Työperäisestä maahanmuutosta on tullut oikotie Ruotsin sosiaalietuuksiin

Ruotsalaistutkimuksen mukaan työluvista on tullut kauppatavaraa, jota ostetaan ja myydään. Monien työperäisten maahanmuuttajien todellisena tavoitteena on keplotella itselleen pysyvä oleskelulupa, minkä jälkeen työnteon voikin jo lopettaa.

Ruotsissa julkaistiin vuosi sitten tutkimus, joka käsitteli henkilökohtaisia avustajia välittävien vuokratyöfirmojen ympärillä pyörivää työlupabisnestä, jossa avustajille maahantuotiin avustettavia, jotka vuorostaan tuovat omat avustettavansa maahan.

Myös Suomen Uutiset kertoi tästä ”työperäisen” maahanmuuton ikiliikkujasta, jonka avulla saadaan BKT kasvuun ja veronmaksajien rahat tehokkaasti kiertämään, mutta jonka seuraukset valtiontaloudelle ovat kuitenkin erittäin negatiiviset.

Nyt Ruotsissa on julkaistu jälleen uusi tutkimus työperäiseen maahanmuuttoon liittyvistä väärinkäytöksistä, kirjoittaa Expressen. Tällä kertaa tarkasteluun otettiin useita eri aloja, kuten rakennustyöt, IT-ala, siivous- ja ravintola-ala.

Pysyvä oleskelulupa lopettaa työhalut

Uudessa raportissa tehtiin muun muassa seuraavat huomiot työperäiseen maahanmuuttoon liittyen:

1. Yrittäjät palkkaavat pääsääntöisesti omia maanmiehiään. Tarkoituksena on auttaa sukulaisia ja tuttuja pääsemään Ruotsiin. Samalla voidaan kiertää perheenyhdistämisen sääntöjä.
2. Monissa tapauksissa työsuhde päättyy pian sen jälkeen, kun työntekijä on saanut pysyvän oleskeluluvan Ruotsiin. Sen jälkeen työperäinen maahanmuuttaja siirtyy sosiaaliturvajärjestelmän elätettäväksi.
3. Pikkufirmoihin palkatut työntekijät asuvat usein työnantajansa tai tämän sukulaisten tai ystävien luona.
4. Ainakin puolet tutkituista yrityksistä ei todellisuudessa harjoittanut minkäänlaista elinkeinotoimintaa. Monet työpaikoista ovat olemassa vain paperilla.
5. Työntekijöiden tiliotteista selviää, että he ovat maksaneet palkkansa kokonaan tai osittain takaisin työnantajalle.
6. Huijaukset ovat yleisimpiä niillä aloilla, joilla on matalat ammattitaitovaatimukset tai jotka eivät vaadi mitään erityistä osaamista.
7. Tarkastetuilla aloilla näyttää olevan avainhenkilöitä, jotka hoitavat työlupien hankkimisen paperisodan. Nämä henkilöt ovat usein töissä esimerkiksi asianajotoimistoissa, korkeakouluissa tai kirjanpitotoimistoissa.

Työlupa pakettitarjouksena

Väärinkäytöksiä tutkineet viranomaiset ovat tulleet siihen tulokseen, että työluvista on tullut ”kauppatavaraa”, jota myydään pakettitarjouksina. Lopputuloksena on ollut se, että työperäisten maahanmuuttajien järjestelmällistä hyväksikäyttöä esiintyy laajalti työmarkkinoilla.

Työpaikan myyminen ei sinänsä ole edes laitonta, Expressen kirjoittaa. Työnantaja voi solmia työperäisen maahanmuuttajan kanssa sopimuksen, jossa työntekijä tulee perheineen Ruotsiin tekemään osa-aikatyötä 13 000 kruunun (1280 euron) kuukausipalkalla, mikä on työlupaan vaadittu minimipalkka. Sopimuksen vastineeksi työnantaja voi vaatia maksua työntekijältä. Järjestelmä suorastaan houkuttelee hyväksikäyttöön.

Raportin laatineet viranomaiset ehdottavat, että Maahanmuuttoviraston tulisi suorittaa ulkomaista työvoimaa käyttävissä yrityksissä tarkastuksia, joissa konsultoitaisiin myös poliisia ja verovirastoa. Raportissa kyseenalaistetaan myös se, onko ylipäätään järkevää tuoda ulkomaista työvoimaa matalan palkka- ja osaamistason ammatteihin.

Sama ilmiö näkyy myös Suomessa

Ruotsalaisten uusimmassa raportissa ei sinänsä ole mitään uutta. Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoitelleet, että edes ”työperäisyys” ei ole tae maahanmuuttajan positiiviselle vaikutukselle Suomen julkiselle taloudelle, koska matalapalkkaisen työllisen saamat tulonsiirrot ja käyttämät julkiset palvelut ylittävät hänen maksamansa verotulot. Ja monesti työhalut lopahtavat siinä vaiheessa, kun pysyvä oleskelulupa on saatu.

Rajattoman maahanmuuton kannattajilla on kuitenkin ollut suuria vaikeuksia uskoa, että maahanmuuttajia koskevat ihan samat kannustinloukut kuin suomalaisiakin matalapalkka-alan työntekijöitä. Tämä viesti ei ole mennyt perille useista toistoista huolimatta.