

LEHTIKUVA
Wihonen: Miksi rajan yli saapuvat tartunnat tulevat edelleen yllätyksenä?
Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen hallituksen koronastrategiasta.
Koronatilanne on elänyt paljon vuoden 2020 aikana. Joulukuussa 2020 tilanne näytti kääntyvän huonompaan suuntaan, mutta pahin tartuntalukujen kasvu on saatu estettyä. Nyt kuitenkin huolta aiheuttavat koronaviruksen muunnokset, joiden on todettu tarttuvan herkemmin. Esimerkiksi Irlannissa tilanne on muuttunut lyhyessä ajassa huonompaan suuntaan juuri entistä tarttuvamman koronavirusmuodon seurauksena.
– Hallitus on todennut koronaviruksen muunnoksen aiheuttavan huolta, ja torstaina 14.1.2021 tiedotettiin, että hallitus aikoo neuvotella uusista koronatoimenpiteistä ja rajoituksista. Neuvotteluiden tuloksia saa kuitenkin odottaa viikon verran ja toimeenpanoa sitäkin kauemmin, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Samaan aikaan on arvioitu, että maahan tulee koronaa rajojen yli erityisesti satamista. Vantaan sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö arvioi sataman kautta saapuvan useita koronaan sairastuneita henkilöitä, eikä satamissa testata tarpeeksi matkustajia.
Rajojen yli tuleva vierastyövoima huolestuttaa
Vastuu koronatoimenpiteistä ja karanteeneista on pitkälti matkustajilla itsellään. Huolta on herättänyt erityisesti rajojen yli tuleva vierastyövoima, joka on vieraillut joulun pyhinä kotimaissaan, joissa koronatilanne on merkittävästi Suomea huonompi. Rakennusliitto on moittinut nykykäytäntöjä, ja liitosta on todettu, että omaehtoisella karanteenilla ei ole alalla merkitystä, kun mahdollisuutta tehdä etätöitä ei ole.
– Kun koronaepidemiaa on kestänyt jo maassa jo lähes vuoden verran, herättää suurta ihmetystä se, miksi ei ole saatu aikaan työkaluja uusien tartuntojen estämiseksi. Kun tiedetään koronan tulevan rajojen yli, niin on perin kummallista, että edelleen uudet tartunnat tulevat yllätyksenä. Kun samoja ongelmia pohditaan monen kuukaudenkin jälkeen, olisi toivottavaa, että ongelmaa saataisiin ratkottua, Wihonen toteaa.
Eikö hallituksen strategiaan kuulu toimenpideohjelmaa?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee, eikö hallituksen koronastrategiaan kuulu toimenpideohjelmaa, jonka työkaluja päivitetään kokemusten myötä. Wihonen ihmettelee myös, miten hallitus aikoo yhdessä muiden toimijoiden kanssa huolehtia siitä, että koronatestausta saadaan toteutettua entistä laajemmin maahan saapuvien matkustajien keskuudessa ja ihmisiä ohjattua tarvittaessa koronakaranteeniin.
– Miten vierastyövoiman keskuudessa tapahtuneisiin koronatapauksiin on reagoitu, ja onko heitä työllistäneitä yrityksiä autettu testaamisessa ja tapausten jäljittämisessä? Miten hallitus aikoo jatkossa huolehtia siitä, että esimerkiksi kevään tullen, kun maatalouden kausityövoimaa saapuu maahan, käytössä on työkaluja ja toimenpiteitä, joilla koronatartuntojen tuloa maahan saadaan hillittyä ilman tarvetta aina uusille pitkille ja aikaa vieville neuvotteluille ja suunnitelmille? Wihonen kysyy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- koronatartunnat koronastrategia koronarajoitukset vierastyövoima koronaepidemia Jussi Wihonen kirjallinen kysymys toimenpideohjelma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Korona ryöpsähti Jyväskylässä – Kongosta saapuneet pakolaiset eivät noudattaneet karanteenimääräyksiä

Teho-osastoilla odotetaan kauhulla seuraavia piinaviikkoja – pandemia leviää voimalla Ruotsin lasten ja nuorten keskuudessa

Wihonen: Koronatartuntojen määrä jatkanut kasvuaan – miten kausityöntekijöiden parissa esiintyvät tartuntatapaukset estetään?

Maahanmuuttajat jonottavat koronatestejä päästäkseen lomailemaan lähtömaihin – kyläilyreissuilta tuodaan Suomeen uusia tartuntoja

Ruotsin Norrbottenin kautta rajan yli tuleva helposti tarttuva virusvariantti voi muuttaa Suomen epidemiatilannetta nopeasti – Juuso esittää nopeampaa rokotustahtia Länsi-Pohjan alueelle

Valtiot vaativat yhä useammin matkaajalta negatiivista koronatestiä – klinikka ratkaisi asian keksimällä tulokset

Wihonen: Uudellamaalla koronatodistus ilmaiseksi, Pohjois-Savossa hinta toistasataa euroa – missä yhdenvertaisuus?

Wihonen: Testit kohdennettava sinne, missä tartuntoja eniten esiintyy

Kuinka paljon kausityöntekijöiden koronatestit kuormittavat pieniä kuntia?
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Turvetuotannon alasajo sulkee tehtaita Suomessa – Keskisarja: Turve pitää nostaa pannasta
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.