Ruotsin väkivaltaiset mellakat jatkuivat päiväkausia ja levisivät eri kaupunkien lähiöihin. Tanskalaispoliitikko Rasmus Paludanin aikeet polttaa Koraani julkisella paikalla villitsivät maahanmuuttajalähiöiden nuoria miehiä tuhoamaan autoja ja kivittämään poliisia ”Allahu Akbar” -huudoin. Kymmeniä poliisela loukkaantui yhteenotoissa. Nettipoliisi Jari Taponen ei näe syytä huoleen. Hänen mukaansa tapahtumien taustalla on eriarvoisuus ja luokkayhteiskunta. Taponen vakuuttelee, että Suomessa tilanne on toistaiseksi hallinnassa. Taposen ennustuksiin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Vasta toissa vuonna hän julisti, ettei Suomessa olisi katujengejä, eikä niitä pääsisi syntymään helposti. Tällä hetkellä uutiset väkivaltaisten katujengien yleistymisestä Suomessa ovat lähes arkipäivää.

Twitteristä tuttu ylikomisario Jari Taponen on viimein ennättänyt kommentoimaan Ruotsin lähiöissä viime viikolla leimahtaneita väkivaltaisuuksia. MTV:n haastattelussa kysyttiin, saatetaanko myös Suomessa nähdä vastaavia levottomuuksia. Taponen pitää Ruotsin tilannetta huolestuttavana, mutta ei näe syytä pelkoon Suomessa.

Kerrataan vielä länsinaapurin tapahtumat: Kaikki alkoi kiirastorstaina Ruotsin Linköpingissä ja Norrköpingissä, kun vastamielenosoittajia kerääntyi protestoimaan Etelä-Ruotsissa kiertueella olevan tanskalaispoliitikko Rasmus Paludanin esiintymistä.

Äärimmäisyydestään tunnetun Stram Kurs -puolueen johtajalla on ollut tapana järjestää provosoivia tilaisuuksia, joissa hän on polttanut Koraanin julkisella paikalla. Tällä kertaa Koraania ei poltettu. Sen sijaan noin sata Paludania vastustanutta mellakoitsijaa poltti autoja ja otti väkivaltaisesti yhteen poliisin kanssa.

Hälytysajoneuvoja kivitettiin ja ammuttiin ilotulitteilla. Väkivaltaiset nuoret miehet huusivat ”Allahu Akbar” (Jumala on suuri). Torstaina kolme poliisia joutui sairaalaan saatuaan vammoja.

Ennennäkemätöntä väkivaltaa

Ruotsalaispoliisi kommentoi väkivallan olleen ennennäkemätöntä ja muistuttaneen sotatoimialuetta. Mellakoitsijat ovat käyttäneet myös polttopulloja.

Mellakat jatkuivat läpi pääsiäisen ja levinneet myös Örebron, Landskornan ja Malmön lähiöihin. Malmössä poliisi tutkii paikallisen koulun tulipaloa törkeänä tuhopolttona. Maanantaihin mennessä 26 poliisia ja 14 muuta henkilöä oli loukkaantunut yhteenotoissa.

Voisiko sama tapahtua Suomessa? Taponen ei usko tähän. Sunnuntaina MTV:n haastattelussa ylikomisario selitti tapahtumia sillä, että ”Ruotsi on yhä vahvasti luokkayhteiskunta”.

Taposen mukaan Ruotsissa on kytenyt jo pidemmän aikaa jännitteitä eri väestöryhmien välillä. Kotoutuminen on epäonnistunut, ja huono-osaisuus on kasautunut tietyille alueille. Suomessa tilanne on hänen mielestään lupaavampi, sillä samoilla alueilla on sekaisin omistus- ja vuokra-asumista.

Vaikka Taponen näkee nuorisorikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden olevan ongelma myös Suomessa, hänen mukaansa ”se on kuitenkin vielä yhteiskunnan hallittavissa.”

Kommentit ovat eriskummallisia sitä vasten, että Taponen yrittää selitellä islamilaista kiihkouskonnollista väkivaltaa huono-osaisuudella ja asuntopolitiikalla. Taposen puheista saisi helposti käsityksen, että jokainen huono-osainen olisi vaarassa provosoitua mahdollisesta Koraanin polttamisesta ja ryhtyä polttamaan autoja ja kivittämään poliisia.

Taposen näkemys Ruotsin epäonnistuneesta kotoutumispolitiikasta kääntää syyn täysin yhteiskunnan harteille. Hän ohittaa täysin sen, mikä vastuu on kotoutujilla itsellään, jotka asuvat yhdessä maailman vauraimmista ja avokätisimmistä hyvinvointivaltioista.

Taposen maailmanselitys noudattaa vasemmistolaista mallia – syypää riehumiseen ei ole riehuja itse vaan yhteiskunta. Suomen pääministerin Sanna Marinin ajatuskulku noudatteli samanlaisia polkuja Ajankohtaisen kakkosen Vihaillassa.

Mielenosoittajat yrittivät tappaa poliiseja

Ruotsissa tilannetta ei yritetä enää kierrellä ja kaunistella. Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornbergin mukaan kyse ei ole enää mielenosoituksesta, vaan hän kuvasi mellakoita ”vakaviksi rikoksiksi yhteiskuntaa vastaan”, ”he yrittivät tappaa poliiseja”. Hän epäili taustalla olevan myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Norrköpingin syyttäjäviraston syyttäjä Torsten Angervåg vetosi, että koko oikeuslaitoksen tulisi selvittää, miten vastaavat tapahtumat voitaisiin estää tulevaisuudessa.

Myös Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson on tuominnut tapahtumat ja sanonut mellakoiden olevan hyökkäys poliiseja ja yleisöä vastaan.

Vastamielenosoittajien tekemiä tuhoja Örebrossa 15.4.2022. Lehtikuva.

”Onko Suomi Ruotsin tiellä?” on kysymys, jota pohditaan vielä pitkään. Ainakin Taposen ennustuksiin on syytä suhtautua varauksellisesti. Hänen aiemmat optimistiset ennustuksensa ovat menneet pahasti mönkään.

Vielä toissa vuonna ylikomisario vakuutti Twitter-tilillään: ”Suomessa ei ole Ruotsin tapaan katujengejä eikä meillä niitä kovin helposti pääse syntymään”

Nyt kuluneen kevään aikana mediassa on seurattu pääkaupunkiseudun katujengien käräjiä. Kahta Ruotsin väkivaltaisuuksia ihaillutta gangstaräppäriä syytetään mm. omakotitaloon kohdistuneesta ammuskelusta. Toisessa tapauksessa jengiläisiä syytetään puolestaan väkivaltaisen iskun suunnittelemisesta Kaivohuoneelle. Epäiltyjen autosta löytyi machete-veitsi, ja suunnitelmaan kuului myös teräaseita ja ampuma-ase.

Syyttäjä Perttu Könönen sanoi: ”Katujengit ovat nyt saapuneet Suomeenkin. Mielestäni tähän on syytä herätä muidenkin kuin oikeusviranomaisten”

SUOMEN UUTISET