PS-Naiset 1/2026

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Tutkittua tietoa Ruotsin vaaleista: 85 prosenttia muslimeista äänestäisi vihervasemmistoa

Ensi vuoden budjetissa puolustusmenot nousevat 618 miljoonalla eurolla

Säästöt kohdistuvat ensi vuonna toissijaisiin menoihin – kotoutus, kehitysapu ja järjestötuet leikkuriin, hallinnostakin säästetään

Työn verotus kevenee jälleen – hallituskaudella myös kokonaisveroaste laskee

Hallitus vauhdittaa talouskasvua veronalennuksilla – puolustukseen ja liikenteeseen lisärahaa, leikkauksia hallintoon

Ruotsin vangit liian vaarallisia virolaisiin vankiloihin – rahalla ei paikata kelvotonta maahanmuuttopolitiikkaa

Irakilaismies raiskasi 13-vuotiaana pakkonaitettua tyttöä yli viisi vuotta – Turun hovioikeus korotti tuomion yli seitsemään vuoteen

Harva päättäjä asuu siellä, missä vieraskielisiä on paljon

Leena Meri purkaa oikeuslaitoksen ruuhkia: ”On rikoksen uhrin etu, että rikosprosessi etenee ripeästi”

Hallitus koolle viimeiseen budjettiriiheen – Purra ei odota menoyllätyksiä

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”

Väkivaltaisuudet puhkesivat taas Ceutassa – Espanja pyytää Frontexia apuun

Automaatio

Suomen pääministeri Sanna Marin on matkustanut loppuviikoksi Yhdysvaltoihin osallistuakseen maailman mahtihenkilöiden harvalukuisessa joukossa huippusalaiseen Bilderberg-tapaamiseen. Pääministeri tiedotti reissusta ensin Instagram-tilillään, mutta ei avannut tarkemmin matkan tarkoitusta tai syytä. Marin ei myöskään maininnut, keitä henkilöitä hänen on tarkoitus tavata. Bilderberg-kokoustamiseen Marin sai kuitenkin sopivasti tukea Yleisradiolta, joka tapojensa mukaisesti kiirehti julkaisemaan kritiikittömän ja intoa hehkuvan ylistysartikkelin. Tapahtuman viattomuutta vakuuttelemaan Yle nostaa oman korkeimman pomonsa &#8211; joka on myöskin Bilderbreg-vieras. 

