Rikollisklaanit yrittävät ujuttautua kuntien hallintoon Ruotsissa – kohteena miljardien rakennusurakat ja sosiaalituet

Ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta on perustunut molemminpuoliseen luottamukseen, kansalaisten ja valtion väliseen näkymättömään sopimukseen. Ulkomailta tullut järjestäytynyt rikollisuus käyttää säälittä hyväkseen ruotsalaisten hyväuskoisuutta. Tähtäimenä ovat kuntien rakennus- ja sote-miljardit ja keinona soluttautuminen julkiseen hallintoon.

– Ruotsissa toimii vajaat 40 sukulaisuuteen perustuvaa rikollisverkostoa, jotka ovat tulleet tänne ainoastaan tehdäkseen rikoksia. Heillä on paljon vaikutusvaltaa ja myös kyky käyttää huomattavaa väkivaltaa. He tekevät rahaa huumekaupalla ja painostamalla väkivaltaisesti ihmisiä sekä yrityksiä. Klaanit ovat tulleet mukaan liike-elämään sekä politiikkaan ja yrittävät saada vaikutusvaltaa kunnissa ja jopa valtiotasolla, sanoo vt. poliisiylijohtaja Mats Löfving Ruotsin radion haastattelussa.

Klaanien rooli on poliisipäällikön mukaan erityisen huomattava Södertäljessä, Malmössä, Landskronassa, Jönköpingissä sekä Göteborgissa. Keskustelu maahanmuutosta ja sopeutumisesta on ollut naiivia:

– Lapset vihkiytyvät syntymästä alkaen rikollisuuteen ja klaaneja hitsataan yhteen jopa avioliitoilla. Läheskään kaikki ihmiset eivät halua osaksi ruotsalaista yhteiskuntaa.

Mafia haluaa mukaan päätöksentekoon

Södertäljen kunnanvaltuutettu Boel Godner on Svenska Dagbladetissa samoilla linjoilla Löfvingin kanssa järjestäytyneestä rikollisuudesta, joka etsii kaiken aikaa uusia ansaintamahdollisuuksia ja yrittää tunkeutua myös kunnallishallintoon.

– Olemme todella varuillamme ja meillä on nollatoleranssi korruptioon; palveluksia ei tehdä palvelusta vastaan. Meillä on ollut rakennuslupiin ja sosiaalitukiin liittyviä tapauksia, jotka ovat johtaneet työntekijöiden irtisanomisiin, Godner kertoo.

Södertälje on ottanut käyttöön myös maanluovutuspolitiikan, jonka mukaan kuka hyvänsä ei voi ostaa maata tai kiinteistöjä.

– Vuosien varrella olemme myös nähneet, kuinka rikolliset siirtävät varojaan ravintolatoiminnasta tukihuijauksiin, joissa hyödynnetään valinnanvapausjärjestelmää ja tuensaajan oikeutta valita itse oma henkilökohtainen avustajansa.

Yhteiskuntasopimus ei enää toimi

Kunnanvaltuutettu Godner on samoilla linjoilla vt. poliisiylijohtaja Löfvingin kanssa myös siitä, että suhtautuminen klaanirikollisuuteen on ollut lapsellista. Kansankodin yhteiskuntasopimus on poljettu lokaan.

– Ruotsin hyvinvointijärjestelmä on rakennettu sen varaan, että kansalaisella ja valtiolla on olemassa ikään kuin näkymätön sopimus. Tänään tuo ajatus on todella naiivi. Rikolliset hyödyntävät surutta nykyistä tilannetta ja keksivät erilaisia tapoja huijata yhteiskuntaa. Meillä Ruotsissa on lakeja, joka helpottavat järjestäytyneen rikollisuuden elämää.