

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvetuottajille ei tule rahaa korvaamaan turpeen alasajoa – rahat menevätkin julkiselle sektorille
Kun hallitus aloitti turvetuotannon alasajon, turvetuottajille luvattiin romutuspalkkioiden lisäksi tukea elinkeinostaan luopumiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Rahaa piti tulla Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Nyt näyttää käyvän toisin. Tuottajille tukirahaa ei tipu, vaan se meneekin kehittämisorganisaatioille, kunnille ja oppilaitoksille, pääosin julkiselle sektorille. Tuottajat jäävät tyhjän päälle.
– Ei tullut latin latia. Uskottiin ja toivottiin, mutta totuus oli toinen. Ne, joilta viedään, eivät saa mitään. Sanotaan, että kaveria ei jätetä. Tässä jätettiin, manaa Alavuden kaupunginhallituksen perussuomalainen puheenjohtaja ja Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.
Tukea aluetalouden vahvistamiseen
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (Just Transition Fund) toimet painottuvat Suomessa niille alueille, jotka kärsivät eniten turpeen energiakäytöstä luopumisesta. Samalla tuetaan vihreää siirtymää. Osa tuista menee yrityksille, mutta suurin osa siirtyy vahvistamaan aluetaloutta kuntien, oppilaitosten ja muiden julkisen puolen toimijoiden kautta.
Ensimmäinen JTF-haku avataan maalis-huhtikuun vaihteessa.
– JTF ei tue mitään. Aluepolitikoinniksi meni. Rahaa saavat sellaiset alueet, joissa turvetuotantoa ei juuri ole, sanoo Vainionpää.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa, joka on valtakunnallisesti tärkeimpiä energiaturpeen tuotantoalueita, saa tukea vähemmän kuin maakunta, jossa turvetuotanto on hyvin vähäistä.
Tuottajille ei tule mitään
Jokainen maakunta on tehnyt alueellisen siirtymäsuunnitelman, jonka mukaan rahastosta myönnetään tukea.
Marko Vainionpää oli mukana työryhmässä, joka teki Etelä-Pohjanmaan maakunnan siirtymäsuunnitelmaa.
– Koneyrittäjiä oli siinä mukana, mutta todettiin, ettei ole mitään hyötyä. Luultiin, että rahaa voi käyttää turvetuottajille, kun elinkeino menee alta. Maatalousministeri Antti Kurvinenkin sanoi, että turvetuottajat saavat rahaa. Ei tule turvetuottajille mitään.
Romutuspalkkiorahat loppuivat
Osa alan osaajista on jo lopettanut tuotannon. Yksi heistä on Suomen turvetuottajat ry:n puheenjohtaja Hanna Haavikko.
– Viime vuosi oli ensimmäinen kesä 30 vuoteen, että ei tuotettu. Eikä tulla tuottamaan.
Hänen mukaansa JTF-rahasto ymmärrettiin väärin.
– JTF ei voi antaa yksittäiselle henkilölle kompensaatiota. Rahasto itse määrittää kriteerit. Ely-keskukset hakevat vaihtoehtoja, mihin rahaa voi käyttää. Ei tämä ole turvetuottajalle oikeudenmukainen siirtymä.
Ainoa konkreettinen tuki turvetuottajille oli romutuspalkkio.
– Siinäkin raha loppui kesken parin viikon jälkeen. Osa kalustoaan romuttaneista tuottajista ei saanut korvauksia, kun rahat loppuivat kesken, sanoo Haavikko.
Ilman turvetta ei selvitä
Haavikko ja Vainionpää kaipaavat alalle varmuutta tulevaisuudesta. Turvetta tarvitaan.
– Afryn raportti tuli viime viikolla. Siinä tutkittiin kotimaisen polttoaineen riittävyyttä vuoteen 2028 saakka. Puuta ei tule Venäjältä, ja Baltian puulle on muitakin ottajia. Esimerkiksi tanskalaiset ovat jo kysyneet haketta. Raportin johtopäätös oli, että ilman turvetta Suomessa ei selvitä. Polttamalla tullaan edelleen tekemään lämpöä, kertoo Vainionpää.
– Elämme markkinataloudessa. Jos on kysyntää, on tarjontaa. Jos on pitkäaikaisia sopimuksia, turvetta tuotetaan. Jos ei ole varmuutta, niin ei kannata ottaa riskiä. Pala- ja kuiviketurpeista on kova kysyntä. Kysyntään ei pystytä vastaamaan, toteaa Haavikko.
Palaturvetta tarvitsevat muun muassa kuntien lämpövoimalaitokset.
– Niiden kattilat ovat sellaiset, etteivät ne voi kokonaan siirtyä irti turpeesta ilman isoja investointeja. Investointikustannukset kuluttajat joutuisivat maksamaan kohonneina kuluina.
Ympäristöministeriö lopetettava
Haavikkoa ihmetyttää nykypolitiikan ristiriitaisuus.
– Turvetta ei saisi nostaa, mutta metsiä pitäisi istuttaa. Se vaatii turvetta. Hiilenkierto perustuu uusien taimien istutuksiin, ja taimet kasvatetaan turpeessa.
Tarve turpeen tuotannolle varsinkin kasvu- ja kuiviketurpeen osalta on suuri.
– Nyt ei ole sellaista toimintaympäristöä, että se tuotanto olisi mahdollista. Kasvu- ja kuiviketurve saadaan tuotantoalueen pinnasta. Luvitus on minimissä. Pinta-alat pienenevät, raaka-aineen saatavuus vähenee, Haavikko listaa.
Vainionpää aikoo jatkaa turvetuotantoa ja sanoo, että ne tuottajat, jotka jatkavat, kaipaavat arvostuksen palauttamista.
– Toivon, että perussuomalaiset on tulevassa hallituksessa. Lisäksi toivon, että ympäristöministeriö lopetetaan. Siellä ei tehdä Suomen kannalta hyviä päätöksiä. Ei jokin valtiollinen instanssi voi olla niin puolueellinen kuin ympäristöministeriö nyt on.
Leena Kurikka
Artikkeliin liittyvät aiheet
- siirtymäsuunnitelma Marko Vainionpää Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto Hanna Haavikko romutuspalkkio turvetuottajat vihreä siirtymä turpeen energiakäyttö turvetuotanto turpeen alasajo kuiviketurve kasvuturve aluepolitiikka Antti Kurvinen Etelä-Pohjanmaa Ympäristöministeriö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Peltokangas turpeen energiakäytön kieltämisestä: ”Yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän”

