

Heikki Saukkomaa
”Viime kaudella sdp:n valtiovarainministerit eivät saaneet muuta aikaiseksi kuin 25 miljardia lisää velkaa”
Yksi asia tuli selväksi tiistaina eduskunnan suuressa talouskeskustelussa, jossa ruodittiin hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosiksi 2016-2019. Kun vastuu ei paina, eivät myöskään säästöt maistu.
Hallituksen suunnitelmassa tehtiin seikkaperäisesti selvästi, kuinka vaikeassa tilanteessa Suomen talous nyt on ja kuinka maan suuntaa täytyy muuttaa käyttäen keinoja, jotka sattuvat hetken aikaa kipeästikin, mutta jotka korjaavat taudinkuvan. Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Mika Niikko kuvaili suunnitelmaa vastuulliseksi ja parhaaksi pitkiin aikoihin.
”Sosiaalidemokraatit eivät viime kaudella saaneet työttömyyttä ratkaistua, päinvastoin. Työttömyys kasvoi.”Maria Tolppanen
Suunnitelman pohja eli talouden perusvire on seuraava: Julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien selvästi alijäämäinen, ja alijäämä ylitti viime vuonna jo 3 prosentin viitearvon. Julkisen talouden alasektoreista vain työeläkelaitokset on ylijäämäinen. Samalla bruttokansantuote supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mitä tähän sanoi SDP:n ryhmäpuhuja Eero Heinäluoma?
SDP:n pohjaton rahakaivo
– Hallituksen talouslinja, ikävä kyllä, laiminlyö kasvun ja työllisyyden. (Välihuutoja: Päinvastoin!) Se on saanut osakseen paljon arvostelua niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Siteeraan erään merkittävän, asiaa hyvin tuntevan talouspolitiikan toimijan käsitystä: ”On onnetonta, jos hyvinvointimenojen rahoituksen aukko yritetään kattaa vain julkisessa keskustelussa kiilusilmäisestikin väijytyillä säästölistoilla. Silloin finanssipolitiikka muodostuu tällä vuosikymmenellä joka vuosi niin kireäksi, että kasvu tyrehtyy”, Heinäluoma siteerasi.
Eli entisen valtiovarainministerin mielestä edellisten hallitusten tehottomaksi osoittautunutta velkapolitiikkaa olisi pitänyt jatkaa edelleen. Heinäluoman mielestä valtiovarainministeri Stubb pakastaa leikkauksillaan Suomen kasvun ja kilpailukyvyn paitsi tänä, myös ensi vuonna – vaikka yksikään hallituksen leikkaus ei ole tänä vuonna vielä tullut voimaan.
Perussuomalaiset puolustivat hallituksen linjaa pontevasti tätä seuranneessa väittelyssä. Ensimmäisenä hyökkäsi Mika Niikko.
Hallituksen linja edistää työllisyyttä
– Edustaja Heinäluoman maininta siitä, että hallitus ei ole tehnyt mitään työllisyyden hyväksi: ihmettelen kovasti tätä kommenttia siltäkin näkökannalta, että eikö tässä juuri ole kovasti käyty neuvotteluja siitä, että täällä ei isoja lakkoja ala sen johdosta, että hallitus pyrkii luomaan uusia väyliä työpaikkojen syntymiseksi, Niikko aloitti.
– Me kaikki täällä salissa ymmärrämme sen, että jos me emme saa luotua lisää työpaikkoja ja parannettua Suomen kilpailukykyä, niin me emme sen enempää leikkauksilla kuin muillakaan, lisäbudjeteilla, saa tätä taloutta kuntoon. Meidän täytyy löytää yhteinen sävel siitä, miten me saamme niitä uusia työpaikkoja syntymään.
– Hallituksella on hyviä kärkihankkeita, ja haluankin nostaa siitä yhden esimerkin. Esimerkiksi, jos me tiedämme, että robotiikka tulee tulevaisuudessa viemään työpaikkoja myös Kiinasta takaisin Eurooppaan, niin meidän tulisi täällä panostaa yhteisymmärryksessä siihen, että me teemme kaikki panokset siihen, että Suomeen saadaan syntymään työpaikkoja, niitä työpaikkoja, mitkä ovat aikaisemman hallituksen aikana menneet maasta pois Kiinaan, jotta ne palaisivat tänne. Näitä toimia me haluamme nyt edistää, Niikko vastasi.
