Turvapaikkakriisiä padotaan – perheenyhdistäminen vaikeutuu

Maahanmuuttajien perheenyhdistämisten rajoittaminen sai tiistaina eduskunnassa laajaa tukea hallituspuolueiden edustajilta asian lähetekeskustelussa. Vasemmisto-oppositio esitti asiasta vastalauseensa, mutta ymmärrystä löytyi siltäkin suunnalta. Aiheesta käytiin pitkä ja kiihkeä kähinä.

Lakia muutettaisiin siten, että kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa, jotta perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Muutos koskisi tilanteita, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa.

Lakiesitys perustuu turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa ja se tuli ajankohtaiseksi suuren maahanmuuttoaallon myötä, sisäministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli esitystä.

Hallitus julkaisi 80-kohtaisen turvapaikkapoliittisen ohjelman viime joulukuussa. Ohjelmaan kirjattu kohta kuului näin: ”Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista. ”

Orpo kertoi eduskunnalle, että nyt ollaan perheenyhdistämisen kriteerien tarkennuksen ensimmäisen lakiesityksen äärellä.

Hän totesi, että perheenyhdistämisdirektiivissä on suuri määrä muita kriteereitä, kuten muun muassa kotouttamisedellytys, asuntoedellytys, asumisvaatimus, vähimmäisikää koskeva vaatimus ja sairausvakuutusvaatimus. Orpo lisäsi, että pikainen aikataulu ei olisi ollut näiden kohdalla mitenkään mahdollinen.

– Nämä ovat edelleen selvitettävänä ministeriössä, ja selvitysten jälkeen me arvioimme yhdessä hallituspuolueiden kanssa niiden eteenpäinvientiä ja sitä kokonaisuutta, mikä tästä muodostuisi.

Orpo painotti, että toimeentuloedellytys haluttiin voimaan mahdollisimman nopeasti, koska kuluvana vuonna tullaan jättämään jopa 17 000 perheenyhdistämishakemusta ja ensi vuonna arviolta 28 000 hakemusta.

Liika vetovoimaisuus täytyy saada pois

SDP:n Sirpa Paatero kysyi tulorajoista, että jos alaikäisiä suomalaisia on vaikeaa saada kesätöihin niin miten sitten näiden maahanmuuttajien kohdalla? Touko Aalto (vihr.) kysyi Orpolta, oletteko jäänyt perussuomalaisten vangiksi tässä asiassa.

SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman totesi kuitenkin, ettei Suomikaan voi jäädä pois eurooppalaisesta kehityksessä, jossa perheenyhdistämisen käytäntöjä kiristetään.

Ben Zyskowicz (kok.) totesi, että esitystä on vastustettu, koska se haittaisi kotoutumista. Hän kysyi kuitenkin, haluammeko uusinnan viime vuodelta, jolloin tuhannet irakilaiset turvapaikanhakijat halki koko Euroopan saapuivat tänne Pohjan perukoille sen vuoksi, että heillä oli se käsitys, että täällä saa helpommin oleskeluluvan ja että tänne saa helpommin perheensä yhdistettyä?

– Lopuksi haluan sanoa, että oli hyvä, että suomalaisten perheenyhdistämiset jätettiin tämän lain ulkopuolelle, ainakin tässä vaiheessa, Zyskowicz sanoi.

Elo: Orpo noudattaa hallitusohjelmaa

Simon Elo (ps.) vastasi Aallon letkautukseen ministeri Orpon toiminnasta ja kiitti samalla Lindtmania tuesta.

– Sisäministeri ei ole perussuomalaisten panttivanki, mutta sisäministeri toteuttaa hallitusohjelmaa. Suomen vastuulla on nimenomaan hallitusohjelman mukaisesti vähentää turvapaikanhakijoiden vetovoimatekijöitä, pitää huolta rajaturvallisuudesta ja laittaa käytäntöön hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman erinomaiset linjaukset, joihin tämä perheenyhdistämisen tiukentaminen myös liittyy. Ja niin kuin edustaja Lindtman nosti esille, niin eivät välttämättä kaikki oppositiossakaan näe tätä lähtökohtaa huonona, Elo sanoi.

