDP:n esikuvamaassa Espanjassa hallitusta johtavat sosialistit – vaalivoittaja joutui jäämään oppositioon
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.

Oikeusministeri Meri vie eläimet rääkkääjiltä – eläintenpitokiellon rikkomisesta jatkossa jopa vankeutta
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.

Talous kasvaa, alijäämä pienenee – opposition kritiikki menetti uskottavuutensa
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.

SDP:n Lindtmanin esikuvamaa sai kyytiä puoluejohtajien paneelissa – Purra: Espanjan maahanmuuttopolitiikka toimii ”kutsuhuutona” laittomalle maahantulolle
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Ajatuspaja Suomen Perusta järjestötukien jakoperusteista: ”Minkä takia maahanmuuttaja ei voi osallistua samaan potkupallokerhoon kuin kantasuomalainenkin?”
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.

Antikainen: Lindtman puolustaa Sánchezia eikä Suomea
Kun Espanjan hallitus epäonnistui EU:n ulkorajan suojaamisessa, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman löysi arvosteltavaa vain yhdestä suunnasta: rajaa puolustavasta Suomen sisäministeristä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan se kertoo kaiken olennaisen SDP:n turvallisuuspoliittisista prioriteeteista.

Perussuomalaisten kannatus kovassa nosteessa: Jos et halua Lindtmanin hallitusta, kannattaa äänestää perussuomalaisia
Perussuomalaiset on tuoreessa Ylen kannatusmittauksessa suurin nousija 1,1 prosentin kannatusnousulla. Tällä hetkellä perussuomalaisten kannatus on Ylen gallupin perusteella jo 15,6 prosenttia, joka on melkein viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius muistuttavatkin näin eduskuntavaalien lähestyessä, että perussuomalaisten äänestäminen on käytännössä ainoa vaihtoehto Antti Lindtmanin johtamalle vasemmistohallitukselle.

Valtiovarainministeri Riikka Purran kommentit oppositiojohtajien talouspuheisiin: ”Uskomatonta tuubaa”
Valtiovarainministeri Riikka Purra luki Ilta-Sanomien jutun, jossa oppositiojohtajat lähettävät juuri budjettiriihen alla Purralle terveisiä ja kehottavat tätä ”pitämään suunsa soukemmalla”. Lue tästä, kuinka Purra vastaa maanantai-iltana terassiltaan ja lähettää omat terveiset Minja Koskelalle, Antti Kaikkoselle sekä kumppaneille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












