Väkivaltarikollisuus ja huumekauppa ovat ruotsalaismedian vakioaiheita. Yhteiskunnan kannalta vieläkin pahempaa on klaanien massiivinen talousrikollisuus. Avustuspetokset jäävät muiden otsikoiden varjoon mutta tuhoavat hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita, kirjoittaa syyttäjäviranomainen Expressenissä.

Björn Rosenlöf on Tukholman kaupungin tukipetoksiin keskittynyt syyttäjä. Vuodesta 2003 hän on tutkinut järjestäytynyttä talousrikollisuutta ja nähnyt samalla klaanilähtöisen perhe- ja sukulaisrakenteen muuttumisen rikollisuuden työkaluksi.

– Ruotsissa toimii nelisenkymmentä klaania, jotka ovat jättäytyneet yhteiskunnan ulkopuolelle ja omistautuneet väkivalta- sekä huumerikollisuudelle. Kansantaloudelle on kuitenkin tuhoisampaa, että tätäkin monilukuisemmat perheyhteisöt toimivat järjestäytyneen talousrikollisuuden parissa ja tämä on uhka hyvinvointivaltion olemassaololle, Rösenlöf linjaa Expressenissä.

Avustuspetoksiin keskittyneellä klaanilla on useimmiten kouluissa tai hoito- ja hoiva-aloilla toimiva yritys. Yrityksen työntekijät ja asiakkaat ovat kaikki klaanin jäseniä. Yritys voi laskuttaa olemattomasta työstä, koska yhteiskunnan kontrolli on puutteellista. Yrityksen voitot katoavat klaanin taskuun ja veroviranomaisten ulottumattomiin.

Avustajan kanssa kaukomaille

Rösenlöf kertoo mielipideartikkelissaan tapauksesta, joka kuvaa toiminnan mittasuhteita ja johti langettavaan tuomioon. Kyse on henkilökohtaisiin avustajiin liittyvästä petoksesta, josta syytteessä oli samaan ulkomaalaistaustaiseen sukuun kuuluvia henkilöitä. Syytetyt omistivat yrityksen, jolla oli 50 asiakasta ja töissä 150 avustajaa. Yritys laskutti yhteiskunnalta vuodessa 80 miljoonaa kruunua (7,6 Me).

– Yrityksen liikeidea oli löytää henkilökohtaisen avustajan tarpeessa olevia ja liioitella reippaasti avuntarvetta, jotta korvausten lypsäminen yhteiskunnalta olisi tapissa. Kaiken kukkuraksi kävi selväksi, että avustettavat henkilöt avustajineen viettivät puolet ajastaan entisissä kotimaissaan veronmaksajien piikkiin.

Petosten laajuudesta erilaisia näkemyksiä

Ruotsin valtio on selvittänyt avustajapetoksia ja päätynyt siihen lopputulokseen, että väärinkäytösten osuus on kaksi prosenttia koko tuen määrästä. Rosenlöf kertoo artikkelissaan, että oli pudota tuoliltaan lukiessaan selvitystä.

– Oman kokemukseni ja Försäkringskassan (paikallinen Kela) käymieni keskustelujen perusteella olisin yllättynyt, jos petosten osuus jäisi alle puoleen maksetuista avustajakorvauksista. Vuoden 1994 lakiuudistuksen jälkeen sekä viikossa korvattujen avustustuntien, että hyödyntäjien määrä on kasvanut 90 prosenttia.

SUOMEN UUTISET