Vihreiden Touko Aalto tasapainotteli opposition ja hallituksen välimailla kehuen hallituksen kärkihankkeita. Hän moitti kuitenkin hallituksen linjaa liian leikkaavaksi, mikä söisi kärkihankkeiden vaikutusta. Vasemmistoliiton Kari Uotila neuvoi hallitusta tuloslaskennan taidossa ja kyseenalaisti tavoitetta työn yksikkökustannusten alentamiseen viidellä prosentilla.
Lindtman kampitti yhteiskunta-sopimusneuvotteluita
Tähän hyökkäsi myös SDP:n SAK-taustainen ryhmäjohtaja Antti Lindtman, joka tivasi hallitukselta, aikooko se luopua viiden prosentin työkustannusten säästötavoitteestaan.
– Oletteko valmis luopumaan viiden prosentin palkanalennustavoitteesta, Lindtman kysyi valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.).
SAK on ollut käynnissä olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa jatkuvasti haluton alentamaan työkustannuksia rakenteellisilla keinoilla ja on pitäytynyt pelkässä palkkamaltissa, joka kuuluu hallituksen linjauksissa kuitenkin eri koriin, jonka myös täytyy toteutua.
SDP:n linja nostaa velkaa ja työttömyyttä
Arto Satonen (kok.) muistutti, että hallitus on ottanut 7-8 miljardia euroa velkaa joka vuosi vuoden 2008 jälkeen ja valtionvelka on kaksinkertaistunut.
Maria Tolppanen (ps.) muistutti SDP:tä taloudenpidon karikoista: sosiaalidemokraatit eivät viime kaudella saaneet työttömyyttä ratkaistua, päinvastoin. Työttömyys kasvoi.
– Se räksytys, mikä tällä hetkellä tässä salissa on, ei auta sitä puolta miljoonaa työtöntä tässä maassa eikä auta niitä ihmisiä, jotka ovat kovassa vauhdissa kohti köyhyysrajan alapuolta. Nyt pitäisi ryhtyä tekemään yhteistyötä, Tolppanen vetosi.
Niikko kysyi SDP:ltä, montako työpaikkaa demarit loivat viime kaudella ja arveli, että vastaus tiedetään. Hän muistutti edellisen hallituksen leikanneen 1,7 miljardia koulutuksesta sekä kuntien valtionosuuksista, koulutuksesta, perheitten hyvinvoinnista ja niin edespäin.
SDP syyllinen osinkokeinotteluun
Keskustelun tiivisti mainiolla tavalla perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi:
– Viime kaudella sosiaalidemokraattiset valtiovarainministerit eivät saaneet mitään muuta aikaiseksi kuin 25 miljardia lisää velkaa meidän maksettavaksi. 25 miljardia 6—7 miljardia vuodessa. Tämän vuoden budjettiin te varasitte työllisyysmäärärahoja puolen vuoden tarvetta vastaavasti. Totta kai, kun tekee puolen vuoden budjetin, (Pia Viitasen välihuuto) niin sitten budjetin velkamäärän kasvu on hitaampaa. Eli teiltä on täysin pohja tässä pois, Kankaanniemi jyräsi.
– Mitä te sitten saitte viime kaudella aikaiseksi: valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitteli yhteisöverouudistuksen alentamisen 24,5:stä 20 prosenttiin, ja se näkyy nyt osinkoina. Eli te olette syyllinen siihen, mistä edustaja Uotila ihan oikein sanoi, jos se syyllisyydeksi katsotaan. Eli kyllä teillä teot ovat nyt kovin kaukana siitä, mitä ovat tämän päivän puheet, Kankaanniemi totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho: SDP:n malli ajaa teollisuuden maasta
Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Kolumni: Kaikki tietää
Viheliäisimpiä totuuksia ovat ne, jotka kaikki tietävät – mutta joista harva on valmis puhumaan omalla nimellään, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa
Valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja, tekniikan tohtori Jussi Lindgren varoittaa blogissaan, että länsimainen kulttuuri on hiipumassa. Lindgrenin mukaan professori Samuel P. Huntingonin aikoinaan ennustama kulttuurien yhteentörmäys on nyt käynnissä, ja Eurooppaa heikentävät sekä sisäinen hedonismi että hallitsematon maahanmuutto.

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita
Perussuomalaisten Lapin piiri ry:n piirihallitus nimesi kokouksessaan 10.4.2026 lisää ehdokkaita vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.