Eilen illalla asiaan saatiin hieman lisävalaistusta valtioneuvoston kanslian (VNK) <a href="https://vnk.fi/-/paaministeri-marin-washingtoniin">tiedotteessa,</a> jonka mukaan pääministeri Sanna Marin vierailee Washingtonissa 2.–4.6.2022 osallistuakseen Bilderberg-ryhmän tapaamiseen. Kokouksen tarkoituksena on epävirallinen ja luottamuksellinen ajatustenvaihto johtavien eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten poliitikkojen, toimittajien, tutkijoiden, yrityselämän edustajien ja asiantuntijoiden kesken.
Kuten VNK esittää, Marinin kokoustaminen on epävirallinen ja hän osallistuu Bilderberg-konventtiin yksityishenkilönä, vaikka onkin saanut tilaisuuden päästä mukaan valtiollisen asemansa vuoksi.
VNK:n tiedotteesta ei selviä, kuka vastaa pääministerin matkakuluista. Bilderberg-kokouksiin on Suomesta kuitenkin osallistunut ministereitä aiemminkin, jolloin matkat ovat menneet valtion piikkiin. 2010-luvun alussa pääministerinä toiminut Jyrki Katainen (kok.) on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-6148612">perustellut</a> matkakulujen kattamista veronmaksajien piikkiin näin:
&#8211; Oikeastaan sen takia, kun sinne kuitenkin kutsutaan ministerin asemassa. Ne ovat erittäin antoisia seminaareja ja keskusteluja, joihin kannattaa osallistua jos vain suinkin on mahdollisuus.
<h4>Osallistujista ei tiedetä eikä tiedoteta etukäteen</h4>
Bilderberg-kokouksia on järjestetty 1950-luvun alusta saakka. Nimi tulee vuoden 1954 ensimmäisestä tapaamisesta, joka järjestettiin Alankomaissa Bilderberg-hotellissa. Kokoukseen osallistujia on myös kutsuttu Bilderberg-seuraksi tai Bilderberg-ryhmäksi.
Mukaan kutsutaan vuosittain vain noin 130 eliitin edustajaa maailmalta, joiden joukossa on poliittisia johtajia ja asiantuntijoita teollisuudesta, yritysmaailmasta, rahoituksesta, korkeakouluista ja tiedotusvälineistä.
Alusta saakka Bilderberg-kokoukset ovat näyttäytyneet salamyhkäisinä, sillä esimerkiksi medialla ei ole vapaata pääsyä mukaan. Näin julkisuuteen ei päädy tietoa kokouksessa käytyjen keskustelujen sisällöstä saati siitä, kuka on esittänyt ja mitä. Ylipäätään etukäteen ei ole tiedossa, keitä kokoukseen edes osallistuu.
bilderbergmeetings.org-sivun mukaan kokouksien tarkoitus on tarjota foorumi epävirallisille keskusteluille Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisen vuoropuhelun edistämiseksi. Noin kaksi kolmasosaa osallistujista tulee Euroopasta ja loput Pohjois-Amerikasta.
Bilderberg-kokouksissa noudatetaan Chatham House -sääntöä, jonka mukaan osallistujat voivat vapaasti käyttää kaikkia saamiaan tietoja, mutta alkuperäisen puhujan tai muiden keskusteluun osallistujien henkilöllisyyttä tai sidoksia ei saa paljastaa.
bilderbergmeetings.org-sivun mukaan kokouksen yksityisen luonteen ansiosta osallistujat osallistuvat yksityishenkilöinä eivätkä millään virallisella ominaisuudella.
<h4>Hämmentävä keitos salailua ja näennäistä avoimuutta</h4>
Kaiken kaikkiaan Bilderberg-kokoukset ovat hämmentävä keitos valtiollista, hallinnollista ja rahamaailman yhteensulautumista, joka tapahtuu näennäisesti julkisuudessa, mutta jonka yksityiskohdista kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada tietää – ei varsinkaan veronmaksajilla, joiden asioista päättävät valtioiden johtajat kokouksiin osallistuvat.
Bilderberg-kokouksissa ei ole etukäteen annettua yksityiskohtaista esityslistaa, kokouksissa ei ehdoteta tai äänestetä mitään päätöslauselmia, eikä kokouksen jälkeen ole luvassa poliittisia lausuntoja. Näin on toimittu aina ja toimitaan myös jatkossa.
Epävirallisuudesta huolimatta kokouksiin osallistujien keskenään sopimat tai esittelemät ajatukset saattavat konkretisoitua myöhemmin valtiollisina politiikkatoimina, päätöksentekomalleina tai muina hankkeina, joilla on syvällinen vaikutus yhteiskuntaan.
