Yhteiskuntatieteiden tohtori lyttää Hesarin ja ETK:n laskelmat massamaahanmuuton tarpeellisuudesta: Tekoäly vie työpaikkoja – halpatyövoimasta jää valtavasti elätettäviä

Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaaliturvapolitiikan dosentti ja vakuutusmatemaatikko Olli Pusa kummastelee Iltalehden näkökulmassa Eläketurvakeskuksen laskelmia eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevaisuudessa.

ETK ennustaa järjestelmän ajautuvan vaikeuksiin 2050 jälkeen.

– Pari vuotta sitten tehdyssä ennusteessa arvioivat järjestelmän rahastojen kasvavan loputtomiin, vaikka eläkeindeksiksi olisi otettu ns. puoliväli-indeksi. Millaisenhan tuloksen arpovat parin vuoden päästä? Olli Pusa kysyy Iltalehden näkökulmassa.

– En tiedä mitään muuta maata maailmassa kuin Suomi, jossa tuollaisilla 60-70 vuoden päähän ulottuvilla ennusteilla päätetään esimerkiksi seuraavan vuoden indeksikorotuksista. Se on röyhkeä tapa sivuuttaa normaali päätöksenteko. Teknokraatit julistavat heillä olevan kristallipallon, joka yksin tietää totuuden ja sen mukaan pitää kaikkien toimia.

Vaatimus pienentynyt Kataisen möläytyksestä

Erityisesti Pusa kyseenalaistaa Helsingin Sanomien ja ETK:n näkemykset massamaahanmuuton tarpeellisuudesta eläkejärjestelmän ylläpitämiseksi.

– Helsingin Sanomat tarttui ETK:n ennusteeseen ja julisti, että Suomeen tarvitaan 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa 30 vuodessa. Vaatimus oli hieman pienentynyt Jyrki Kataisen möläytyksestä 2008, jossa vaadittiin 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä. Sylttytehdas ja motiivit molemmille lienevät sama.

– Maahanmuuton ongelmana on Suomen talouden kompurointi. Ei pystytä pitämään edes omia koulutettuja nuoria Suomessa kilpailukykyisten työpaikkojen puuttuessa. Lukumäärätappiota paikataan tuomalla halpatyövoimaa ulkomailta. Eläkejärjestelmän rahoituksessa kuitenkin ratkaisevaa on eurot eivät lukumäärät. Halpatyövoima ei järjestelmää pidä pystyssä.

Maahanmuutto maksaa miljardeja

Pusa huomauttaa, että suurelta osin maahanmuutto Suomeen on ollut humanitaarista maahanmuuttoa.

– Sen vuosikustannukseksi on äskettäin arvioitu 3 miljardia vuodessa. Sillä rahalla korjaisi valtavasti eläkejärjestelmänkin tilannetta. Suomen eläkejärjestelmä maksuineen ja menoineen on osa julkista taloutta ja osa veroastetta.

– Jos maahan tuotetaan suuret määrät halpatyövoimaa, mitä me teemme sillä 10-15 vuoden päästä? Jo nyt on näkyvissä, että tekoäly tulee poistamaan suuren osan halpatyövoiman tarpeesta. Tällaisesta työvoimasta meille jää vain valtavat määrät elätettäviä entisiä halpatyövoimalaisia, Pusa painottaa.

Onko eläkejärjestelmä oikeissa käsissä?

Pusa huomauttaa, että työperäinen maahanmuutto toimii silloin kun se perustuu luonnolliseen työvoiman tarpeeseen.

– Siis olennaista on se, että Suomeen syntyy korkeaa osaamista ja koulutusta vaativia työpaikkoja yrityksiin, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Se, että näin ei ole tapahtunut, on osaltaan työeläkejärjestelmän ja sen vallankäyttäjien vika.

– Alun perin eläkejärjestelmän piti rahastoillaan turvata tätä prosessia. Nykyään siitä ei enää piitata. Eläkejärjestelmä on imenyt Suomen taloudesta yli 200 miljardin rahastot ja siitä on muodostunut omituinen Suomen talouden valtakeskus. Jos järjestelmä ei ole pitänyt huolta tulevaisuudestaan, onko koko eläkejärjestelmä nyt oikeissa käsissä? Pusa kysyy.

Ihmiset elävät ja työskentelevät pidempään

Pusan mielestä huoli eläkkeiden loppumisesta on turha.

– Monet huokailevat, etteivät lapsemme tule saamaan minkäänlaista eläkettä. Mitään sellaista ei ole näkyvissä. Sen sijaan heillä on yksi meidän aiheuttamamme ongelma: he elävät huomattavasti vanhemmaksi kuin meidän sukupolvemme. Sen seurauksena he joutuvat työskentelemään vanhemmiksi, Pusa kirjoittaa.

– Se vaikuttaa tehokkaasti eläkerahojen riittävyyteen, kun eläkettä saavien määrä pienenee samalla kuin eläkemaksujen maksajien määrä kasvaa. Ehkä joskus ETK:kin tunnustaa tuon ennusteissaan?