Tossavainen: Vihreiden härskiä pelinpolitiikkaa

Eduskunta käsittelee parhaillaan vaalipiiriuudistusta. Esitys on erittäin kielteinen esimerkki puoluepoliittisesta taktikoinnista ja härskistä omaan pussiin pelaamisesta, jolloin itse asia eli vaalipiirijaon järkevä uudistus on toisarvoinen asia.

Hallituksen sisällä asiasta oli erilaisia näkemyksiä. Kokonaisuudistuksesta ei syntynyt sopua. Silloin Vihreät uhkasivat hallituksen hajottamisella ellei uudistusta toteuteta heidän haluamalla tavalla. Siis sillä tavalla mistä Vihreille olisi eniten hyötyä eduskuntavaaleissa.

Nyt siis yhdistetään Kuopion ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Etelä-Savon ja Kymen vaalipiireistä tulee Kaakkois-Suomen vaalipiiri. Sen sijaan Satakunnan ja Lapin pienet vaalipiirit jäävät ennalleen.

Ongelmallisinta on Etelä-Savon ja Kymen vaalipiirien yhdistäminen. Se on keinotekoista, sillä tähän mennessä nämä alueet ovat suuntautuneet aivan eri suuntiin.

Etelä-Savo ja Pohjois-Savo ovat Savoa. Ne ovat olleet monella tavoin yhtä kautta historian. Nyt ne revitään erilleen.

Etelä-Karjala ja Kymenlaakson Kymijoen itäpuolinen alue kuuluivat aikoinaan Viipurin läänin läntiseen vaalipiiriin. Kymenlaakson Kymijoen länsipuolinen alue kuului aikoinaan Uudenmaan ja Hämeen vaalipiireihin ja maakuntiin.

Kymijoen itäpuoliselta alueelta on suuntauduttu ensisijaisesti Viipuriin, sillä esim. Lappeenrannasta Viipuriin on sama matka kuin Helsingistä Porvooseen. Sotien jälkeen on suuntauduttu Helsinkiin.

Perustuslain mukaan hallintoa järjestettäessä tulee pyrkiä yhteensopiviin aluejakoihin. Tämä vaatimus on nyt täysin unohdettu, sillä Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen kuuluvat Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso puolestaan kuuluvat Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueeseen. Myöskään ELY-keskusten toimialueet eivät vastaa uutta vaalipiirijakoa. Euroopan Unionin rakennerahasto-ohjelmissa ja ns. NUTS 2 -aluejaossa Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala kuuluvat Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaosioon, jossa maksetaan pohjoisten, harvaan asuttujen alueiden tukea. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso puolestaan Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelmaosioon, jossa harvan asutuksen erityistukea ei makseta.

Vaalilain uudistaminen vaalipiirijaon osalta vain hallituspuolueiden tuella ja yhden puolueen etuja palvellen nakertaa koko vaalijärjestelmämme yleistä hyväksyttävyyttä ja uskottavuutta.

Siksi vaalien suhteellisuutta lisättäessä olisi pyrittävä hallitus-oppositiorajan ylittäviin vaalilainuudistusesityksiin, kuten viime vaalikaudella, jolloin eduskunta hyväksyi lepäämään lain ns. vaalialuemallista. Vaalialuemallin hyväksymisellä myös vaalien jälkeisillä valtiopäivillä olisi saatu koko maan kattava oikeudenmukainen, suhteellinen, tasavertainen ja kestävä vaalilainuudistus.

Reijo Tossavainen