Elo korosti, että Suomen on syytä käyttää lainsäädännössään sitä liikkumavaraa, mikä meillä on – monen muun maan mallin mukaan.

– Monissa EU-maissa, esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa, on otettu jo paljon tiukempia käytäntöjä kuin mitä nämä Suomen esitykset tällä hetkellä ovat, Elo muistutti.

Oikeudenmukaisuutta veronmaksajalle

Ryhmäjohtaja Sampo Terho (ps.) asettui samoille linjoille.

– On erittäin tärkeää, että Suomikin tekee EU-direktiivien sallimat tiukennukset perheenyhdistämiskäytäntöihin, ensin tämän toimeentuloedellytyksen, josta nyt keskustelemme, ja sitten muut selvityksessä olevat kiristykset. Kysymys on tietysti paitsi kohtuullisuudesta myös oikeudenmukaisuudesta suomalaista veronmaksajaa kohtaan mutta tietysti vetotekijöiden poistosta, kuten olemme puhuneet. Meillä ei ole varaa erottua EU-tasolla muista jäsenmaista ja jotenkin hyväuskoisesti kantaa suurempaa taakkaa kuin muut, vaan noudatamme samoja sääntöjä kuin kaikki muutkin, Terho linjasi.

Väite: Naisia vastaan ja salakuljetuksen puolesta

Tytti Tuppurainen (sd.) tulkitsi, että esityksen mukaan raha ratkaisee, kenellä on oikeus perheeseen.

Tämä on aivan perusarvokysymys, ja sen takia tätä esitystä ei voi tukea. Se on vastoin sosiaalidemokraattisia arvoja, Tuppurainen protestoi.

Markus Lohen (kesk.) mukaan meidän täytyy seurata samaa linjaa, mitä muut Euroopan maat tekevät.

Terho: Rajoitus ei lisää salakuljetusta

SDP:n Nasima Razmyar totesi, että hallituksen esityksessä on valitettavan monta ikävää asiaa, joita on hirveän vaikea hyväksyä.

– Tämä kolmen kuukauden määräaikahan on täysin käsittämätöntä, ministeri Orpo. Te tiedätte varsin hyvin itsekin, että konfliktialueilla, sota-alueilla, papereiden ja asiakirjojen saaminen kolmen kuukauden sisään on lähestulkoon mahdotonta, Razmyar perusteli ja jatkoi:

– Ja sitten täytyy muistaa Suomen suurlähetystöjen tilanne, ne voivat tällä hetkellä itse huonosti: ei ole tarpeeksi paljon työntekijöitä. Esimerkiksi Ankarassa seuraava vapaa aika on neljän kuukauden päästä.

– Tämähän ei ole ensinnäkään kotoutustoimenpide, eikä sitä ole sellaisena missään kohtaa markkinoitu. Mutta meidän täytyy huomioida, että nimenomaan työssäkäynti on kaikkein tärkein kotoutumisen kriteeri, ja kyllähän tämä nimenomaan houkuttaa ja kannustaa työssäkäyntiin ja siihen hakeutumiseen. Eli siinä mielessä tämä ei ole mitenkään kotoutumisen vastainen, Terho perusteli.

Vihreiden Ozan Yanar huusi Terhon puheenvuoron keskelle: ”Puolet suomalaisista tienaa alle tuon!”

– Siihen, että tämä olisi reitti naisille: kyllä käsittääkseni tämä rajoitus on täysin sukupuolineutraali (Vasemmalta välihuuto: Ei ole!) eikä mitenkään koske naisia tai miehiä erityisesti.

Ja sitten tämä perheenyhdistämisen yhteys muka salakuljettamiseen: onko siis jotain näyttöä, jonka voitte osoittaa siitä, että Suomea tiukemmin perheenyhdistämiseen suhtautuviin maihin on salakuljetettu perheitä sen johdosta, Terho kysyi.

