

Tossavainen: Vihreiden härskiä pelinpolitiikkaa
Eduskunta käsittelee parhaillaan vaalipiiriuudistusta. Esitys on erittäin kielteinen esimerkki puoluepoliittisesta taktikoinnista ja härskistä omaan pussiin pelaamisesta, jolloin itse asia eli vaalipiirijaon järkevä uudistus on toisarvoinen asia.
Hallituksen sisällä asiasta oli erilaisia näkemyksiä. Kokonaisuudistuksesta ei syntynyt sopua. Silloin Vihreät uhkasivat hallituksen hajottamisella ellei uudistusta toteuteta heidän haluamalla tavalla. Siis sillä tavalla mistä Vihreille olisi eniten hyötyä eduskuntavaaleissa.
Nyt siis yhdistetään Kuopion ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Etelä-Savon ja Kymen vaalipiireistä tulee Kaakkois-Suomen vaalipiiri. Sen sijaan Satakunnan ja Lapin pienet vaalipiirit jäävät ennalleen.
Ongelmallisinta on Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirien yhdistäminen. Se on keinotekoista, sillä tähän mennessä nämä alueet ovat suuntautuneet aivan eri suuntiin.
Etelä-Savo ja Pohjois-Savo ovat Savoa. Ne ovat olleet monella tavoin yhtä kautta historian. Nyt ne revitään erilleen.
Etelä-Karjala ja Kymenlaakson Kymijoen itäpuolinen alue kuuluivat aikoinaan Viipurin läänin läntiseen vaalipiiriin. Kymenlaakson Kymijoen länsipuolinen alue kuului aikoinaan Uudenmaan ja Hämeen vaalipiireihin ja maakuntiin.
Kymijoen itäpuoliselta alueelta on suuntauduttu ensisijaisesti Viipuriin, sillä esim. Lappeenrannasta Viipuriin on sama matka kuin Helsingistä Porvooseen. Sotien jälkeen on suuntauduttu Helsinkiin.
Perustuslain mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejakoihin. Tämä vaatimus on nyt täysin unohdettu, sillä Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso puolestaan kuuluvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueeseen. Myöskään ELY-keskusten toimialueet eivät vastaa uutta vaalipiirijakoa. Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmissa ja ns. NUTS 2 -aluejaossa Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaosioon, jossa maksetaan pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden tukea. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso puolestaan Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmaosioon, jossa harvan asutuksen erityistukea ei makseta.
Vaalilain uudistaminen vaalipiirijaon osalta vain hallituspuolueiden tuella ja yhden puolueen etuja palvellen nakertaa koko vaalijärjestelmämme yleistä hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta.
Siksi vaalien suhteellisuutta lisättäessä olisi pyrittävä hallitus-oppositiorajan ylittäviin vaalilainuudistusesityksiin, kuten viime vaalikaudella, jolloin eduskunta hyväksyi lepäämään lain ns. vaalialuemallista. Vaalialuemallin hyväksymisellä myös vaalien jälkeisillä valtiopäivillä olisi saatu koko maan kattava oikeudenmukainen, suhteellinen, tasavertainen ja kestävä vaalilainuudistus.
Reijo Tossavainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Maahanmuuttoteollisuus on ollut hyvää bisnestä: Vastaanottokeskusfirma jakoi miljoonaosinkoja omistajilleen
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Veronmaksajat ovat rahoittaneet muslimiyhteisöjä miljoonilla – yksi islamilainen järjestö meni ulosottoon lähes puolen miljoonan avustusten jälkeen
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.

Woke ei kannata: Nike toisti edeltäjiensä virheet – yhtiö menetti 220 miljardia arvostaan
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Muslimit joukkovoimalla ruotsidemokraatteja ja oikeistohallitusta vastaan – Ruotsin moskeijoissa veisataan vasemmiston virsiä
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.

Tutkimus: Norjassa lapsiperheet välttelevät maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita – varsinkin tyttölasten vanhemmat
Norjalaistutkimuksen mukaan lapsiperheet yrittävät välttää niitä Oslon asuinalueita, joilla asuu paljon ei-länsimaisia maahanmuuttajia. Erityisen tarkkoja asuinympäristöstään ovat sellaiset vanhemmat, joilla on tyttöjä.

Mielenosoittajat kahlasivat mereen vastustamaan laittomasti maahan tulevien saapumista Britannian Portsmouthiin: ”Nyt riittää!”
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.

Britannian sisäministeriön entinen virkamies: Vain yksi sadasta turvapaikkahakemuksesta on aito
Sadoilla irakilaisilla turvapaikanhakijoilla on ollut suhde samaan pääministerin tyttäreen. Monikuluiset bangladeshilaiset kertovat puolestaan kuuluneensa saman puolueen ylimpään johtoon. Turvapaikkajärjestelmä on siten ”valtava petos”, sanoo entinen Britannian sisäministeriön virkamies The Timesin julkaisemassa haastattelussa.

Vaihtoehtopuolueen suurmenestys Saksi-Anhaltin vaaleissa aiheutti Saksassa poliittisen maanjäristyksen
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.

Polttoaineiden hinnat kuohuttavat – PS:n Vigelius ja SDP:n Lindén sanasodassa
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää












