Kuvissa kolme videolla esiintyvää jihadistia. / Kuvakaappaus, akhbaralaan.net
Arabiemiraattien Al Aan TV:n toimittaja Jenan Moussa onnistui paikallisen avustajan välityksellä haastattelemaan kolmea eurooppalaista jihadistia, jotka ovat nyt Idlibissä odottamassa hallituksen joukkojen hyökkäystä.
Syyrian keskushallinnon joukot ovat alkukesän aikana puhdistaneet Syyrian eteläosissa, Golanin kukkuloiden läheisyydessä, olevat alueet Isis-terroristeista ja muista jihadisteista. Presidentti Assadia vastustavien jihadistien viimeinen tukikohta on Idlibin maakunta pohjoisessa lähellä Turkin rajaa.
Idlibin alueella arvioidaan olevan 2,6 miljoonaa siviiliä ja noin 18 000 kapinallisjoukkojen taistelijaa, joista yli puolet on ulkomaalaisia. Kapinallisjoukot koostuvat Syyrian vapautusrintamasta, al-Qaida-henkisestä HST-ryhmästä ja useista muista, pienemmistä ryhmistä, joiden jäsenet usein siirtyvät jihadistiryhmästä toiseen. Tilanteen sekavuutta lisää se, että hallituksen joukkojen puolella taistelee syyrialaisten lisäksi ainakin venäläisiä ja iranilaisia joukkoja. Lisäksi pakolaistulvasta huolestunut Turkki on tuonut alueelle vahvoja joukko-osastoja.
Arabiemiraattien Al Aan TV:n toimittaja Jenan Moussa onnistui paikallisen avustajan välityksellä haastattelemaan kolmea ”eurojihadistia”, jotka ovat nyt Idlibissä odottamassa hallituksen joukkojen hyökkäystä. Haastatellut jihadistit ovat kotoisin Hollannista ja Belgiasta, ja he ovat olleet Syyriassa jo yli viisi vuotta. Videolla he peittävät kasvonsa ja käyttävät jihadistinimiään, jotka kertovat heidän synnyinmaansa: Abu Mohammad alHollandi, Abu Zubair alHolandi ja Abu Abdul Rahman alBelgiki.
1/ After recent gains by Syrian regime, all eyes now on Idlib.
Via intermediary I got in touch with 3 European jihadists in Idlib. I sent my questions+fixer to Idlib.
Jihadists expect an attack &say they'll fight till end.
My story, English subtitles.👇 pic.twitter.com/nOh9jBe7Id
— Jenan Moussa (@jenanmoussa) August 8, 2018
Eurojihadistit myöntävät, että Idlibissä on pientä paniikkia ja kaaosta ilmassa hallituksen joukkojen hyökkäystä odotellessa. Jihadistit rukoilevat Allahilta voimia ja pystyttävät puolustuslinjoja pysäyttääkseen ”barbaariset shiiat”.
Hollantilaisen jihadistin mukaan Idlibissä on yli 10 000 ulkomaalaista jihadistia, joilla ei ole mitään paikkaa minne mennä, joten he tulevat taistelemaan loppuun asti. Eivätkä he pelkää kuolemaa.
Syyrian keskushallinnon joukot eivät kuitenkaan ole ulkomaalaisten jihadistien ainoa vihollinen. Myös osa maltillisemmista kapinallisista haluaisi päästä eroon ulkomaalaisista jihadisteista, koska silloin Syyrian ja Venäjän joukoilla ei olisi niin suurta syytä hyökätä heidän kimppuunsa. Venäjällä on erityisen suuri hinku selvittää välinsä Syyriassa majailevien, Kaukasukselta tulleiden jihadistien kanssa.
Idlibin alueella onkin viime kuukausina tapahtunut useita selvittämättömiä salamurhia, jotka ovat kohdistuneet kovan linjan jihadisteihin. Murhien arvellaan olevan maltillisempien kapinallisten työtä.
Idlibin taistelusta odotetaan jonkinlaista Harmageddonia, suurta viimeistä taistelua, johon eri osapuolet kokoontuvat sotiakseen kuolemaan asti. Tilanteen voi rinnastaa myös Yhdysvalloissa käytyyn Alamon taisteluun, jossa texasilaiset puolustivat linnoitustaan lähes viimeiseen mieheen.
Mutta aikovatko kaikki jihadistit jäädä taistelemaan?
– Vaikka kaikki kolme vakuuttelivat olevansa valmiita taistelemaan kuolemaan saakka, lähteidemme mukaan useat ulkomaiset taistelijat yrittävät sopia kotimaidensa hallitusten kanssa siitä, että he voisivat palata kotiin, Jenan Moussa pohtii videolla.
Onko Idlib siis viimeinen taistelu, vai tuovatko pakenevat eurojihadistit Harmageddonin tullessaan Eurooppaan?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
