

Heikki Saukkomaa
”Viime kaudella sdp:n valtiovarainministerit eivät saaneet muuta aikaiseksi kuin 25 miljardia lisää velkaa”
Yksi asia tuli selväksi tiistaina eduskunnan suuressa talouskeskustelussa, jossa ruodittiin hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosiksi 2016-2019. Kun vastuu ei paina, eivät myöskään säästöt maistu.
Hallituksen suunnitelmassa tehtiin seikkaperäisesti selvästi, kuinka vaikeassa tilanteessa Suomen talous nyt on ja kuinka maan suuntaa täytyy muuttaa käyttäen keinoja, jotka sattuvat hetken aikaa kipeästikin, mutta jotka korjaavat taudinkuvan. Perussuomalaisten ryhmäpuhuja Mika Niikko kuvaili suunnitelmaa vastuulliseksi ja parhaaksi pitkiin aikoihin.
”Sosiaalidemokraatit eivät viime kaudella saaneet työttömyyttä ratkaistua, päinvastoin. Työttömyys kasvoi.”Maria Tolppanen
Suunnitelman pohja eli talouden perusvire on seuraava: Julkinen talous on ollut vuodesta 2009 lähtien selvästi alijäämäinen, ja alijäämä ylitti viime vuonna jo 3 prosentin viitearvon. Julkisen talouden alasektoreista vain työeläkelaitokset on ylijäämäinen. Samalla bruttokansantuote supistui jo kolmatta vuotta peräkkäin. Mitä tähän sanoi SDP:n ryhmäpuhuja Eero Heinäluoma?
SDP:n pohjaton rahakaivo
– Hallituksen talouslinja, ikävä kyllä, laiminlyö kasvun ja työllisyyden. (Välihuutoja: Päinvastoin!) Se on saanut osakseen paljon arvostelua niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Siteeraan erään merkittävän, asiaa hyvin tuntevan talouspolitiikan toimijan käsitystä: ”On onnetonta, jos hyvinvointimenojen rahoituksen aukko yritetään kattaa vain julkisessa keskustelussa kiilusilmäisestikin väijytyillä säästölistoilla. Silloin finanssipolitiikka muodostuu tällä vuosikymmenellä joka vuosi niin kireäksi, että kasvu tyrehtyy”, Heinäluoma siteerasi.
Eli entisen valtiovarainministerin mielestä edellisten hallitusten tehottomaksi osoittautunutta velkapolitiikkaa olisi pitänyt jatkaa edelleen. Heinäluoman mielestä valtiovarainministeri Stubb pakastaa leikkauksillaan Suomen kasvun ja kilpailukyvyn paitsi tänä, myös ensi vuonna – vaikka yksikään hallituksen leikkaus ei ole tänä vuonna vielä tullut voimaan.
Perussuomalaiset puolustivat hallituksen linjaa pontevasti tätä seuranneessa väittelyssä. Ensimmäisenä hyökkäsi Mika Niikko.
Hallituksen linja edistää työllisyyttä
– Edustaja Heinäluoman maininta siitä, että hallitus ei ole tehnyt mitään työllisyyden hyväksi: ihmettelen kovasti tätä kommenttia siltäkin näkökannalta, että eikö tässä juuri ole kovasti käyty neuvotteluja siitä, että täällä ei isoja lakkoja ala sen johdosta, että hallitus pyrkii luomaan uusia väyliä työpaikkojen syntymiseksi, Niikko aloitti.
– Me kaikki täällä salissa ymmärrämme sen, että jos me emme saa luotua lisää työpaikkoja ja parannettua Suomen kilpailukykyä, niin me emme sen enempää leikkauksilla kuin muillakaan, lisäbudjeteilla, saa tätä taloutta kuntoon. Meidän täytyy löytää yhteinen sävel siitä, miten me saamme niitä uusia työpaikkoja syntymään.
– Hallituksella on hyviä kärkihankkeita, ja haluankin nostaa siitä yhden esimerkin. Esimerkiksi, jos me tiedämme, että robotiikka tulee tulevaisuudessa viemään työpaikkoja myös Kiinasta takaisin Eurooppaan, niin meidän tulisi täällä panostaa yhteisymmärryksessä siihen, että me teemme kaikki panokset siihen, että Suomeen saadaan syntymään työpaikkoja, niitä työpaikkoja, mitkä ovat aikaisemman hallituksen aikana menneet maasta pois Kiinaan, jotta ne palaisivat tänne. Näitä toimia me haluamme nyt edistää, Niikko vastasi.