Bilderberg-ryhmää tutkinut apulaisprofessori Ian Richardson Tukholman yliopistosta on katsonut, että bilderbergilaisilla on ollut suuri merkitys esimerkiksi yhteisvaluutta euron synnyssä.
– Jos katsomme vuosikymmeniä taaksepäin sekä myöhemmin Euroopan unioniin ja rahaliittoon, Bilderberg on ollut kehityksessä vahvasti mukana, Richardson <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/21/maailmanherrojen-salaseura">sanoo</a> Ylen MOT:n kasaamassa Maailmanherrojen salaseura -ohjelmassa.
Mitä salaisemmin suuria hankkeita valmistellaan, sitä ongelmallisemmalta maailman eliitin kokoustaminen alkaa näyttää hallinnon avoimuuden ja luottamuksen näkökulmasta.
Demokratiaan ja avoimeen kansalaisvaikuttamiseen länsimaissa perinteisesti kuuluu se, että yhteiskunnalliset päätökset ja niiden valmistelu tapahtuvat avoimessa prosessissa, jossa etukäteen kuullaan kansalaisryhmiä sekä niitä tahoja, joihin valmisteilla olevat päätökset tulevat vaikuttamaan. Ylipäätään asioiden salailu ei koskaan voi lisätä luottamusta hallintoa ja päätöksentekoa kohtaan.
<h4>Vetoa eliitin suihkuseurapiireihin</h4>
Pääministeri Marin näyttää tuntevan vahvaa vetoa maailman eliitin suljettuihin suihkuseurapiireihin, sillä Marin kuuluu myös maailman talousfoorumin (WEF) alaisuudessa toimivaan nuorten huippujohtajien globaaliin YGL-verkostoon.
WEF on suuryritysten rahoittama yksityinen säätiö, joka vetää puoleensa silmäätekeviä, rahamiehiä ja nuoria valtiojohtajia ympäri maailmaa. Marinin itsensä ohella WEFiin kuuluu myös esimerkiksi valtiovarainministeri Annika Saarikko.
Myös WEF järjestää vuosittain Sveitsin Davosissa omia <a href="https://www.suomenuutiset.fi/world-economic-forum-kuulutti-jalleen-avoimuutta-ja-tasa-arvoa-mutta-varmisti-etta-tapahtumaan-paasevat-vain-globaalin-eliitin-edustajat/">kokouksiaan</a>, joihin osallistujat seulotaan tiheällä kammalla, korkeilla pääsymaksuilla sekä muilla etukäteisselvityksillä, joilla varmistetaan osallistujien, korkeiden valtiollisten päättäjien tai virkamieseliitin puhdasoppisuus.
Ristiriitoja on kuitenkin herättänyt se, että vaikka WEFin kokouksissa on tiettävästi kannettu huolta ilmastonmuutoksesta, kokouksiin osallistujat saapuvat usein paikalle yksityislentokoneilla ja helikoptereilla.
Marinin WEF- ja YGL-kytkentöjä leimaa sama salamyhkäisyys kuin Bilderberg-kokouksiakin. Sen enempää Marin kuin Saarikko eivät mainitse YGL-jäsenyyttään valtioneuvoston sidonnaisuusilmoituksessa. Ministerit eivät myöskään ole kommentoineet YGL-jäsenyyttään missään – saati kertoneet sanallakaan julkisuudessa YGL:n kokouksien sisällöstä.
Yllättäen WEF on kuitenkin jo iskenyt lonkeronsa Suomeen. Jo kaksi vuotta sitten valtioneuvosto <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/valtio-ja-helsingin-kaupunki-aloittavat-yhteistyon-maailman-talousfoorumin-kanssa?fbclid=IwAR10IJEoUp7S4DXzT3sTpYmH85_Y-SNMp0K4PjhndgGf2clyQnCADp_GtZc">tiedotti</a>, että WEF, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Helsingin kaupunki aloittavat yhteistyön, jonka tavoitteena on digitalisaation, datatalouden ja automaatiokehityksen vauhdittaminen.
Yhteistyön puitteissa hallitus on integroinut WEF-yhteistyöhön mukaan Helsingin kaupungin, johon suunnitellaan lähitulevaisuudessa avattavaksi WEF:n toimipistettä. Osapuolet ovat solmineet yhteistyösopimuksen jo kesällä 2020.
<h4>Bilderberg ristiriidassa hallituksen avoimuuslupauksen kanssa</h4>
Marinin hengailu kansainvälisissä salaseuroissa on tietynlaisessa ristiriidassa hänen oman hallituksensa hyväksymän <a href="https://www.suomenuutiset.fi/marinin-hallitus-saarnaa-avoimuudesta-ja-lapinakyvyydesta-pimittaa-silti-jatkuvasti-tietoa-ja-panttaa-julkisia-asiakirjoja-salailulinja-ei-menestynyt-hallinto-oikeudessa/">viestintästrategian</a> kanssa, jonka mukaan valmistelusta ja päätöksenteosta viestitään avoimesti ja läpinäkyvästi.
