Turkin liira ja maan joukkovelkakirjat suorastaan romahtivat perjantaina. Sijoittajat eivät luota luvattujen talousuudistusten riittävän. Turkin vaihtotase on ollut pakkasella vuosia, eikä maan presidentti Recep Tayyip Erdoğan halua nostaa korkoja padotakseen pääomapakoa. EU:n pankkiunionia vahtiva elin (SSM, Single Supervisory Mechanism) tarkkailee muutamia europankkeja niiden Turkki-kytkösten vuoksi.
Turkin liira rojahti perjantaina Yhdysvaltain dollaria vasten. Dollarilla saa nyt yli 6,4 liiraa. Elokuun alussa dollarilla sai noin viisi liiraa. Vastaavasti maan joukkovelkakirjojen jälkimarkkinakorot hypähtivät. 2-vuotisen lainan korko pomppasi yli 25 prosenttiin ja 10-vuotisen lainan korko puhkaisi 20 prosentin rajan. Jälkimarkkinakorko nousee, kun velkakirjan arvo putoaa.
Erdoğanin perjantainen puhe ei saanut markkinoita rauhoittumaan. Hän vähätteli dollaria ja kertoi turkkilaisilla olevan Turkin kansa ja sen oikeamielisyys, sekä heidän jumalansa. Hän ei myöskään ole halukas nostaa korkotasoa houkutellakseen pääoman pysymistä Turkissa. Hän on luonnehtinut korkoja ”kaiken pahuuden isäksi ja äidiksi.”
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi kaksinkertaistaneensa Turkin teräs- ja alumiinitulleja heikentyneen liiran vuoksi. Lisäksi Yhdysvallat on käärmeissään yhdysvaltalaisen pastorin pidätyksestä Turkissa. Turkin mukaan pastori on ollut osallisena vuoden 2016 vallankaappausyrityksessä.
Erdoğan ja hänen vävynsä, valtiovarainministeri Berat Albayrak ovat haluttomia vastaanottamaan apua Kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä. Kriisi voi pahentua entisestään ilman sijoittajien luottamuksen palauttamista.
Rajusti heikentynyt liira voi käynnistää konkurssiaallon turkkilaisissa yrityksissä. Tämä johtaisi maan pankkisektorin kaaokseen. Täysimittainen finanssikriisi heijastuisi vääjämättä myös Eurooppaan ja Aasiaan.
Kriisiin on siten monta eri yksittäistä syytä. Niihin lukeutuu myös läntisen maailman höyhenen kevyt rahapolitiikka, minkä vuoksi pääomavirrat kanavoituivat muiden muassa Turkkiin. Yhdysvallat on jo aloittanut rahapolitiikan kiristämisen, ja euroalueellakin tähän valmistaudutaan. Pääomatulvaa seuraa usein pääoman pako.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Suomen Uutiset sai yhteydenottoja liittyen vaatekauppajätti Zalandon somekampanjaan. Yhteydenotoissa huomautettiin, että hijab ei ole neutraali muotiasuste, vaan poliittisen islamin symboli, jota käytetään naisten alistamiseen monissa maissa – myös Euroopassa.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
