Ylikomisario Taponen: ”Helsingissä ei vieläkään ole katujengejä” – kollegat täysin eri mieltä

Helsingissä maahanmuuttajengin johtohahmoille annettiin pitkät tuomiot vakavista rikoksista. Tuomioita kovensi se, että rikokset oli tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Ylikomisario Taponen on silti sitkeästi sitä mieltä, että Helsingissä ei vieläkään ole katujengejä. Jutun tutkinnanjohtajan mielestä termeistä saivartelemalla johdetaan keskustelua osittain harhaan: merkitystä on vain sillä, mitä kaduilla tapahtuu.

Helsingin käräjäoikeus antoi viime viikolla tuomion jutussa, joka koski ”Kurdish Mafia” -nimellä tunnettua katujengiä. Käräjäoikeuden mukaan kyseessä on järjestäytynyt rikollisryhmä. Numeroa 47 on käytetty jengin tunnuksena tatuoinneissa ja vaatteissa.

Helsinkiläisen katujengin johtohahmot tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin, kertoo Yle. Milan Jaff, 22, tuomittiin kymmeneksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen pahoinpitelystä, tapon yrityksestä, ampuma-aserikoksesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, törkeästä ryöstöstä, törkeästä vapaudenriistosta, huumausainerikoksesta sekä törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta..

Toinen jengin keskeinen hahmo, Yahue Mahdi Mohamud, 26, tuomittiin yhdeksäksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Oikeus kovensi tuomioita, koska rikokset oli tehty osana järjestäytynyttä rikollisryhmää. Muut 13 syytettyä saivat lyhyempiä vankeustuomioita.

Taponen: Olen yhä samaa mieltä

Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon johtaja Jari Taponen kommentoi Twitterissä Helsingin Sanomien juttua, jonka mukaan ”Suomi ei enää ole katujengitön maa”. Jutussa viitataan toissa syksynä käytyyn katujengikeskusteluun, jossa viranomaiset olivat huolissaan 100-150 väkivaltaisesti käyttäytyvästä nuoresta.

Ylikomisario Taposen mukaan nuoret niputettiin aiheettomasti yhteen väkivaltaiseksi kaupungilla liikkuvaksi katujengiksi, vaikka kyse oli eri puolilla Helsinkiä asuvista nuorista, joilla oli ”väkivaltaiseen käyttäytymiseen liittyviä henkilökohtaisia ongelmia”.

– Kommentoin tuolloin että meillä ei ole katujengejä, sillä meiltä puuttuu katujengiytymiseen sopiva infrastruktuuri, Taponen kirjoittaa.

Yleensä infrastruktuurilla viitataan esimerkiksi katuihin, viemäreihin ja rakennuksiin, mutta Taponen ei täsmennä, mitä hän ”katujengiytymiseen sopivan infrastruktuurin” puuttumisella tarkoittaa.

– Olen yhä samaa mieltä: meillä ei ole asuinalueisiin leimautuneita nuorisorikollisporukoita, jotka hallitsevat asuinalueita rikollisella toiminnalla, Taponen jatkaa.

Taposen mukaan termi ”katujengi” viittaa nimenomaan katujen tai asuinalueiden hallintaan rikollisen toiminnan kautta. Tosin Yhdysvalloissa termillä viitataan pääasiassa slummeissa vaikuttavin etnisiin jengeihin.

Sama virsi jo vuodesta 2014

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun ylikomisario Jari Taponen pyrkii peittelemään maahanmuuttajien jengiytymiseen ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia käsitekikkailulla. Vuonna 2014 media uutisoi, että Helsingissä toimii yli 50 maahanmuuttajataustaisen nuoren porukka, joka pahoinpitelee ja ryöstää toisia nuoria. Tuolloin Ylen aamu-Tv:ssä esiintynyt Taponen kertoi, että ”Suomessa ei ole katujengejä”, koska nuorilta puuttuivat jengiliivit ja selkeä hierarkia.

Nuorisotyöntekijä Seppo Lampela, joka tunnetaan myös rap-artisti Steen1:nä oli mukana studiossa säestämässä Taposta.

– Hei, kasikytluvulla jo potkittiin mummoja! Ei tässä ole kerta kaikkiaan yhtään mitään uutta. Tämä on täysin normaalia, Steen1 sanoi.

Taposen mukaan vuoden 2014 ryöstösarja ”ei ollut maahanmuutto-ongelma”. Kyse oli vain siitä, että ”nuoret hakevat rajojaan”.

– En usko, että on kovin hedelmällistä keskustella maahanmuutosta tässä yhteydessä. He ovat kaikki suomalaisia, Suomessa syntyneitä, ylikomisario Taponen korosti.

Poliisipäällikkö: Meille nämä näyttäytyvät katujengeinä

Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki ilmaisi kyllästyneisyytensä käsitekikkailuun jo viime joulukuussa. Hän kommentoi Twitterissä Helsingin Sanomien juttua, jonka mukaan kukaan muu kuin poliisi ei ole tunnistanut katujengejä pääkaupunkiseudulla.

– Mitähän ovat ne pääkaupunkiseudulla toimivat nuorisoporukat, jotka ovat ryöstelleet, ampuneet, yrittäneet tappaa, puukottaneet, myyneet huumeita jne. ja joista osa yhdistyy rap-musiikkiin?

Poliisipäällikkö Koskimäen mukaan kyseiset parikymppisten nuorten porukat pitävät myös itse itseään katujengeinä.

– Emme lähde kinaamaan käsitteistä, mutta meille nämä näyttäytyvät katujengeinä. Käsitteistöä oleellisempaa on vakavat rikostunnusmerkistöt – me pelaamme niillä, emme käsitteillä, Koskimäki kirjoittaa.

Tutkinnanjohtaja: Jengien olemassaolo ei yllättänyt

Kurdimafiaa koskeneen jutun tutkinnanjohtajana toiminut rikosylikomisario Juhani Vuorisalo kirjoitti aiheesta viime viikon tiistaina blogissaan. Hänen mukaan jengien olemassaolo ei yllättänyt, mutta ilmiön laajuus kokonaisuutena tuli esille nyt ensimmäistä kertaa.

– On hyvä, että niin kutsutuista katujengeistä on käyty keskustelua ja uutisoitu laajasti, Vuorisalo kirjoittaa.

– Keskustelussa on noussut monesti esille, onko meillä Suomessa jengejä vai ei ja ollaanko meillä Ruotsin tiellä.

– Tutkinnanjohtajan näkökulmasta tällä johdetaan keskustelua osittain harhaan ja merkitystä on vain sillä, mitä kaduilla tapahtuu.

– Ongelmia ei ratkaista määritelmillä vaan sillä, että tiedostetaan ongelmat ja pyritään löytämään niiden ratkaisemiseen toimivia keinoja.

Uusia keinoja kotouttamisesta jankuttamisen tilalle

Ylikomisario Vuorisalon mielestä syrjäytymisen ehkäisemisestä ja kotouttamisen tärkeydestä on puhuttu paljon, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Hän peräänkuuluttaa uusia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi.

– Pitäisikö meidän miettiä myös uusia keinoja, jotta saataisiin parempia tuloksia?

Helsingissä poliisi puuttui jengien rikoksiin ja päätekijät vangittiin, joten rikokset saatiin ainakin hetkellisesti vähenemään. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua siihen, että näin olisi myös jatkossa, Vuorisalo kirjoittaa.

– Meillä pitää ryhtyä toimiin nyt, kun se on vielä mahdollista. Näin vältämme sen, että emme ajaudu Ruotsissa vallitsevaan tilanteeseen.