Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) kertoi Radio Suomen Ajantasassa, että Norja on joutunut tunnistamaan toistuvasti venäläisiä pommikoneita.
– Nyt on tullut taustatietoja siitä, että Norja on joutunut tekemään viime vuonna kymmeniä venäläisten pommikoneiden tunnistuslentoja pohjoisella Jäämerellä, Salolainen kertoo.
Ruotsin pääsiäishyökkäys
Ruotsalainen Svenska Dagbladet -lehti kertoi keväällä, kuinka kuusi venäläiskonetta hyökkäsi pääsiäispyhänä Suomenlahden kautta Svenska Uddin edustalle Ruotsin aluevesirajan tuntumaan suurella nopeudella ja kääntyi takaisin ilman, että Ruotsin ilmavoimat saivat yhtään hävittäjää ilmaan.
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt selitti jälkeenpäin, että tilanne oli Ruotsin puolustusvoimien hallinnassa, eikä kyseessä ollut hyökkäysharjoitus Ruotsia vastaan. Toisen tiedon mukaan hyökkäyksellä nimenomaan simuloitiin risteilyohjusten ampumista ruotsalaisiin sotilasmaaleihin Tukholman ympäristössä ja Etelä-Ruotsissa. Hyökkäykseen osallistui kaksi raskasta ääntä nopeampaa pommittajaa Tupolev 23M ja niitä saattoi neljä Suhoi 27 -hävittäjää.
Latvian puolustusministeri Artis Pabriks sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa uskovansa, että kyseessä oli nimenomaan hyökkäysharjoitus. Pabriksin mukaan Venäjä on tehnyt vastaavia hyökkäyksiä Baltiaa vastaan. Hän uskoo, että Venäjän varsinainen kohde on Baltia, mutta samalla täytyy pystyä estämään avun tulo lännestä Baltian avuksi.
– Jos meri- ja ilmatiet tukitaan, viimeinen elämänlanka kulkisi ruotsin kautta. Jos se reitti katkeaa, jäämme yksin. Nähdäkseni se on venäläisten tavoite. Kaikki sopii yhteen. Harjoitus Ruotsia vastaan on kuin siirto šakkipelissä: on nähtävä myös muut nappulat, jotta ymmärtää vastapuolen pelin, Pabriks sanoo.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.
Suomi laittoi Sanna Marinin hallituksen aikana nimensä EU:n yli 700 miljardin euron elpymisvälineeseen, jonka Suomi ja muut ”vauraat maat” maksavat. Samalla avattiin portti uusille velkaveivauksille.
Hallitus rajoittaa kansainvälistä suojelua saaneiden oikeutta matkustaa takaisin kotimaahansa, josta he ovat ilmoittaneet paenneensa. Jos suojelua saanut henkilö matkustaa vapaaehtoisesti alkuperämaahansa, voidaan suojeluasema lakkauttaa.
