Tutkija varoittaa: puolet Ruotsin työpaikoista katoaa 20 vuodessa

RUOTSI | Kansantaloustieteilijä Stefan Fölster julkaisi vuonna 2014 paljon keskustelua herättäneen raportin, jonka mukaan puolet Ruotsin työpaikoista katoaa 20 vuodessa automaation takia. Uusi teollinen vallankumous etenee aivan raportin kuvaamaa vauhtia, vahvistaa asiaa selvittänyt Expressen.

Kuulalaakereita valmistava SKF avasi uuden tehtaan Göteborgissa vuonna 2017. Työvoiman tarve väheni ja 130 työntekijästä jäi jäljelle 32. Vanhojen työntekijöiden uudet työkaverit ovat robotteja ja automatisoituja tuotantoprosesseja.

– Ennen kaikki tehtiin käsin. Nyt toimitaan järjestelmällisesti tietokoneilla ja työntekijän tehtävä on lähinnä seurata prosessien sujumista. Ruuvimeisselille ja vasaralle ei enää ole juurikaan käyttöä, sanoo tuotantopäällikkö Ibrahim Dusi laajassa Expressenin artikkelissa.

Neljäs teollinen vallankumous on meneillään ja se tarkoittaa joustavaa, tehokasta ja lähes virheetöntä tuotantoa. Mutta se tarkoittaa myös vallankumousta työmarkkinoilla, väkeä tarvitaan paljon entistä vähemmän.

Ekonomisti Stefan Fölster esittelee seurantatutkimuksensa tuloksia Expressenille ja vahvistaa sen, minkä toimittajat ovat nähneet tapahtuvan käytännössä.

– Vuoden 2014 ennuste pitää edelleen kutinsa. Puolet Ruotsin työtehtävistä voidaan automatisoida 20 vuodessa. Toivonkipinöitä tosin on siinä mielessä, että kaikkea mahdollista ei ole pakko automatisoida. Ja osa työtehtävistäkin saattaa muotoutua sellaisiksi, joilla vielä on kysyntää, Fölster arvelee.

Toiveikas ay-liike

SKF:n tuotantojohtaja Kent Viitanen totesi keväällä Dagens Nyheterin artikkelissa, että yritys puolittaa työvoimansa määrän nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Muuten ”yrityksellä ei ole markkinoita, eikä siten lainkaan tarvetta työvoimalle”.

Paikallinen ay-johtaja Göteborgissa, IF Metallin Zarko Djurovic näkee kehityksen positiivisessa valossa. Painavia esineitä ei tarvitse nostaa ja työtapaturmat ovat vähentyneet.

– Aluksi olimme peloissamme, kun sata ihmistä piti vähentää, mutta sitten väkeä sijoitettiin tuotantokapeikkoihin muualle konsernissa. Kukaan ei ole saanut potkuja, vaan ihmisiä on koulutettu muihin tehtäviin. Kaikki ovat nyt luullakseni hyvillä mielin, Djurovic pohtii Expressenissä.

Poliittisten päätösten aika on nyt

Työpaikkojen katoaminen ilman kompensaatiota tarkoittaa valtion ja kuntien verotulojen romahdusta ja siten yhteiskunnallista kriisiä. Aika edellyttää jonkin sortin työreformia ja poliittisia päätöksiä.

– Johtopäätökseni kaikesta tästä on se, että maat, jotka tavalla tai toisella kompensoivat automaatioefektiä uudistamalla työelämän sääntöjä ovat vahvoilla, tutkija Fölster painottaa.

– Jos uudistuksia ei tehdä, kuten Italiassa on tapahtunut, automaatio vie työpaikat, eikä korvaavia synny tilalle.