Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohtinut parlamentaarinen selvitysryhmä, jossa sain yhdessä Tom Packalénin kanssa olla mukana, on päättänyt työnsä.
Ryhmän kanta on, että puolustusmateriaalin hankintaan on suunnattava lisärahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Lisäys olisi aluksi 50 miljoonaa euroa, ja määräraha kasvaisi asteittain 150 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi summiin tehtäisiin indeksikorotukset. Näkemys vastaa puolustushallinnon käsitystä puolustusvoimien rahoitustarpeesta.
Myöhemmin on erikseen linjattava ilma- ja merivoimien 2020-luvun suurista materiaalihankinnoista, kuten Hornetien korvaamisesta. Asiat on otettava valmisteluun ensi vaalikaudella, mutta päätöksiä tehdään vasta sitä seuraavalla.
Ymmärrystä määrärahojen korottamiselle löytyi yli hallitus-oppositiorajojen.
Ukrainan kriisi avitti vanhat puolueet huomaamaan, että omasta puolustuksestamme on huolehdittava, vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistukaan sotilaallista uhkaa. Vain äärimmäinen vasemmisto vastusti lisärahoja. On hyvä, että näin suuressa kansallisessa kysymyksessä saavutetaan laaja parlamentaarinen konsensus.
Perussuomalaiset olisi maanpuolustukseen myötämielisesti suhtautuvana puolueena ollut valmis suurempaankin korotukseen ja nopeammalla aikataululla. Selvitysryhmän lopputulema on kuitenkin kohtuullinen kompromissi, jonka kanssa voi elää. Koko prosessia voi pitää voittona puolueemme murtumattomalle peruslinjalle.
Lisärahoitus puolustusvoimille tulee todelliseen tarpeeseen, sillä tällä vaalikaudella tehdyt leikkaukset ovat olleet vastuuttoman suuria. Selvitysryhmän esitys toisi puolet leikkauksista takaisin. Rahalla hankitaan etenkin maavoimille materiaalia vanhenevan tilalle.
Mikäli määrärahoja ei nosteta, ei puolustusvoimat pysty huolehtimaan tehtävistään. Resurssien riittämättömyys alkaa näkyä viimeistään vuosikymmenen lopulla. Sen jälkeen olisi pakko pohtia puolustuksemme peruspilareista – yleisestä asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta – tinkimistä.
Vasemmistoliiton eriävän mielipiteen lisäksi Vihreät jätti raporttiin lausuman, jonka mukaan sodan ajan joukkoja tulisi pienentää. Niiden vahvuutta vähennetään ensi vuonna puolustusvoimauudistuksen myötä 350 000:sta 230 000 sotilaaseen. Pudotus on siis jo nyt roima, ja tätä pienemmällä joukolla Suomen kokoisen maan puolustaminen olisi kauniisti sanottuna hankalaa.
Selvitys sai punavihreiltä poliitikoilta kritiikkiä siitä, että se sitoo seuraavan eduskunnan ja hallituksen käsiä. Tämä ei pidä paikkansa. Nyt on saatu aikaan laaja yhteisymmärrys puolustusvoimien tulevasta rahoitustarpeesta, mutta varsinaiset päätökset asiassa tehdään vasta hallitusneuvotteluissa. Tulevissa eduskuntavaaleissa äänestetään siis myös puolustuksemme tulevaisuudesta.
JUSSI NIINISTÖ
Kirjoittaja on kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