Sosiaalisessa mediassa kansa moittiikin Bilderberg-kokouksiin osallistuvaa pääministeriä avoimuuden puutteesta:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tekemään mitä, kenen nimissä, millä mandaatilla, millä tavoitteella ja kuka tämän maksaa?
&mdash; Rivien Välistä (@RValista) <a href="https://twitter.com/RValista/status/1532219327864250369?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Voisiko valtamedia tehdä tehtävänsä, ja selvittää meille rahvaalle, mitä asioita Bilderberg-kokouksessa käsitellään, ja mikä on kyseisen konklaavin agenda. Vähän kiinnostaisi kun Suomen pääministerikin sinne loppuviikoksi matkasi. <a href="https://twitter.com/hashtag/Marin?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Marin</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/Bilderberg?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Bilderberg</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/MiniBreak?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#MiniBreak</a>
&mdash; Laura Korpinen (@KorpinenLaura) <a href="https://twitter.com/KorpinenLaura/status/1532234727759007745?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ulkopuolisilta suljettu. Kokouksesta ei raportoida, eikä kerrota ulkopuolisille. Herättänyt epäilyksiä demokraattisen päätöksenteon toteutumisesta ja syytöksiä politiikan läpinäkyvyyden puutteesta.
&mdash; Raimo Rauvola (@RaimoRauvola) <a href="https://twitter.com/RaimoRauvola/status/1532274405925068802?ref_src=twsrc%5Etfw">June 2, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<h4>Yleisradio hehkuttaa ylenpalttisesti – totta kai</h4>
Toisenlaisen näkökulman Marinin Bilderberg-kokoustamiseen tarjoaa Yleisradio, joka on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12471641">julkaissut</a> kritiikittömän ja jopa intoa hehkuvan ylistysartikkelin. Marinin matkaa kommentoi Matti Apunen, joka on itsekin vieraillut Bilderbergissä. Apunen on Ylen hallituksen puheenjohtaja ja entinen elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja.
Yleisradion ylimmän pomon pidäkkeetön tuki Bilderbergille herättää muitakin kysymyksiä. Onko rivitason Yle-toimittajalla edes tosiasiallisia mahdollisuuksia kritisoida ulkoparlamentaariseen salaseuraan osallistumista?
Ylen jutun otsikon mukaan vierailu Bilderberg-kokouksessa peräti antaa tilaisuuden korkeatasoisiin kohtaamisiin. Sitä Yle ei tietenkään kerro, keitä henkilöitä on tarkoitus kohdata.
Ylen mukaan Bilderberg-osallistujalistan voi odottaa olevan erittäin korkeatasoinen.
Ylen ylenpalttinen hehkutus jatkuu:
&#8211; Suomea ja pääministeri Sanna Marinia kohtaan on nyt erityistä mielenkiintoa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällä hetkellä maailmassa aktiivisinta. Nato-hakemuksen lisäksi kiinnostusta nostattavat Suomen profiloituminen Eurooppa-neuvostossa, Suomen pandemian kansainvälisesti katsottuna hyvä hoito ja Marinin viimeaikaiset vierailut Kiovassa ja Japanissa, retriitti Saksan liittohallituksen kanssa ja Marinin tapaaminen Intian pääministerin Narendra Modin kanssa.
Edellä oleva teksti on siis julkaistu Yleisradion verkkosivulla. Ylistäminen, intoilu ja korulauseiden viljely kuitenkin muistuttavat lähinnä viestintätoimiston tiedotetta, josta epäilyttävät tai hankalat tosiasiat on siivottu pois.
Ylen puffijutusta jää oikeastaan puuttumaan vain Marinin vankkana tukijana <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-jatkaa-paaministerin-valkopesua-somessa-marinin-puoluetoveri-ja-demarien-eduskuntavaaliehdokas-siivoaa-nyt-bilekohua-puhtaaksi-ylen-instagramissa/">tunnetun</a> demaripoliitikko Jukka Kekkosen kommentti. Mikäli Yle olisi tavoittanut Kekkosen tätä juttua varten, olisi Marinin puoluetoverilta epäilemättä irronnut Bilderberg-matkailua puoltava lausunto tekstin kylkeen.

