Väkivaltaa, sylkemistä ja huutamista – pakkopalautuksia vastustetaan entistä rajummin keinoin

Yhä useampi Suomesta palautuspäätöksen saanut ulkomaalainen vastustaa pakkopalautusta kaikin keinoin. – Jos palautettavat eivät suostu poistumaan maasta omin avuin, heidät tulisi mielestäni poistaa täysillä tilauskoneilla istuimeen kytkettyinä, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Suomen poliisi toimeenpanee viime kädessä julkisen vallan päätökset, joiden nojalla tietty henkilö on määrätty palautettavaksi, karkotettavaksi tai muuten maasta poistettavaksi kotimaahansa.

Viime vuosina poliisi on joutunut kohtaamaan yhä useammin uhkailua tai jopa väkivaltaa, kun henkilö kieltäytyy maasta poistamisen täytäntöönpanosta.

Ongelmatapauksia entistä enemmän

Helsingin poliisilaitoksella työskentelevä ylikomisario Liisa Lintuluoto kertoo, että vuositasolla noin kymmenen kertaa käy niin, että tehtävä keskeytyy sen vuoksi, ettei henkilö halua matkustaa kohdemaahan ja ryhtyy vastustamaan poliisia.

– Tällaiset tapaukset ovat valitettavasti lisääntyneet. Syitä en tässä sen enempää halua arvailla, pääosiltaan tietenkin kyse on siitä, ettei henkilö halua lähteä. Toki muitakin syitä voi olla haluttomuuden taustalla, Lintuluoto sanoo.

Karkotusta vastustanut mies sotki itsensä ulosteella

Tapaukset ovat välillä johtaneet myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Esimerkiksi vuonna 2013 karkotustaan vastustanut mies tuomittiin vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Taustalla oli tilanne, jossa mies oli hyökännyt lentokoneessa poliisien kimppuun molemmat kädet täynnä ulostetta.

– Kyseinen tapaus on tosiaan ääritapaus, joka siis johti rikostutkintaan ja edelleen tuomioon. Tyypillisesti kyse on aina fyysisestä vastustamisesta, joka voi tapahtua eri tavoilla, Lintuluoto sanoo.

Palautettavilla on useita erilaisia keinoja pyrkiä estämään palautuksen täytäntöönpano.

Viime kesänä Yle kertoi tapauksesta, jossa irakilainen nainen vastusti pakkopalautustaan huutamalla. Koska huutavaa henkilöä ei voida sijoittaa lentokoneeseen muiden matkustajien sekaan, palautuksen täytäntöönpano keskeytyi.

Palautettava voidaan laittaa nippusiteisiin

Maasta poistettavat saattavat myös pyrkiä tekemään väkivaltaa, jonka jälkeen tehtävää suorittavalla poliisilla on oikeus rajoittaa henkilön toimintavapautta esimerkiksi estämällä henkilön riehuminen nippusiteillä tai käsiraudoilla.

Poliisin keinojen tulisi tällaisessa tilanteessa olla oikeassa suhteessa tilanteen vakavuuteen nähden, eikä palautettavan toimintavapautta saisi rajoittaa kohtuuttomasti. Palautuslento on kuitenkin sen luonteinen tehtävä, että poliisi joutunee käyttämään kahlitsemisvälineitä melko lyhyen harkinnan jälkeen.

Vuonna 2012 eduskunnan oikeusasiamies joutui arvioimaan poliisin voimankäytön suhteellisuutta tilanteessa, jossa mieshenkilö vastusti maasta poistamista niin aggressiivisesti, että hänet jouduttiin taluttamaan lentokoneeseen käsiraudoissa.

Lentokoneen sisällä mies alkoi rimpuilla ja potkia, joten myös hänen jalkoihinsa jouduttiin laittamaan tarrarepäisylukitteinen nauha potkimisen estämiseksi. Miehen päälle laskettiin ohut villakangashuopa, koska mies myös sylki poliisin päälle. Viltti ei kuitenkaan haitannut hengittämistä tai puhumista.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisin toiminta ei tässä tilanteessa ollut virheellistä tai lainvastaista.

Mukana vähintään kaksi saattajaa

Kun henkilöä poistetaan maasta, kansainväliset lentoturvallisuussäännökset edellyttävät, että mukana on aina vähintään kaksi saattajaa. Kohdemaan sijainnista ja lennon pituudesta riippuen saattajia voi olla mukana enemmänkin.

– Tässä on huomioitava erityisesti lennon turvallisuusnäkökohdat, mutta myös poliisin oma työturvallisuus. Poliisin ensisijainen tehtävä on maasta poistamisen täytäntöönpano ottaen huomioon samalla lennon, matkustajien ja lentohenkilöstön turvallisuus, Lintuluoto sanoo.

Maasta poistamisia poliisi suorittaa sekä tavallisilla reittilennoilla että tilauslennoilla. Kun tehtävä suoritetaan reittilennolla, muut matkustajat eivät välttämättä ole edes tietoisia siitä, että koneessa on saattopartio palautettavan kanssa.

– Poliisi toimii näissä tapauksissa matalalla profiililla. Mikäli kuitenkin meteliä tai muuta ilmaantuu, poliisi kyllä huolehtii matkan turvallisuudesta, Lintuluoto sanoo.

Lennon päällikkö eli kapteeni viime kädessä päättää, voidaanko maasta poistettavaa henkilöä tuoda koneeseen vai ei. Tällöin poliisin on toteltava kapteenin määräystä.

Vastustaminen lykkää palautusta, mutta ei estä sitä

Jos henkilön poistaminen maasta ei onnistu vastustuksen vuoksi, poliisi useinmiten ottaa tällaisen henkilön säilöön. Asia tutkitaan seuraavaksi rikoksena, yleensä rikosnimikkeillä virkamiehen vastustaminen tai väkivaltainen vastustaminen.

– Säilöönottoperusteena tällaisessa tapauksessa on yleisenä edellytyksenä maasta poistamisen täytäntöönpanon turvaaminen ja erityisenä edellytyksenä piileskely, pakeneminen tai muulla tavalla täytäntöönpanon huomattava vaikeuttaminen, Lintuluoto sanoo.

Vastustaminen ei kuitenkaan estä lopullista maasta poistamista, vaan tällöin poistaminen ainoastaan siirtyy.

– Tapauksesta riippuen saattajamäärää lisätään tai on myös mahdollista poistaa henkilö tilauslennolla. Jos tilauslentoa harkitaan, kartoitetaan valtakunnallinen tilanne ja yleensä samalle lennolle otetaan myös muita palautettavia. En tiedä yhtäkään tapausta, jossa henkilöä ei ole lopulta voitu palauttaa kohdemaahan vastustamisen vuoksi.

Poliisi pyytää lopettamaan vastaanottopalvelut

Poliisi huolehtii viime kädessä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisesta. Käytännössä kyse on tilanteista, joissa palauttamisen perusteena on lainvoimainen ja täytäntöönpanokelpoinen, kielteinen päätös turvapaikasta.

Yleensä tällainen voi olla joko Maahanmuuttoviraston tai hallintotuomioistuimen päätös eikä henkilö ole hakeutunut avustetun vapaaehtoisen paluun piiriin.

– Jos turvapaikanhakija ei halua palata vapaaehtoisesti, tällöin kyseeseen voi tulla viranomaisten valvoma maasta poistaminen ja saattaminen suoraan kohdemaahan, kertoo pääsihteeri Erkki Matilainen sisäasiainministeriöstä.

– Nämä päätökset kirjataan ulkomaalaisrekisteriin, jonka poliisi saa tiedoksi. Poliisi keskustelee päätöksen kohteena olevan henkilön kanssa tämän paluusta ja paluuvaihtoehdoista. Jos henkilöllä ei ole lähtöhaluja, eikä täytäntöönpanokelpoinen palautus muutoinkaan onnistu, poliisi ilmoittaa tästä vastaanottokeskukselle, jolloin vastaanottopalvelut samalla pääsääntöisesti loppuvat 30 vuorokauden kuluttua, Matilainen sanoo.

Osa palautuspäätöksen saaneista katoaa

Vuonna 2016 poliisi poisti maasta 5 500 henkilöä. Tämä luku sisältää myös vapaaehtoiset irakilaiset palaajat, joille poliisi järjesti paluut sekä rikollisten palautukset.

Kuitenkin tietyissä tapauksissa henkilön poistaminen maasta ei ole mahdollista. Osa palautuspäätöksen saaneista henkilöistä katoaa. He ovat tällöin saattaneet joko lähteä maasta omatoimisesti tai sitten jääneet Suomeen oleskelemaan laittomasti.

– Vuositasolla 60-70 prosenttia palautettavista pystytään palauttamaan. Suomen osalta luku on siis jonkin verran korkeampi kuin monissa muissa Euroopan maissa, joissa keskimäärin 40 prosenttia pystytään palauttamaan, poliisihallituksen tarkastaja Mia Poutanen kertoo.

Tilauslennot käyvät kalliiksi veronmaksajille

Suomi palauttaa henkilöitä myös yhteistyössä Euroopan rajavartioviraston Frontexin kanssa, jolloin Frontex korvaa suuren osan kuluista. Tilauslentojen organisoimisesta kuitenkin kertyy kuluja veronmaksajille.

Ylikomisario Hannu Pietilä arvioi viime vuonna Iltalehdelle, että yksi tilauslento esimerkiksi Irakiin saattaa maksaa Suomelle 150 000-200 000 euroa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho näkee sekä reitti- että tilauslentojen osalta ongelmalliseksi korkeat yksikkökulut, joilla poliiseja saattaa olla mukana yhtä paljon tai jopa enemmän kuin palautettavia.

– Hiljattain Suomesta palautettiin Afganistaniin tilauskoneella alle kymmenen palautuspäätöksen saanutta henkilöä.

Halla-aho: Täysillä tilauskoneilla matkaan

Reittilentojen erityisongelmana on muiden matkustajien turvallisuuden takaaminen tai edellä kerrotun kaltaiset tilanteet, joissa palautettavat häiriköivät, jolloin koneen kapteeni kieltäytyy kuljettamasta heitä.

– Jos palautettavat eivät suostu poistumaan maasta omin avuin, heidät tulisi mielestäni poistaa täysillä tilauskoneilla istuimeen kytkettyinä. Näin selvittäisiin muutamalla avustavalla saattohenkilöllä. Palautuspäätöksen saaneita pitäisi etukäteen informoida näistä vaihtoehdoista, Halla-aho esittää.

Automaattinen palautus vakaviin rikoksiin syyllistyneille

Rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen maasta poistaminen on useissa tapauksissa mahdollista. Kuitenkin asia etenee useamman viranomaisen toiminnan seurauksena ja lopulta maahanmuuttoviraston hallinnollisella päätöksellä. Tällaisesta päätöksestä on myös mahdollista valittaa.

– Kehittämiskohteen näenkin lähinnä siinä, että vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyneen ulkomaalaisen oleskeluluvan päättymisen ja maasta poistamisen tulisi olla automaatti, ei viranomaisen tai tuomioistuimen harkinnassa oleva asia, Halla-aho sanoo.

Hän teki jo ensimmäisellä eduskuntakaudellaan automaattista karkottamista tietyin edellytyksin koskevan lakialoitteen.

Ei tilapäisiä oleskelulupia karkotettaville

Halla-ahon aloitteessa myös esitettiin ulkomaalaislakiin lisättävää säännöstä, jonka mukaan jos karkottaminen ei onnistu sen vuoksi, ettei mikään maa suostu ottamaan karkotettavaa henkilöä vastaan, hänet on pidettävä talteen otettuna, kunnes karkottaminen on mahdollista.

Lisäksi Halla-ahon aloitteessa esitettiin, ettei tilapäistä oleskelulupaa myönnetä henkilölle, joka on määrätty karkotettavaksi, vaan tällainen henkilö pidetään talteen otettuna, kunnes maasta poistaminen voidaan panna täytäntöön.

– Esimerkiksi viime päivinä julkisuutta saaneissa tyttöjen ympärileikkaustapauksissa pitäisi olla automaattisena seurauksena vanhempien tai muiden silpomisesta vastaavien omaisten karkottaminen maasta, Halla-aho sanoo.