Wihonen: Miksi rajan yli saapuvat tartunnat tulevat edelleen yllätyksenä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen koronastrategiasta.

Koronatilanne on elänyt paljon vuoden 2020 aikana. Joulukuussa 2020 tilanne näytti kääntyvän huonompaan suuntaan, mutta pahin tartuntalukujen kasvu on saatu estettyä. Nyt kuitenkin huolta aiheuttavat koronaviruksen muunnokset, joiden on todettu tarttuvan herkemmin. Esimerkiksi Irlannissa tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa huonompaan suuntaan juuri entistä tarttuvamman koronavirusmuodon seurauksena.

– Hallitus on todennut koronaviruksen muunnoksen aiheuttavan huolta, ja torstaina 14.1.2021 tiedotettiin, että hallitus aikoo neuvotella uusista koronatoimenpiteistä ja rajoituksista. Neuvotteluiden tuloksia saa kuitenkin odottaa viikon verran ja toimeenpanoa sitäkin kauemmin, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.

Samaan aikaan on arvioitu, että maahan tulee koronaa rajojen yli erityisesti satamista. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö arvioi sataman kautta saapuvan useita koronaan sairastuneita henkilöitä, eikä satamissa testata tarpeeksi matkustajia.

Rajojen yli tuleva vierastyövoima huolestuttaa

Vastuu koronatoimenpiteistä ja karanteeneista on pitkälti matkustajilla itsellään. Huolta on herättänyt erityisesti rajojen yli tuleva vierastyövoima, joka on vieraillut joulun pyhinä kotimaissaan, joissa koronatilanne on merkittävästi Suomea huonompi. Rakennusliitto on moittinut nykykäytäntöjä, ja liitosta on todettu, että omaehtoisella karanteenilla ei ole alalla merkitystä, kun mahdollisuutta tehdä etätöitä ei ole.

– Kun koronaepidemiaa on kestänyt jo maassa jo lähes vuoden verran, herättää suurta ihmetystä se, miksi ei ole saatu aikaan työkaluja uusien tartuntojen estämiseksi. Kun tiedetään koronan tulevan rajojen yli, niin on perin kummallista, että edelleen uudet tartunnat tulevat yllätyksenä. Kun samoja ongelmia pohditaan monen kuukaudenkin jälkeen, olisi toivottavaa, että ongelmaa saataisiin ratkottua, Wihonen toteaa.

Eikö hallituksen strategiaan kuulu toimenpideohjelmaa?

Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee, eikö hallituksen koronastrategiaan kuulu toimenpideohjelmaa, jonka työkaluja päivitetään kokemusten myötä. Wihonen ihmettelee myös, miten hallitus aikoo yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että koronatestausta saadaan toteutettua entistä laajemmin maahan saapuvien matkustajien keskuudessa ja ihmisiä ohjattua tarvittaessa koronakaranteeniin.

– Miten vierastyövoiman keskuudessa tapahtuneisiin koronatapauksiin on reagoitu, ja onko heitä työllistäneitä yrityksiä autettu testaamisessa ja tapausten jäljittämisessä? Miten hallitus aikoo jatkossa huolehtia siitä, että esimerkiksi kevään tullen, kun maatalouden kausityövoimaa saapuu maahan, käytössä on työkaluja ja toimenpiteitä, joilla koronatartuntojen tuloa maahan saadaan hillittyä ilman tarvetta aina uusille pitkille ja aikaa vieville neuvotteluille ja suunnitelmille? Wihonen kysyy.