Pääministeri Marin singahti Yhdysvaltoihin maailman eliitin salaperäiseen Bilderberg-kokoukseen – kansa moittii avoimuuden puutteesta, Yle hehkuttaa innokkaasti

RUOTSI | Kansantaloustieteilijä Stefan Fölster julkaisi vuonna 2014 paljon keskustelua herättäneen raportin, jonka mukaan puolet Ruotsin työpaikoista katoaa 20 vuodessa automaation takia. Uusi teollinen vallankumous etenee aivan raportin kuvaamaa vauhtia, vahvistaa asiaa selvittänyt Expressen.

Kuulalaakereita valmistava SKF avasi uuden tehtaan Göteborgissa vuonna 2017. Työvoiman tarve väheni ja 130 työntekijästä jäi jäljelle 32. Vanhojen työntekijöiden uudet työkaverit ovat robotteja ja automatisoituja tuotantoprosesseja.
&#8211; Ennen kaikki tehtiin käsin. Nyt toimitaan järjestelmällisesti tietokoneilla ja työntekijän tehtävä on lähinnä seurata prosessien sujumista. Ruuvimeisselille ja vasaralle ei enää ole juurikaan käyttöä, <a href="https://www.expressen.se/gt/forskarnas-larm-robotar-tar-over-jobben-redan-nu-/">sanoo</a> tuotantopäällikkö Ibrahim Dusi laajassa Expressenin artikkelissa.
Neljäs teollinen vallankumous on meneillään ja se tarkoittaa joustavaa, tehokasta ja lähes virheetöntä tuotantoa. Mutta se tarkoittaa myös vallankumousta työmarkkinoilla, väkeä tarvitaan paljon entistä vähemmän.
Ekonomisti Stefan Fölster esittelee seurantatutkimuksensa tuloksia Expressenille ja vahvistaa sen, minkä toimittajat ovat nähneet tapahtuvan käytännössä.
&#8211; Vuoden 2014 ennuste pitää edelleen kutinsa. Puolet Ruotsin työtehtävistä voidaan automatisoida 20 vuodessa. Toivonkipinöitä tosin on siinä mielessä, että kaikkea mahdollista ei ole pakko automatisoida. Ja osa työtehtävistäkin saattaa muotoutua sellaisiksi, joilla vielä on kysyntää, Fölster arvelee.
<h4>Toiveikas ay-liike</h4>
SKF:n tuotantojohtaja Kent Viitanen <a href="https://www.dn.se/ekonomi/robotarna-tar-over-i-framtidens-fabriker/">totesi</a> keväällä Dagens Nyheterin artikkelissa, että yritys puolittaa työvoimansa määrän nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Muuten ”yrityksellä ei ole markkinoita, eikä siten lainkaan tarvetta työvoimalle”.
Paikallinen ay-johtaja Göteborgissa, IF Metallin Zarko Djurovic näkee kehityksen positiivisessa valossa. Painavia esineitä ei tarvitse nostaa ja työtapaturmat ovat vähentyneet.
&#8211; Aluksi olimme peloissamme, kun sata ihmistä piti vähentää, mutta sitten väkeä sijoitettiin tuotantokapeikkoihin muualle konsernissa. Kukaan ei ole saanut potkuja, vaan ihmisiä on koulutettu muihin tehtäviin. Kaikki ovat nyt luullakseni hyvillä mielin, Djurovic pohtii Expressenissä.
<h4>Poliittisten päätösten aika on nyt</h4>
Työpaikkojen katoaminen ilman kompensaatiota tarkoittaa valtion ja kuntien verotulojen romahdusta ja siten yhteiskunnallista kriisiä. Aika edellyttää jonkin sortin työreformia ja poliittisia päätöksiä.
&#8211; Johtopäätökseni kaikesta tästä on se, että maat, jotka tavalla tai toisella kompensoivat automaatioefektiä uudistamalla työelämän sääntöjä ovat vahvoilla, tutkija Fölster painottaa.
&#8211; Jos uudistuksia ei tehdä, kuten Italiassa on tapahtunut, automaatio vie työpaikat, eikä korvaavia synny tilalle.

Tutkija varoittaa: puolet Ruotsin työpaikoista katoaa 20 vuodessa

Itsestään ajavat henkilöautot ovat pyörineet suuren maailman teillä jo jonkin aikaa. Nyt on ilman kuskia köröttävä kuorma-autokin suorittanut neitsytmatkansa yleisellä tiellä. Kyseessä on tieteen ja tekniikan voittokulku, jota kuitenkin sumentaa alan työpaikkojen nuiva kohtalo. Kyse on ylipäätään siitä, että niukasti koulutusta vaativat ammatit ovat katoamassa. Aivan uusia työpaikkojakin toki syntyy mutta niihin ei ole kylmiltään asiaa.
Aikanaan ensimmäisten henkilöautojen tullessa liikenteeseen niiden edessä kulki virkamies varoituslippua heilutellen. Nyt ollaan hiukan samassa tilanteessa: Maailman ensimmäistä yleisellä tiellä itsenäisesti liikkunutta kuorma-autoa vahdittiin <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/jonkoping/varldspremiar-for-sjalvkorande-lastbil">SVT</a>:n mukaan kauko-ohjain kourassa toisesta kaupungista ja kyydissä oli mukana henkilö, joka olisi voinut pysäyttää auton ongelmatilanteessa.
Markkinatalous pitää tänään huolen siitä, että innovaatiot saadaan nopeasti käyttöön ja tuottamaan rahaa omistajilleen sekä hyötyjä uusia keksintöjä käyttäville kuluttajille. Niinpä viranomaiset katsovat liikennettäkin kokonaisuutena. Kyseessä on liikenne palveluna eli MaaS. Tästä on esimerkkinä vaikkapa maamme kyseenalaista mainetta saanut taksiuudistus.
<h4 class="p1">Palkka ei riitä elämiseen</h4>
Suomeen halutaan tuoda työvoimaa ulkomailta ammatteihin, joihin on vaikeata löytää kantasuomalaista työntekijää. Kyse ei välttämättä ole meikäläisten velttoudesta vaan siitä, että kansan kollektiivinen viisaus näkee sen, mitä tuleman pitää. Suomessa on jo nyt 170 000 työssäkäyvää, jotka saavat sosiaalitukia. Työssäkäyviä köyhiä on puoli miljoonaa.
Taksinkuljettajan mahdollisuudet ansaita riittävä toimeentulo vaikkapa tämän päivän Helsingissä ovat heikot ja vaatii työntekijältä vähintään 60 viikkotunnin ratin pyörittelyä. Näin on, jos renkikuski mielii maksaa itsensä ja myös perheensä olemisen sekä asumisen. 
Sanomalehtiä jakamalla leivän ääreen pääseminen on vähintäänkin yhtä vaikeaa kuin taksinkuljettajan ammatissa. Siksi yllä mainitut ammatit ovat ainakin pääkaupunkiseudulla yhä enenevässä määrin ulkomaalaisen työvoiman varassa. Ja kun palkka ei riitä elämiseen, kompensaation hoitaa yhteiskunta eli asumis- ja sosiaalituet maksetaan veronmaksajien piikistä.
<h4 class="p1">Kestävyysvajeesta tukipommiin</h4>
Suomessa on 125 000 maantieliikenteeseen sidoksissa olevaa työpaikkaa, jotka ovat automaation myötä uhattuna. Mihin enää tarvitaan kuljettajaa, jos auto lastaa, purkaa ja ajaa itsekseen? Kun ajoneuvot liikkuvat sähköllä, myös ajoneuvojen huollon tarve vähenee, eikä tukitoimintoihinkaan tarvitaan väkeä entiseen mittaan.
Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vajaat 400 000 henkilöä eli 7 prosenttia koko väestöstä. Perinteisessä mediassa esitettyjen laskelmien mukaan lähes joka neljännen Suomessa asuvan pitäisi olla ulkomailla syntynyt vuonna 2050. Nämä 1,4 miljonaa henkilöä paikkaisivat sitten eläkejärjestelmän kestävyysvajeen. Edellyttäen tietysti sitä, että he olisivat koulutettuja ja töissä, joita automaatio ei uhkaa.

Itsestään ajava kuorma-auto on jo liikenteessä – kyseessä myös maantieliikenteen 125 000 suomalaista työpaikkaa