Tynkkynen: Tuleviin kriiseihin ja varautumiseen EU:ssa ei tarvita uutta yhteisvelkaa, on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin – ”Esimerkkiä varautumiseen voi ottaa Suomesta”

Presidentti Sauli Niinistö luovutti eilen keskiviikkona virallisesti raporttinsa Euroopan kriisivalmiuden vahvistamisesta EU-komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille. Niinistöä pyydettiin raportin kirjoittajaksi viime keväänä.

Raportissa herätellään eri tavoilla EU-maita ja koko unionia varautumaan mannerta uhkaaviin vaaroihin, kuten sotilaalliseen uhkaan ja ilmastonmuutokseen. Raportissa käsitellään myös huoltovarmuusasioita.

Omavaraisuuteen totuttu Suomessa

Ylen aamuohjelmissa torstaina vieraillut perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kiittelee Niinistön raportissa olevia monille suomalaisille jo vanhastaan tuttuja elementtejä.

– Suomessa ollaan totuttu ajatukseen omavaraisuudesta. Kuten raportissakin mainitaan, Euroopassa kansalaisten tulisi olla valmistautuneita jopa 72 tunnin omavaraisuuteen. Olenkin tyytyväinen, että varautumista tehdään nimenomaan suomalaisten mallien ja suomalaisen ajattelun pohjalta.

Tynkkynen mainitsee, että toisin kuin Suomessa, useissa EU-maissa puolustusvoimien kykyä on ajettu alas.

– Olemme siksikin erittäin varautuneita. Suomessa asevelvollisuus voisi kuitenkin koskea molempia sukupuolia. Se olisi erittäin iso varautumisteko. Voitaisiin ajatella asepalvelusta tai jonkinlaista kansalaispalvelusta, jonka jokainen suomalainen kävisi läpi.

Itänaapuria ei enää tarvitse miellyttää

Suomi on äskettäin takavarikoinut runsaasti Venäjän valtion kiinteistöomaisuutta Suomessa. Takavarikkojen taustalla on Haagin välitystuomioistuimen päätös, jonka mukaan Venäjän on maksettava ukrainalaisyhtiö Naftogazille korvauksia yli viiden miljardin euron edestä. Tarkoitus on estää Venäjää myymästä tai luovuttamasta omaisuuttaan eteenpäin.

Tynkkynen tuntee tyytyväisyyttä kaikista Suomen Ukrainaa tukevista toimista.

– Kyse ei ole pelkästään siitä, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, vaan Ukrainalla on myös saatavia Venäjältä, joita ei ole maksettu. Siksi operaatioita hoidetaan myös ulkomaiden kautta. Venäjältä voi tulla joitakin vastatoimia, mutta Suomi on jo tottunut Venäjän uhkailuun. Siinä ei ole mitään uutta. Suomessa on varauduttu erilaisiin tilanteisiin. Meillä ei ole hätää.

Suomi on myös päässyt irti pyrkimyksestä miellyttää itänaapuria.

– Olimme vuosikymmeniä rähmällään Neuvostoliiton edessä, ehkä hieman pelokkainakin. Nyt olemme kuitenkin ensimmäisten joukossa tekemässä tällaista ratkaisua. Nato-jäsenyyskin tuo Suomelle itsevarmuutta, Tynkkynen sanoo.

Uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyrityksiä vastaan

Vuosikymmenien aikana Suomessa on totuttu erilaisiin Venäjän konnankoukkuihin. Tynkkynen mainitsee Venäjän ilmatilaloukkaukset sekä äskettäin Suomenlahdella olleet GPS-häiriöt.

Suomeen on äskettäin saatu uutta lainsäädäntöä Venäjän vaikutusyritysten varalta. Kesällä eduskunta hyväksyi niin sanotun käännytyslain, joka tuli voimaan heinäkuussa.

Käännytyslaki mahdollistaa välineellistetyn maahantulon torjumisen aina kuukaudeksi kerrallaan esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä ryhtyisi ohjaamaan turvapaikanhakijoita Suomen rajalle, kuten kävi syksyllä 2023.

Nyt samaan on herätty muissakin EU-maissa. Esimerkiksi Puola ilmoitti jo äskettäin aikovansa asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. Puolan pääministeri Donald Tusk samassa yhteydessä syytti Valko-Venäjää, Venäjää ja ihmissalakuljettajia turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöstä.

– Puola käyttää suoraan Suomen lainsäädäntömallia. Sama varautuminen ja valmistautuminen hybridivaikuttamiseen lainsäädännöllä tarvitaan vähintään kaikkiin EU:n rajavaltioihin, Tynkkynen sanoo.

Niinistön raportti on toteuttamiskelpoinen

Ehdotusten toteutukseen tarvitaan tietenkin rahaa. Niinistö katsookin raportissaan, että EU:n täytyy myös investoida paljon nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistö ehdottaa, että EU:n tulisi käyttää budjetistaan viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen.

Tynkkynen kieltää, että varautumisessa olisi puutetta rahasta taikka uudesta EU-yhteisvelasta.

– Olen tyytyväinen, että Niinistö esittelee raportin täynnä toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä. Näin seurauksena tuskin myöskään on massiivista vastustusta. Näkisin myös, että kun puhutaan Euroopan turvallisuudesta tässä ajassa, jossa käynnissä on jo iso sota ja Lähi-idässäkin on vaara eskalaatiosta, on tärkeää, että esitetään sellaisia asioita, jotka myös voidaan saada toteutetuksi.

– Yhteistä EU-velkaa ei tarvita varautumiseen, vaan on nojattava kansallisvaltioiden budjetteihin. Esimerkkiä voi ottaa Suomesta, joka on varautunut erittäin hyvin, ja meillä on myös vahvat puolustusvoimat. Jos muilla EU-valtioilla on vain tahtoa panostaa varautumiseen ja turvallisuuteen, se voidaan tehdä samoin kuin Suomikin on tehnyt. EU-maissa tarvitaan suunnanmuutosta, ja niiden on priorisoitava asioihin, joilla on oikeasti väliä.

EU:lle ei voi antaa verotusoikeutta

Tynkkynen korostaa, että EU:lle ei myöskään voida antaa verotusoikeutta.

– Ne toimet, mitä EU:n kautta tehdään, niiden pitää olla varojen uudelleenkohdentamista. Meillä on jo nyt valtavasti EU:n kautta käytettävää rahaa, jota voitaisiin kohdentaa uudelleen.

Tynkkynen nostaa sille myös surullisenkuuluisan EU-elvytyspaketin, jonka rahoja on käytetty esimerkiksi italialaisten ikkunaremontteihin.

– On siis paljon erilaisia instrumentteja, joita voidaan käyttää rahoitukseen. Esimerkiksi elvytyspaketin kaikkia rahoja ei ole edes vielä jaettu.