Puolustuksen pitkän aikavälin haasteita pohtinut parlamentaarinen selvitysryhmä, jossa sain yhdessä Tom Packalénin kanssa olla mukana, on päättänyt työnsä.
Ryhmän kanta on, että puolustusmateriaalin hankintaan on suunnattava lisärahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Lisäys olisi aluksi 50 miljoonaa euroa, ja määräraha kasvaisi asteittain 150 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi summiin tehtäisiin indeksikorotukset. Näkemys vastaa puolustushallinnon käsitystä puolustusvoimien rahoitustarpeesta.
Myöhemmin on erikseen linjattava ilma- ja merivoimien 2020-luvun suurista materiaalihankinnoista, kuten Hornetien korvaamisesta. Asiat on otettava valmisteluun ensi vaalikaudella, mutta päätöksiä tehdään vasta sitä seuraavalla.
Ymmärrystä määrärahojen korottamiselle löytyi yli hallitus-oppositiorajojen.
Ukrainan kriisi avitti vanhat puolueet huomaamaan, että omasta puolustuksestamme on huolehdittava, vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistukaan sotilaallista uhkaa. Vain äärimmäinen vasemmisto vastusti lisärahoja. On hyvä, että näin suuressa kansallisessa kysymyksessä saavutetaan laaja parlamentaarinen konsensus.
Perussuomalaiset olisi maanpuolustukseen myötämielisesti suhtautuvana puolueena ollut valmis suurempaankin korotukseen ja nopeammalla aikataululla. Selvitysryhmän lopputulema on kuitenkin kohtuullinen kompromissi, jonka kanssa voi elää. Koko prosessia voi pitää voittona puolueemme murtumattomalle peruslinjalle.
Lisärahoitus puolustusvoimille tulee todelliseen tarpeeseen, sillä tällä vaalikaudella tehdyt leikkaukset ovat olleet vastuuttoman suuria. Selvitysryhmän esitys toisi puolet leikkauksista takaisin. Rahalla hankitaan etenkin maavoimille materiaalia vanhenevan tilalle.
Mikäli määrärahoja ei nosteta, ei puolustusvoimat pysty huolehtimaan tehtävistään. Resurssien riittämättömyys alkaa näkyä viimeistään vuosikymmenen lopulla. Sen jälkeen olisi pakko pohtia puolustuksemme peruspilareista – yleisestä asevelvollisuudesta, koko maan puolustamisesta ja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta – tinkimistä.
Vasemmistoliiton eriävän mielipiteen lisäksi Vihreät jätti raporttiin lausuman, jonka mukaan sodan ajan joukkoja tulisi pienentää. Niiden vahvuutta vähennetään ensi vuonna puolustusvoimauudistuksen myötä 350 000:sta 230 000 sotilaaseen. Pudotus on siis jo nyt roima, ja tätä pienemmällä joukolla Suomen kokoisen maan puolustaminen olisi kauniisti sanottuna hankalaa.
Selvitys sai punavihreiltä poliitikoilta kritiikkiä siitä, että se sitoo seuraavan eduskunnan ja hallituksen käsiä. Tämä ei pidä paikkansa. Nyt on saatu aikaan laaja yhteisymmärrys puolustusvoimien tulevasta rahoitustarpeesta, mutta varsinaiset päätökset asiassa tehdään vasta hallitusneuvotteluissa. Tulevissa eduskuntavaaleissa äänestetään siis myös puolustuksemme tulevaisuudesta.
JUSSI NIINISTÖ
Kirjoittaja on kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