Vihreiden Touko Aalto tasapainotteli opposition ja hallituksen välimailla kehuen hallituksen kärkihankkeita. Hän moitti kuitenkin hallituksen linjaa liian leikkaavaksi, mikä söisi kärkihankkeiden vaikutusta. Vasemmistoliiton Kari Uotila neuvoi hallitusta tuloslaskennan taidossa ja kyseenalaisti tavoitetta työn yksikkökustannusten alentamiseen viidellä prosentilla.
Lindtman kampitti yhteiskunta-sopimusneuvotteluita
Tähän hyökkäsi myös SDP:n SAK-taustainen ryhmäjohtaja Antti Lindtman, joka tivasi hallitukselta, aikooko se luopua viiden prosentin työkustannusten säästötavoitteestaan.
– Oletteko valmis luopumaan viiden prosentin palkanalennustavoitteesta, Lindtman kysyi valtiovarainministeri Alexander Stubbilta (kok.).
SAK on ollut käynnissä olevissa yhteiskuntasopimusneuvotteluissa jatkuvasti haluton alentamaan työkustannuksia rakenteellisilla keinoilla ja on pitäytynyt pelkässä palkkamaltissa, joka kuuluu hallituksen linjauksissa kuitenkin eri koriin, jonka myös täytyy toteutua.
SDP:n linja nostaa velkaa ja työttömyyttä
Arto Satonen (kok.) muistutti, että hallitus on ottanut 7-8 miljardia euroa velkaa joka vuosi vuoden 2008 jälkeen ja valtionvelka on kaksinkertaistunut.
Maria Tolppanen (ps.) muistutti SDP:tä taloudenpidon karikoista: sosiaalidemokraatit eivät viime kaudella saaneet työttömyyttä ratkaistua, päinvastoin. Työttömyys kasvoi.
– Se räksytys, mikä tällä hetkellä tässä salissa on, ei auta sitä puolta miljoonaa työtöntä tässä maassa eikä auta niitä ihmisiä, jotka ovat kovassa vauhdissa kohti köyhyysrajan alapuolta. Nyt pitäisi ryhtyä tekemään yhteistyötä, Tolppanen vetosi.
Niikko kysyi SDP:ltä, montako työpaikkaa demarit loivat viime kaudella ja arveli, että vastaus tiedetään. Hän muistutti edellisen hallituksen leikanneen 1,7 miljardia koulutuksesta sekä kuntien valtionosuuksista, koulutuksesta, perheitten hyvinvoinnista ja niin edespäin.
SDP syyllinen osinkokeinotteluun
Keskustelun tiivisti mainiolla tavalla perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi:
– Viime kaudella sosiaalidemokraattiset valtiovarainministerit eivät saaneet mitään muuta aikaiseksi kuin 25 miljardia lisää velkaa meidän maksettavaksi. 25 miljardia 6—7 miljardia vuodessa. Tämän vuoden budjettiin te varasitte työllisyysmäärärahoja puolen vuoden tarvetta vastaavasti. Totta kai, kun tekee puolen vuoden budjetin, (Pia Viitasen välihuuto) niin sitten budjetin velkamäärän kasvu on hitaampaa. Eli teiltä on täysin pohja tässä pois, Kankaanniemi jyräsi.
– Mitä te sitten saitte viime kaudella aikaiseksi: valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) esitteli yhteisöverouudistuksen alentamisen 24,5:stä 20 prosenttiin, ja se näkyy nyt osinkoina. Eli te olette syyllinen siihen, mistä edustaja Uotila ihan oikein sanoi, jos se syyllisyydeksi katsotaan. Eli kyllä teillä teot ovat nyt kovin kaukana siitä, mitä ovat tämän päivän puheet, Kankaanniemi totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Terho: SDP:n malli ajaa teollisuuden maasta
Viikon suosituimmat

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.
















