Terrorismiasiantuntija varoittaa liittymästä Natoon

Suomen ei kannattaisi liittyä Natoon, koska se vetäisi Suomen ulkomaisiin kriiseihin ja houkuttelisi tänne terrorismia. Näin sanoi Suomessa asuva kansainvälinen terrorismiasiantuntija Alan Salehzadeh Nato-seminaarissa Helsingin uudella ylioppilastalolla maanantaina.

Salehzadeh nousi kuuluisuuteen hiljattain, kun maanpuolustuskorkeakokulu hyllytti hänen Irania koskevan tutkimuksensa. Nykyään hän työskentelee italialais-amerikkalaisessa tutkimuslaitoksessa ja itsenäisenä tutkijana. Suomessa hän on asunut 15 vuotta.

Salehzadeh aloittaa perustelunsa yllättävästä suunnasta: kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917, suhteet Venäjään ja Neuvostoliittoon olivat heti huonot sotavuosiin saakka.

– Sitten ei ole ollut ongelmia 70 vuoteen! Konflikteja ei ole esiintynyt, pikemminkin läheisyyttä: Suomi on toiminut rauhan porttina Venäjän ja lännen välillä. Minä sanonkin, että en liittyisi Natoon, hän päättelee.

Hän sanoo Naton kamppailleen kommunistisia maita vastaan. Entä nyt? Nato ajaa omia asioitaan, taloutta ynnä muuta. Vaikutukset ovat moninaiset.

– Kun USA ”vapautti” eli valloitti Irakin, se oli hyvä kurdeille, mutta arabeille tuhoisa: miljoona ihmistä kuoli. Siitä huolimatta Isis valloitti kolmasosan Irakista yht’äkkiä, eikä USA kyennyt suojelemaan irakilaisia. Nyt he menevät tukemaan heitä. Se on kuin ”vapautamme Helsingin heti, kun se ensin tuhotaan kokonaan”, hän vertaa.

Sodat kuin perheriitoja

Miksi sodat syttyvät, miksi Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja nyt Ukrainaan?

– Avioerossa riidellään vuosien ajan, kunnes ei enää jakseta riidellä, viisastutaan tai toinen kuolee. Suomen itsenäistymisestä on sata vuotta, Georgian ja Ukrainan itsenäistymisestä on vähän aikaa, hän vertaa.

– Nato taistelee terrorismia vastaan, mikä on hyvä. Mutta kuka on terroristi? Maataan rakastava ihminen ei välttämättä ole terroristi, mutta kaikenlainen ääriajattelu kallistaa vaa’an terrorismin puolelle: jos ajatellaan, että minun ihonvärini ja uskoni on ainoa oikea, se on rasismia ja terrorismia. Natokin taistelee terrorismia vastaan ja välillä suojelee heitä. Se myy aseita diktaattoreille, joita sitten pitää välillä kurittaa – asevarastoja pitää käyttää, tyhjentää ja kokeilla. Saddamkin oli ystävä, vaikkakin paha ystävä. Hän ei vain tiennyt, missä kulkee raja – hän hyökkäsi ihanaan Kuwaitiin, Salehzadeh hymähtää.

– Nato on myös päästänyt Isiksen maailmalle Turkin ja Syyrian kautta: se on jo vaarallisempi kuin Al Qaida. Ristiriitoja löytyy paljon. Sinäkin suojelet naisten asemaa Saudi-Arabiassa – maassa, jossa naiset eivät saa ajaa autolla! Eivätkä edes Naton jäsenet ole kaikki yhtä demokraattisia kuin Suomi. Ai niin anteeksi, Suomihan ei ole vielä jäsen, hän naurahtaa.

Puolueettomuus vahvistanut Suomea

Turkki on Naton jäsen ja saa USA:sta aseita ja tietotaitoa taistelemiseen mm. kurdeja vastaan. Entäpä jos Suomi Naton jäsenenä pommittaisi kurdisiviilejä, miten siihen pitäisi suhtautua? Euroopassa asuu myös kaksi miljoonaa armenialaista, joita vastaan Turkki teki kansanmurhan ensimmäisen maailmansodan aikana. Sekin voi olla terrorismin siemen, entäpä Azerbaizhan, joka on myös Nato-jonossa, sillä on kiistoja naapureidensa kanssa.

– Suomen puolueeton asema oli Naton aikana stabiili tähän saakka Sveitsin ja Ruotsin tavoin. Siihen perustui presidentti Martti Ahtisaaren menestys rauhanneuvottelijana, Salehzadeh tulkitsee.

Suomi joutuisi Naton taisteluihin vaikkapa Turkin ja Irakin välille, mistä USA päättäisi. Suomi sotkeutuisi Lähi-Idän kriiseihin ja osaksi myös ikuista Israelin ja palestiinalaisten välistä kiistaa, joka ei ratkea ennen demokratian läpimurtoa Lähi-Idässä.

– Mutta leviääkö se, kun Saudi-Arabiassa yksinvalta ja uskonnon valta vahvistuvat koko ajan. Osa islamisteista voi ragoida terrorismilla, jos Suomi liittyy. Terroristi voi tulla myös kutsuttuna tai bisnesviisumilla, tutkija huomauttaa.