

LEHTIKUVA
Toimeentulotukeen esitetään uudistuksia – tavoitteena syrjäytymisen ja pitkäaikaisen tukiriippuvuuden ehkäisy
Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän loppumuistio on julkaistu. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa henkilön itsenäistä selviytymistä, vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta ja selkiyttää toimeentulotuen roolia viimesijaisena harkintaa vaativana perusturvaan kuuluvana rahaetuutena.
Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kokonaisuudistuksen osalta myös 70 miljoonan euron säästötavoite. Lisäksi työryhmä on koonnut muistioon mahdollisia toimenpiteitä, jotka vahvistaisivat toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena sekä syrjäytymistä ehkäisevänä etuutena.
– Työryhmä on tarkastellut muistiossaan sitä, miten toimeentulotuen velvoittavuuden toteutumista voitaisiin vahvistaa. Mahdollisiksi toimenpiteiksi on tunnistettu ensisijaisten etuuksien hakematta jättämisen lisääminen perusteeksi perusosan alentamiselle, perusosan alentamista koskevan prosessin tehostaminen sekä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisen velvoittavuuden tiivistäminen, kerrotaan sisäministeriön tiedotteessa.
Työryhmän mukaan velvoite ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi voitaisiin jatkossa kohdistaa kokoaikatyön hakemiseen, jolloin se olisi perusosan alentamisen uhalla velvoittavaa myös silloin, kun työkykyinen työllinen ei työskentele täysipäiväisesti, yritystoiminta ei ole kannattavaa tai opintoihin ei ole mahdollista saada opintotukea.
Nuoret kiinni työelämään
Perustoimeentulotuen tarve on suurin yksin asuvilla ja nuorilla. Erityisesti 18–24-vuotiaat ovat yliedustettuina tuen saajissa. Uudistuksella halutaan saada nuoret toimeentulotuen saajat työelämään mahdollisimman nopeasti. Toimenpiteiden tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä nopeuttamalla työttömän hakeutumista työllistymistä edistävien palveluiden piiriin tiivistämällä velvoitetta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
Työryhmän loppumuistiossa kerrotaan, että mikäli henkilö on menetellyt moitittavasti liittyen työttömyysturvalaissa säädettyihin tilanteisiin, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuun kotoutumissuunnitelmaan tai kuntouttavaan työtoimintaan liittyviin tilanteisiin, voitaisiin toimeentulotuen perusosaa leikata ensi vaiheessa 20-40 prosenttia.
Mikäli henkilö ei kehotuksesta huolimatta hae hänelle kuuluvaa ensisijaista etuutta tai ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi kuukauden määräajassa, voitaisiin toimeentulotuen perusosaa alentaa 50 prosenttia. Yksin asuvalla toimeentulotuen perusosa on 593,55 euroa kuussa.
– Toimeentulotuen hakijalla on aina mahdollisuus välttää perusosan alentaminen ja työttömyysetuuksien sanktiot hakemalla ensisijaisia etuuksia tai osallistumalla työvoimapalveluihin siten, kuin niitä koskevassa lainsäädännössä edellytetään, tiedotteessa kerrotaan.
Tavoitteena kymmenien miljoonien säästöt
Vuonna 2023 toimeentulotukea myönnettiin 263 000 kotitaloudelle ja 387 000 henkilölle. Koko väestöstä tämä oli 7 prosenttia. Vuonna 2023 toimeentulotuen menot olivat yhteensä 778 miljoonaa.
Toimeentulotuen velvoittavuuden vahvistamiseen liittyvillä toimenpiteillä voisi olla säästövaikutuksia tukikausien lyhentyessä. Perusosan alentamiseen liittyvän lainsäädännön tarkentaminen toisi toimeentulotuen säästöjä arviolta 24 miljoonaa euroa. Ansiotulovähennyksen poisto säästäisi toimeentulotuen menoja vuoden 2026 tasossa noin 20 miljoonaa euroa.
Työryhmä on myös selvittänyt toimeentulotuen perusosan lievän pienentämisen mahdollisuutta. Toimeentulotuen perusosaan kohdistuvalla yhden prosentin leikkauksella saisi tarvittaessa aikaan säästöä noin 12 miljoonaa euroa.
Kokonaisuudistus valmistellaan ministeriössä keväällä 2025. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Hallituksen esityksen luonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuus ja lausuntokierros keväällä 2025.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimeentulotukilain kokonaisuudistus toimeentulotukiriippuvuus kotoutumissuunnitelma työttömät työnhakijat nuorten työllisyys säästötavoitteet nuorten syrjäytyminen kuntouttava työtoiminta perusturva Sisäministeriö Toimeentulotuki Hallitusohjelma Syrjäytyminen Kotoutuminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Hallituksen talouspolitiikka on vastuullista, realistista ja uskottavaa

Teemu Keskisarjan kolumni: Kaikkien aikojen kustannustehokkain sosiaalityöntekijä

Maahanmuuton kustannukset hirvittävät veronmaksajia – ”Luvut ovat karmeita”

Pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä tiukennetaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää