Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Vigelius: Suomen Yle jopa 15-25 % kalliimpi kuin Ruotsin ja Tanskan

Yle-leikkaukset herättävät närää – vihervasemmisto kiukuttelee, toimitusjohtaja väläyttelee jo henkilöstön vähentämistä

Borta bra men hemma bäst – Jimmie Åkesson sai tahtonsa läpi ja Ruotsi on maksamassa muhkeat korvaukset takaisin kotimaahansa palaaville

Garedew tyytyväinen oikeusministeri Leena Meren lakialoitteeseen: Islamilaisen maahanmuuton kautta Suomeen tullut julma tyttöjen silpomiskidutus on aina rikos

Oikeusministeriössä laitetaan laittomat aseet kuriin – aserikosten rangaistusten ankaroittaminen valmistelussa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Riski kasvaa Pohjolassa kaiken aikaa – venäläiset sabotöörit kartoittavat iskukohteita koptereilla

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Tekoäly valtaa taistelukentät – droonit tekevät itsenäisesti selvää venälaistankeista

perusturva

Eilen liputettiin lasten oikeuksien päivän kunniaksi, ja kuluvaa viikkoa vietetään lasten viikkona. Siksi nyt on erityisen hyvä hetki muistuttaa, että lapset ja nuoret ovat tälle hallitukselle tärkeitä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew. &#8211; Heidän tulevaisuutensa turvaaminen on suurin syy sopeutustoimille, joiden välttämättömyyttä edellinen hallitus ei edes halunnut nähdä.

Välikysymyksessä viitataan hallituksen päätöksiin yksioikoisesti leikkauksina. Toimenpiteet ovat kuitenkin osa suurempaa uudistusten kokonaisuutta: uutta perusturvaa, uutta asumistukijärjestelmää, opintuen kokonaisuudistusta ja työmarkkinauudistusta. Nämä järjestelmät on pakko uudistaa, jotta yhteiskunta voisi tulevaisuudessakin huolehtia kaikkein heikoimmista, erityisesti muiden muassa lapsista ja nuorista.
&#8211; Nykyisten mallien ylläpitäminen yhä kasvavin velka- ja korkomenoin olisi täydellinen katastrofi tuleville sukupolville, huomauttaa kansanedustaja Kaisa Garedew.
Hallitus panostaa koulutukseen
Tämä hallitus tulee panostamaan perusopetukseen ja koulutukseen, kertoo Garedew.
&#8211; On jokaisen nuoren etu, että koulunpenkillä ei istuta turhaan, vaan sieltä valmistuneilla on riittävät valmiudet työelämässä pärjäämiseen ja kenties myös opintojen ohella kertynyttä arvokasta työkokemusta.
Mielenterveyttä ei ole unohdettu
Nuorten lisääntyvät mielenterveys- ja jaksamisongelmat ovat todellinen, koko eduskunnan yhteinen huolenaihe. Nuorten hyvinvointiin ja mielenterveysongelmien ehkäisyyn liittyen hallitus tulee esimerkiksi toteuttamaan nuorten terapiatakuun.
&#8211; Sitä vihervasemmisto ei halunnut itse edistää ollessaan edelliset neljä vuotta hallituksessa ja virheellisesti väittää välikysymyksessä, ettei se nykyisenkään hallituksen toimesta etene. Kyllä etenee. Esitys on tulossa eduskuntaan vuoden päästä. Sen toteuttamiseen osoitetaan 35 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi nepsy-lasten tilanteen parantamiseen lisätään vielä erikseen 25 miljoonaa.
Ilmastoahdistus ei ole ykkösasia
Vaikka vihervasemmisto on täydellä koneistolla yrittänyt lietsoa nuoriin ilmastoahdistusta, katsoi selvästi suurempi osa nuorista siitä huolimatta toimivan terveydenhoidon sekä laadukkaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen turvaamisen tärkeämmiksi kuin ilmastotoimet tuoreessa Kansalaispulssi-kyselyssä.
&#8211; Saman kyselyn kaikkien ikäluokkien yhteenlasketuissa vastauksissa hallituksen toivottiin kiinnittävän erityisesti huomiota toimivaan terveydenhoitoon, työllisyyden parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen, köyhyyden vähentämiseen, kestävään julkiseen talouteen, laadukkaaseen koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Vasta sitten oli tämä “ilmaston pelastaminen”. Kärjessä olivat siis teemat, joihin tämä hallitus erityisesti panostaakin.
&#8211; Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan hallituksen kaavailemat välttämättömät uudistukset. Käytännössä SDP, vasemmisto ja vihreät vaativat, että antaisimme julkisen talouden paisua paisumistaan, kuten he itse viime kaudella tekivät. Meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Tätä vastuuta kannetaan nimenomaan pitkänäköisillä toimenpiteillä ja julkista taloutta tasapainottavilla uudistuksilla, Garedew sanoo.
&nbsp;

Garedew: Lyhytnäköinen vihervasemmisto pyrkii välikysymyksellään mustamaalaamaan välttämättömät uudistukset

Perussuomalaiset hiillosti eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että samaan aikaan kun hallitus ei suostu tinkimään kehitysavusta ja maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteistaan, se ei kohdenna riittäviä toimia suomalaisten taloudellisen pärjäämisen tukemiseen.

Valtiovarainministeri Annikka Saarikkokin (kesk.) totesi vastikään, että jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan tässä maailmantilanteessa.
&#8211; Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on kuitenkin varmistaa, ettei tinkiminen ole suomalaisille kohtuutonta eikä epäoikeudenmukaista. Hallitus nimittäin nyt kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti, perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Lundén totesi Saarikolle.
&#8211; Samaan aikaan kun suomalaisia kehotetaan varautumaan vyön kiristykseen, hallitus kohdentaa lisäresursseja muun muassa Afrikkaan ilmastokehitysapuun jopa tuplaten sen. Suomalaiset nuolevat näppejään, eikä helpotusta esimerkiksi kuljetusyrittäjille ja kansalaisille bensapumpulla näy, Lundén ihmetteli.
Saarikko: Perusturvaa on parannettu
Lundén kysyi Saarikolta, miksi hallitus ei leikkaa toissijaisista ja jopa haitallisista menoista ja kohdenna niitä tässä tilanteessa suomalaisten pärjäämiseen.
Saarikko selitti, että hallitus on korottanut työmatkaliikenteen verovähennyksen enimmäismäärää ja kilometrikohtaista korvausta sekä huomautti lisäksi, että perusturvan tasoa on tällä kaudella parannettu.
Saarikko väläytti Kelan sosiaalituen piiriin hakeutumista jo joulukuussa todeten, että ”ihmiset, joiden varallisuus ei riitä tiukan paikan tullen lämmityslaskun maksamiseen, voivat turvautua sosiaaliturvajärjestelmään”. Sama linja näyttää jatkuvan.
Saksassa ja Ruotsissa kansalaisia autetaan tuntuvasti
Lundénin mukaan hallitus ei ole siis edelleenkään valmis peruuttamaan tuumaakaan maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikastaan – ei edes silloin, kun Venäjän sotatoimet tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa.
&#8211; Monissa Euroopassa maissa, viimeisimpänä Ruotsissa ja Saksassa, polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta hintakriisistä päästään yli. Tällainen on isänmaallista politiikkaa.
Hallitus tekee nimenomaan poliittisen valinnan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hallitukselle, että esimerkiksi varojen uudelleenkohdentaminen Afrikan ilmastorahoitukseen on nimenomaan pois jostakin muualta.
&#8211; Te teette poliittisia päätöksiä jakamalla rahaa eri kohteisiin. Tilanteessa, jossa Suomen omat kansalaiset kärvistelevät nousseiden hintojen kanssa ja miettivät, miten he tulevat toimeen. Kuljetusyrittäjät taistelevat kohonneiden hintojen kanssa. Ruuantuotanto on kriisissä ja epävarmuus kasvaa.
&#8211; Se, että te päätätte uudelleenkohdentaa ilmastotoimiin lisää rahaa, on poliittinen valinta, Purra opasti hallitusta.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun

Maanantaina 20.12.2021 käsiteltiin eduskunnassa hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta. Tartuntatautilakiin ehdotettiin väliaikaista uutta pykälää, jolla sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä voitaisiin edellyttää koronarokotusta. Rokotteista kieltäytyvältä hoitajalta voitaisiin viime kädessä keskeyttää palkanmaksu. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää piti asiasta monta puheenvuoroa arvostellen voimakkaasti esitystä.

Juha Mäenpää huomautti, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta.
&#8211; Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä? kysyi Rautiainen kirjoituksessaan.
Laki saattaisi pahentaa hoitajapulaa rajusti
Mäenpää kantoi huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla:
&#8211; Miten ihmeessä tämmöinen epidemian odotettu kasvu ja mahdollinen hoitajien hyllyttäminen samanaikaisesti toimii? Miten tämä yhtälö toimii? Minä valitettavasti pahoin pelkään, että tämä johtaa sairaanhoidon ja tämän terveysalan kriisiytymiseen.
Hoitajapulasta uutisoitu pitkin syksyä
Mäenpää viittasi puheissaan myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola on aiemmin marraskuussa todennut:
&#8211; Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.
Mäenpää huomautti, että hoitajapulasta on uutisoitu jo pitkin syksyä:
&#8211; Lokakuussa kerrottiin Ylellä, kuinka sairaalat ja terveyskeskukset pyörivät henkilöstön joustoilla. Työntekijöistä on pula, ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia. 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti.
Nosti esiin sosiaalietiikan professorin näkemykset
Mäenpää ei jättänyt pohdintaa vain lukujen tasolle, vaan otti puheessaan kantaa myös filosofisemmalla tasolla koko koronapandemiaan. Pohdinnoissaan hän lainasi vastikään televisiossa esiintynyttä sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaata.
&#8211; Hallamaa painottaa, että rokotekriittisten pakottaminen koronarokotuksiin lisää epäluottamusta ja jakolinjoja yhteiskunnassa. Hänen mukaansa pakon käyttäminen yhteiskunnassa on aivan äärimmäinen keino. Hallamaan mielestä sen hinta voi olla luottamuksen rapautuminen, vastakkainasettelun syventyminen ja vihollisuuksien luominen. Lopuksi hän toteaa vielä, että jos pakolla suljetaan yhteisön ulkopuolelle, me vääjäämättä syrjäytämme ihmisiä ja teemme kuiluja ihmisten välille.
&nbsp;

Mäenpää huolissaan hoitajien riittävyydestä: Hoitajien pakkorokotukset saattaisivat johtaa sairaanhoidon kriisiytymiseen

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin tänään valtion talousarviosta. Asiasta perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila piti hyvänä asiana, että tämä paketti avattiin ennen joulua, jolloin kansalaiset näkevät, miten tontut vasemmalla ja oikealla ovat heitä muistaneet. Opposition mielestä talousarviossa olisi paljonkin parannettavaa.

Suomen talouskasvu on yllättänyt myönteisesti ja velkaantuminen on ollut merkittävästi odotuksia vähäisempää. Perussuomalaiset ja monet asiantuntijat ovat arvostelleet hallituksen talouspolitiikkaa myötäsykliseksi.
&#8211; Oli korkea- tai matalasuhdanne, elvytyshana on ollut auki, ja tämä asettaa haasteita jatkossa, kun velanottokapasiteettia tarvitaan takaus- ja luottotappioiden ja välttämättömien menojen kattamiseen, totesi kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Panokset suomalaisen ostovoiman parantamiseen
Perussuomalaisten mielestä nyt tulisi huomioida kotimaisen elinkeinoelämän kansainvälinen kilpailukyky ja kotitalouksien ostovoiman kasvattaminen, mutta hallitus on keskittynyt kansainväliseen elvytykseen ja muuhun solidaarisuuteen, josta maksetaan kova hinta.
&#8211; Energian ja polttonesteiden hinta aiheuttaa merkittäviä ongelmia niin yritystoiminnalle kuin arjesta selviämiselle. Asumismenot lohkaisevat jopa kolmanneksen tuloista tulevina vuosina. Joka kuudes kotitalous ei pysty kattamaan asumiskustannuksia omilla tuloillaan.
Keskusta kannustaa sossun luukulle
Junnila piti keskustan lahjaa kansalaisille tänä jouluna kaikkein kovimpana. Ministeri Mika Lintilä totesi kyselytunnilla: &#8220;Jos ette pysty sähkölaskua maksamaan, se voidaan hoitaa sosiaalihuollon kautta.&#8221; Ministeri Annika Saarikko jatkoi: &#8220;Ihmiset, joiden varallisuus ei riitä lämmityslaskun maksamiseen, voivat turvautua sosiaaliturvajärjestelmään.&#8221;
&#8211; Siis kun energian ja polttonesteiden hintaa jatkuvasti korotetaan, niin kansalaisille annetaan lahjaksi määräys kipaista sossun luukulle. Keskustalta on unohtunut ensimmäisen adventin teema, nöyryys, Junnila sanoi.
SDP:lle kova verotus on itseisarvo
SDP:lle ei tänäkään jouluna kelvannut perussuomalaisten ehdotus veronkevennyksistä työeläkkeisiin ja omaishoidon tukeen, mutta Kojamon vuokrankorotukset ja verovapaat miljoonaosingot ammattiliitolle lämmittävät Hakaniemeä. Kansalaiset odottavat ministeri Timo Harakan lupaamaa tankkaajan tilille ilmestyvää rahalahjaa, mutta se vappuun liittyväkin on unohtunut.
&#8211; Edes kannattajien toiveita ei nyt muistettu lukea, kun joulujuhlinta alkoi jo toisena adventtina. Kaiken jälkeen olisi syytä noudattaa kolmannen adventin teemaa, katumusta ja parannuksen tekemistä.
&#8211; Entä sitten vasemmistoliitto? Kyllä pioneerin ilme värähtää, kun aattoiltana punaisesta kääröstä paljastuu uudenkarheita F-kolmevitosia, joilla toverit muistavat äänestäjiään. Ilmastosyistä en luettele vihreiden puumerkkiä budjetissa, sillä keskusta on ne joka tapauksessa hyväksynyt, Junnila veisteli.
Perussuomalainen vaihtoehto kohdentuu suomalaisille
Neljännen adventin teema on ilo. Kun velkaa otetaan kehyksen suhteessa, on perussuomalaisten mielestä määrärahat käytettävä vahvistamaan kotimaista yritystoimintaa ja teollisuutta, työllisyyttä, kansalaisten ostovoimaa ja perusturvaa sekä keventämään työn ja yrittämisen verotusta.
&#8211; Haluamme säilyttää teollisuuden päästökaupan kompensaatiotuen ja poistaa kauppamerenkulun väylämaksut. Esitämme työntekijöille veronalennuksia ja yrityksille Viron yritysveromallia.
&#8211; Perussuomalaiset keventäisivät polttoaineveroja 254 miljoonalla, lämmityspolttoaineveroa sadalla miljoonalla, tuloveroa 145 miljoonalla ja lisäksi parantaisimme parafiinisen dieselin verotukea 65 miljoonalla eurolla. Tavoitteena tulee olla nolla turvapaikanhakijaa.
&#8211; Siksi teen vastalauseen 1 mukaisen epäluottamuslause-esityksen, johon sisältyy perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin mukaisia lausumaehdotuksia. Esityksemme ovat sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia ja edistävät kestävästi kansallista etua, Junnila totesi esityksensä lopuksi.
&nbsp;

PS: Hallituksen tontut jakavat joululahjoja leväperäisesti – “Elvytyshana on ollut auki”

Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä Suomessa on koronatilanteen myötä lisääntynyt, ja hallitus nostikin ruoka-aputoiminnalle budjetoitujen valtionavustusten määrän tänä vuonna kahteen miljoonaan euroon. Kansanedustaja Ari Koponen kertoo tämänkin olevan vain yksi hallituksen tyhjistä lupauksista muiden joukossa: edes viimevuotisesta summasta ei ole jaettu järjestöille vielä euroakaan.

Suomessa on satoja ruokaa jakavia järjestöjä. Eduskunta on useina vuosina osoittanut resursseja ruoka-aputoimintaan, ja esimerkiksi viime vuonna valtionavustuksista siihen budjetoitiin 1,2 miljoonaa euroa. Koronatilanteen myötä vähävaraisten avun tarve on kasvanut kaikkialla Suomessa, ja tänä vuonna summa kasvoi 2 miljoonaan euroon.
&#8211; Ruoka-apua saavat pääasiassa perusturvaetuuksien varassa elävät ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Ruoka-avun jakajien arvion mukaan avun tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt ja laajentunut. Heidän hätänsä on akuuttia ja monilla pitkään jatkuvaa. Nyt on kiire toimia, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Hallitus unohti vähävaraiset
Ministeri Krista Kiuru myönsi asian eduskunnan kyselytunnilla torstaina: Vuodelta 2020 jääneet 2 miljoonaa piti hänen mukaansa jakaa heti kuluvan vuoden alussa. Viimeisimmän tiedon mukaan avustusraha on kuitenkin edelleen jakamatta.
&#8211; Hallitus unohtaa ruoka-apua tarvitsevat heikoimmassa asemassa olevat. Tilanne on siinä mielessä poikkeuksellinen, että budjetista sentään nimellisesti ruoka-apuun riitti rahaa, mutta loppupeleissä sitä ei kuitenkaan ole jaettu järjestöille. On hyvin omituista, että ulkomaille lähetettävä apu sen sijaan toimitetaan aina välittömästi. &#8220;Muut ensin” -ajattelumalli tuntuukin olevan tämän hallituksen linja, Koponen päättää surullisena.
&nbsp;

Ministeri Kiuru myönsi, ettei viime vuoden ruoka-avun rahoja ole vieläkään jaettu järjestöille – “Muut ensin -ajattelu on juurtunut hallitukseen”

”Pihtiputaan mummo” ja ”Jämsän äijä” kyselevät ihmeissään, missä viipyvät 0,7 hoitajamitoitus, hoitotakuu, tuhat lääkäriä ja 4 000 hoitajaa? aloitti perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi, kun eduskunnassa käytiin läpi valtion talousarviota.

&#8211; Peruspalveluministeri Krista Kiuru, te lupasitte Ylen Aamu-tv:ssä 3.7.2019 näistä esityksiä tämän syksyn aikana. Onko lupauksillenne käynyt samoin kuin vappusatasellenne ja vasemmistoliiton 101 euron opintorahan korotukselle? Katteettomia lupauksia, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt Toimi Kankaanniemi muistutti.
&#8211; Näiden sijaan hallitus lisää miljoonilla puoluetukia ja jatkaa kaikkien 83 poliittisen avustajansa palkkausta. Niitä perusteltiin EU-puheenjohtajuudella. Hallitus ei ole huomannut, että puheenjohtajuus päättyy tähän vuoteen.
Lisää velkaa, veroja ja työttömyyttä
Perussuomalaiset vaatii leikkauksia kaikkiin poliittisen toiminnan määrärahoihin ja poliittisten suojatyöpaikkojen karsimista.
&#8211; Moitimme myös vaalilupausten pettämistä. Meidän mielestämme valtion talousarvion voi tiivistää näin: kokonaisveroaste nousee, velka kasvaa ja työttömyys lisääntyy.
&#8211; OECD, komissio ja tänään Suomen Pankki ennustavat talouskasvun hidastumista. Hallitus ei tähän reagoi. Se on vastuutonta, Kankaanniemi totesi.
&#8220;Ottakaa vastuu, ministerit!&#8221;
Kankaanniemi huomautti, että ensi syksynä pitäisi olla 30 000 työpaikkaa lisää, mutta talousarvio tuhoaa eduskunnan tietopalvelun mukaan 5 000 työpaikkaa. Julkisen talouden tasapaino pitäisi saavuttaa vuonna 2023, mutta talousarvio kasvattaa alijäämää 2,2 miljardilla eurolla.
&#8211; Hallituksen kaksi päätavoitetta siis karkaa saavuttamattomiin. Tämä tietää seuraavalle hallitukselle vaikeita päätöksiä vuoden 2015 kevään tapaan.
&#8211; Hallitus ulkoisti työllisyyspolitiikkansa seitsemälle työryhmälle. Niissä ei ole puoleen vuoteen saatu aikaan muuta kuin kuntakokeilun jatkaminen. Hallitus alistuu etujärjestöjen orjaksi. Talouden tasapainotus- ja työllisyystavoite ovat erittäin tärkeitä, mutta toimenpiteet puuttuvat. Ottakaa vastuu, ministerit! Kankaanniemi vaati.
Hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta varoitti jo viime keväänä, että hallituksen työllisyystavoite ”lähes väistämättä johtaa sosiaaliturvan leikkauksiin”.
&#8211; Tällä tiellä ollaan. Jo ensi syksynä umpikuja uhkaa. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä varoitetaan, että ”julkiseen talouteen ei synny sellaista liikkumavaraa, jolla voidaan varautua tuleviin tapahtumiin ja väestön ikääntymisestä aiheutuviin mittaviin menopaineisiin”. Tämä varoitus on syytä ottaa vakavasti.
&#8211; On huolestuttavaa, että hallitus ottaa velkaa ja myy valtion omaisuutta ja käyttää näitä varoja kulutusmenoihin. Näin tekee vain hullu mies Huittisista ja Marinin-Kulmunin vasemmistohallitus! Syövät enemmän kuin tienaavat! Kankaanniemi totesi.
Palkkatuki syrjäyttää aitoja työpaikkoja
Perussuomalaiset ihmettelevät, miksi hallitus ei ole puuttunut edes kohtaanto-ongelmaan jo nyt. Esimerkiksi kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä romahtaa ensi vuonna. Muuttotukeen löytyy hyvin niukasti rahaa. Yritysten poisto-oikeuksia helpotetaan hyvin rajatusti. Tutkimus, kehitys ja innovaatiot jäävät riittävää rahoitusta vaille.
&#8211; Hallitus lupaa palkkatukea, mutta se sopii vain vajaatyökykyisille. Muutoin se on kallis keino ja se syrjäyttää aitoja työpaikkoja.
&#8211; Korot ovat nollassa, mutta siitä huolimatta investoinnit ovat jäissä. Syy on luottamuksen puute, joka kohdistuu punavihreään hallitukseen. Se palautuu vain teoilla, ei tyhjillä lupauksilla.
Perussuomalaiset vaatii pikaisia yritys- ja työllisyystoimenpiteitä.
&#8211; Julkistamme pian oman yli 80 kohdan työllisyystoimenpideohjelman työn ja yrittäjyyden edistämiseksi. Palaamme siihen pian.
Saastuttaja maksakoon päästöistä
Perussuomalaiset vaatii realistista ilmastopolitiikkaa. Se pitää olla suhteuttaa ongelmaan. Suomen päästöt ovat noin 1,1 promillea globaaleista päästöistä. ”Saastuttaja maksaa” on perussuomalaisten linja niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
&#8211; Hallitus panee ilmastopolitiikkansa raskaimmin maaseudun vähävaraisten ihmisten sekä autoilijoiden ja yrittäjien maksettavaksi. Samalla intoilu uhkaa johtaa maailman puhtaimman tuotannon siirtymistä niihin maihin, joissa ei päästöistä välitetä. Missä viipyvät hiilitullit?
&#8211; Historian rajuin kuntatalouden kriisiytyminen on johtamassa jopa 2-5 prosenttiyksikön veroprosentin kiristyksiin, velanoton kasvuun, yt-neuvotteluihin, irtisanomisiin ja mm. vanhuspalvelujen ja koulupalvelujen heikkenemiseen, Kankaanniemi varoitti.
Veronkorotukset iskevät vähävaraisimpiin
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta kiireesti kuntien tehtävien uudelleen arviointia, kunta-valtio-suhteen uudistamista ja valtiolta lisärahaa kuntapalveluihin. Myös aluepolitiikkaa on tehostettava. Alueellinen ja sosiaalinen eriarvoistumiskehitys on katkaistava.
&#8211; Tuemme lisäyksiä koulutukseen, perusturvaan ja eläkkeisiin. Sen sijaan polttonesteiden veron 250 miljoonan euron korotus lyö rajusti päin työllisyyttä, yrittäjyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Isku on pahin maaseudun vähävaraisille ihmisille, Kankaanniemi huomautti.
&#8211; Muistutamme, että hallitus kiristää talousarvioehdotuksensa mukaan kokonaisveroastetta ensi vuonna 0,3 prosenttiyksiköllä. Kuntaveron ja maksujen kiristykset tulevat vielä tämän päälle. Pieni- ja keskituloisen palkan- tai eläkkeen saajan käytettävissä oleva rahamäärä ei ensi vuonna kasva. Tämä on kohtuutonta vähävaraisia kohtaan.
Ei enää vastikkeetonta rahaa ulkomaille
Perussuomalaiset esittävät leikkauksia tehottomiin elinkeinotukiin, ei kuitenkaan maataloustukiin, joita EU leikkaa rajusti.
&#8211; Presidentti Mauno Koivisto totesi aikanaan, että valtio, jonka vaihtotase on negatiivinen ja joka velkaantuu, ei voi antaa vastikkeetonta rahaa ulkomaille. Niinpä esitämme leikkausta näihin määrärahoihin sosialidemokraattisen Koiviston neuvon mukaan, Kankaanniemi ehdotti.
&#8211; Perussuomalaisten vastalauseessa on 192 lausumaehdotusta. Ne ja määrärahaehdotuksemme ovat sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia ja kansallista etuamme kestävästi edistäviä lisäyksiä ja vähennyksiä sekä toimenpiteitä.
&nbsp;