Perussuomalaiset vaati tolkkua ilmastopolitiikkaan kyselytunnilla: ”Jos Suomen ilmastopolitiikka toisi kilpailuetua, mikseivät kilpailijat ota mallia Suomesta?

Hallitus on tarkoituksella romuttanut energiatuotannon

Turvetta nostetaan ensi kesänä – tulevaisuus silti avoinna

Hallituspuolueiden edustajat viivyttelivät kansalaisaloitteen käsittelyn kanssa – ”Edesvastuutonta toimintaa”

Uuden hallituksen on varmistettava turvealan tulevaisuus

Turve on ollut tarpeen tänäkin talvena – palaturpeesta on jo pulaa
Viikon suosituimmat

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.

PS-tunnelmia Linnan juhlista
Perussuomalaiset juhlistivat Suomen itsenäisyyttä Presidentinlinnassa.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa
Tänään kunnioitetaan menneiden sukupolvien työtä, mutta itsenäisyyspäivä on myös tulevaisuuden rakentamista, korosti sisäministeri Mari Rantanen puheessaan itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee ministerin puheen kokonaisuudessaan.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle
Kansanedustaja Onni Rostila pitää komission asettamia X:n sakkoja epäilyttävinä ja vaarallisina. Rostila kirjoittaa X:ssä, etteivät väitetyt syyt vakuuta häntä

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
















