Turvapaikkakriisin välitilinpäätös – miten tulijavirtaa Suomessa padottiin?

NÄKÖKULMA | Satakuusi. Sen verran Suomeen saapui viime viikolla turvapaikanhakijoita. Määrä on pudonnut viime syksyn huippulukemista pieneen murto-osaan. Tilanne on ollut vakaa koko kuluvan vuoden, ja nyt eletään jo huhtikuun loppua. Onko kriisi ohi? Millä keinoilla siihen on vastattu?

Selvää on, että kyse on osittain eurooppalaisista toimista, osittain kotimaisista. Yhtä selvää on, että Euroopan alueella liikkuneet turvapaikanhakijat ovat olleet erittäin hyvin selvillä kunkin kohdemaan kulloisestakin tilanteesta.

Suomen hallitus ilmoitti ensimmäisistä toimenpiteistä viikolla 37. Ihmisvirta kuitenkin jatkoi kasvuaan, aina viikon 39 huippulukemiin saakka, jolloin ilmoitettiin Tornion järjestelykeskuksen perustamisesta. Keskuksella on erittäin vahva signaalivaikutus, ja tulovirrat putosivat nopeasti.

Kuva 1: Viime- ja tämän vuoden tulijatilanne selviää Maahanmuuttoviraston ylläpitämistä viikkoraporteista.  

Marraskuun viikkojen 45 ja 46 aikana koettiin uusi piikki. Venäjän reitti Suomeen avautui. Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilta saapuu loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana 1757 turvapaikanhakijaa.

Joulukuu. Saksan Travemündesta saapuvan Finnlinesin matkustajalautan mukana alkaa saapua ihmisiä. Ensin muutamia, sitten vauhti kiihtyy noin 20 ihmiseen päivässä. Suomen viranomaiset vaativat, että varustamon on huolehdittava turvapaikanhakijoiden viisumien tarkastamisesta. Reitti tukkiutuu nopeasti.

Toimia jatketaan. Joulukuun viikolla 50 hallitus tiedottaa massiivisesta toimenpidelistasta, jossa oli näkyvästi mukana perheenyhdistämisen kriteerien täysimääräinen tiukennus. Suomen Kuvalehti kertoo myöhemmin toimenpide-esitysten tulleen lähes yksinomaan perussuomalaisilta.

Turvapaikkatilastossa näkyy vielä ensimmäisen ja kahdeksannen viikon kohdalla ”Putinin hammas”. Siirrytään maiden välisiin neuvotteluihin. Suomi sopii Venäjän kanssa rajaliikenteen sääntelystä Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoilla. Virta tyrehtyy täälläkin.

Useat Euroopan kiristävät rajavalvontaansa. Ruotsi ja Tanska aloittavat rajatarkastukset. Viikolla 11 EU ja Turkki solmivat pakolaissopimuksensa. Balkanin reitti rauhoittui, mutta Italiassa on merkkejä uuden reitin avautumisesta Libyan kautta.

Onko tilanne vakaa?

Suomi on omilla toimillaan kyennyt vaikuttamaan merkittävästi tulijavirtaan, mutta säilyykö tilanne vakaana? On liian aikaista sanoa. Saksan sisäministeri Thomas De Maiziere varoitti äskettäin saksalaisia siitä, että rauhallista helmikuuta ei pidä tehdä koko vuotta koskevia ennusteita.

Kriisin välitilinpäätös on tiedossa: noin 13 000 hakemusta on käsitelty. 5049 hakemusta on rauennut. 2279 on saanut kielteisen päätöksen. 2265 hakemusta on jätetty tutkimatta. 3231, eli noin neljäsosa hakijoista on saanut myönteisen päätöksen. 25 000 hakijaa odottaa vielä päätöstä.

Perheenyhdistäminen vaikuttaa tulijamääriin erittäin merkittävästi. Kaikki Suomeen jääneet voivat hakea perheenyhdistämistä. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorion mukaan yhtä myönteistä turvapaikkapäätöstä kohden tehdään keskimäärin kolme perheenyhdistämishakemusta. Löyhä perheenyhdistämispolitiikka voi siis nelinkertaistaa turvapaikanhakijoiden määrän.

Hallitus on kiirehtinyt perheenyhdistämisen tiukennuksia, mutta konkretiaan on päästy vasta toimeentuloedellytyksen kiristysten osalta.  Perussuomalaiset on jatkuvasti vaatinut kiristysten toteuttamista täysimääräisinä. Tämä tarkoittaisi tulovaatimuksen lisäksi myös asumisaikavaatimusta, asuntoedellytystä ja kotoutumisedellytystä.

Kriisin kustannukset

Syksyn ja talven aikana käyty turvapaikkakriisiä koskeva julkinen keskustelu on painottunut kriisin humanitaarisiin näkökohtiin, tulijoiden ihmisoikeuksiin, yhteiskunnan turvallisuusnäkökohtiin sekä lainsäädäntömuutoksiin. Suomessa on pitkälti vaiettu turvapaikkakriisin kokonaiskustannuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriö STM julkaisi syksyllä varovaisen arvion yhden turvapaikanhakijan aiheuttamista kuluista. Summaksi kertyi 13 200 euroa vuodessa. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin Norjan tilastokeskus aikaisempi arvio, jonka mukaan yhden syyrialaispakolaisen elinkaarikustannuksista 800 000 euroa.

Saksalaisen talousprofessori Hans-Werner Sinnin laskelmien mukaan yhden turvapaikanhakijan aiheuttama kulu yhteiskunnalle on 450 000 euroa. Saksalaisen julkistalouden professori Bernd Raffelhüschenin Die Welt -lehdessä julkaiseman arvion mukaan viime kesänä alkaneen turvapaikkakriisin kokonaiskustannus Saksalle nousee vuosien myötä 900 miljardiin euroon. Saksaan saapui viime vuonna yli miljoona turvapaikanhakijaa.