Orpo: Ei ankkurilapsia

Orpo vastasi lopuksi, että Suomi saatetaan näillä juuri pohjoismaiselle tasolle opposition toiveiden mukaisesti: Ruotsikin on tehnyt juuri äskettäin vastaavat muutokset. Alaikäisien kohdalla hän korosti yksilökohtaista harkintaa, mutta:

– Jos alaikäisille ei aseteta tulorajavaatimusta, se voisi aiheuttaa niin sanottua ankkurilapsi-ilmiötä, jolloin nimenomaan lapset lähetettäisiin ensin, Orpo sanoi ja totesi tämänhetkisen lainsäädännön tulleen tehdyksi aivan toisenlaiseen tilanteeseen kuin siihen, mikä nyt vallitsee.

Terho ihmetteli vihreiden varoituksia ihmissalakuljetuksen lisääntymisestä.

– Ihmettelen, kun ensin olette huolissanne ihmissalakuljetuksesta ja sitten toisaalta tuomitsette EU:n hyvät ja päättäväiset toimenpiteet ihmissalakuljetusta vastaan. Sanoitte niitä jopa laittomiksi. Laittomiksi. Olen minäkin EU-kriitikko, mutta hyvänen aika, tällaisia julistuksia aivan kuin vyötäröltä ammuttuna, ilman mitään todisteita ja perusteluita. Haluaisin mielelläni kuulla, miten osoitatte ne laittomiksi, Terho kysyi.

Elo: Ruotsikin asettaa jo ehtoja

Elo esitti vielä oppositiolle mahdollisuutta palata yhteispohjoismaiselle linjalle:

– On totta kai tunnustettava, että esimerkiksi vihreiden ja perussuomalaisten välillä on tässä varmasti maailmankuvaeroakin. Te puhutte turvapaikanhakijoista jokaisesta pakolaisena, annatte ymmärtää, että jokaisella, ennen kuin edes pakolaisstatusta on, on perusteltu syy tulla Eurooppaan.

– Moni tutkimus osoittaa, että moni näistä tulijoista hakee vain parempaa elintasoa eikä ole perusteltua vainoa tai muuta vastaavaa syytä, Elo jatkoi.

”Hakkaraisen hallitus”

Mika Kari (sdp.) käytti keskustelun loppupuolella erikoista sanavalintaa:

– Nyt on Sipilän hallituksen — tai no, ehkä käytän ilmaisua ”Hakkaraisen hallituksen”, jommankumman — tehtävä valinta siitä, onko Suomi sivistysvaltio myös tulevina vuosina ja pystymmekö me kantamaan oman osamme tästä maailman kriisistä.

Teuvo Hakkaraisen (ps.) vastausta ei kauaa tarvinnut odottaa:

– Hakkaraisen hallitus hyvin vähän vaikuttaa täällä. Jos Hakkarainen täällä vaikuttaisi, niin tätä turismiongelmaa meillä ei olisi. Kyllä niitä vihreämmän oksan etsijöitä tästä maapallolta varmasti löytyy. Afrikassa syntyy 30 miljoonaa joka vuosi lisää, ja jos me haluamme ne heidän elinolosuhteensa samalle tasolle kuin täällä, niin varmasti hommaa riittää. Mutta jos halutaan säilyttää oma kulttuuri, oma elintaso, turvallisuus täällä, meidän täytyy toimia eikä lähteä tuommoiseen maailmanparantamiseen ja hyysäämiseen mukaan. Siihen täytyy pystyä sanomaan nyt stoppia.

Edustaja Mika Raatikainen (ps.) täydensi:

– Olen itse asunut Lähi-idässä yli 10 vuotta ja pidän vähän omituisena edustaja Karin kommenttia siitä, että Suomen sivistysvaltiona pysyminen olisi jotenkin riippuvaista siitä, kuinka paljon me otamme tänne ihmisiä. Voin ihan omasta kokemuksesta kertoa, että jos tänne nyt otetaan vaikka 5 miljoonaa ihmistä Lähi-idästä, niin suomalaista sivistysvaltiota sen jälkeen ei enää ole.