
Aika loppumassa – kuilu Kreikan ja velkojien välillä leveni
Euromaiden valtiovarainministereistä koottu euroryhmä kokousti maanantaina Kreikan taloustilanteesta, mutta kokous päättyi ennen aikojaan epäonnistumiseen. Kokouksen tarkoitus olisi löytää Kreikalle selkeät askelmerkit, joilla maan taloustilanne saataisiin kääntymään parempaan. Ennakkoarvioiden mukaan yhteenotto olisi kova, mutta siitä tulikin täydellinen pannukakku.
Viime keskiviikkona euroryhmän lisäkokouksessa ei päästy yhteisymmärrykseen juuri mistään. Torstaina EU-johtajien kokous päättyi yhtä epäselvään tilanteeseen. Ateenassa vieraili troikan (Euroopan komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto) edustajisto läpi viikonlopun. Tarkoitus oli kartoittaa tilannetta ja päästä jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen.
Kreikka haluaa lopettaa tukiohjelman ehdoista noin kolmanneksen. Lisäksi maa tarvitsee lyhyen ajan rahoitusta. Kreikka toivoo, että tuon rahoituksen aikana voidaan neuvotella Kreikan jatko-ohjelmista.
Viikonlopun aikana eri osapuolten näkemykset kuitenkin vain loittonivat toisistaan. Troikan edustajat katsovat, että Kreikka haluaa itse asiassa romuttaa tukiohjelmansa säädöksista enemmän kuin ilmoitetun kolmasosan.
Varoufakis: ensin tarjolla oli hyväksyttävä luonnos
Kokous päättyi noin neljän tunnin jälkeen. Kreikan valtiovarainministeri Gianis Varoufakis kertoi, että aluksi Kreikalle tarjottiin sopimusluonnosta, jonka Kreikka olisi voinut hyväksyä. Luonnoksen oli tehnyt Euroopan komissio, ja sen esitteli talouskomissaari Pierre Moscovici.
Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem veti kuitenkin luonnoksen pois ja muutti siitä muotoon, jota Kreikka ei voinut enää hyväksyä. Djisselbloem päätti kokouksen huomattuaan, ettei asiassa päästä lähellekään yhteisymmärrystä.
– Mitään hyvää ei Euroopan Unionin historiassa olla saavutettu uhkavaatimuksilla, Varoufakis totesi.
Uuden luonnoksen mukaan Kreikka hakisi jatkoa tukiohjelmalleen. Kreikka on useaan otteeseen kertonut, ettei maa aio jatkaa vanhaa ohjelmaa, jonka se katsoo aiheuttaneen kreikkalaisten kärsimyksen.
Kreikan edustaja kertoi, että tällaiset vaatimukset ovat ”absurdeja”.
– He haaskaavat vain aikaansa, edustaja kertoi yrityksistä saada Kreikka jatkamaan aiempaa tukiohjelmaa.
Schäuble on pahoillaan kreikkalaisten puolesta
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble ilmoitti ennen kokousta olevansa pahoillaan kreikkalaisten puolesta. Hän kertoi kreikkalaisten ”valinneen hallituksen, joka juuri nyt käyttäytyy vastuuttomasti.” Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker arveli ennen kokousta niin ikään, ettei sopimukseen päästä maanantaina. Aiemmin Djisselbloem totesi, ettei hän ole optimistinen, ja ettei kannata elätellä suuria toiveita.
Schäublen mukaan tukiohjelmaa on jatkettava. Schäuble olisi valmis nimeämään troikan jollain muulla nimellä, mutta valvonta on hänen mukaansa välttämätöntä.
Myös muilla saksalaisilla oli vastaava näkemys. Financial Times kertoo nimettömänä esiintyvästä korkea-arvoisesta Saksan edustajasta, joka ei hyväksy kreikkalaisten tulevan ”heittämään pommia Euroopan komissiolle ja ottamaan komissiota panttivangiksi.”
Kreikan hallituksella on kuitenkin kreikkalaisten vankka tuki. Arviolta 20 000 hallituksen kannattajaa kokoontui sunnuntaina Ateenan parlamenttitalon edessä olevalle Syntagma-aukiolle. Kreikan hallitusta tukevia mielenosoituksia on järjestetty myös muissa suurissa Euroopan kaupungeissa.
Uusia kokouksia ja talletuspakopelkoja
Euroryhmä voi joutua järjestämään hätäkokouksen vielä myöhemmin tällä viikolla, koska nyt ei päästy sopuun Kreikan lainaohjelmasta. Sovun tulisi kuitenkin löytyä pian, sillä sopimus pitäisi hyväksyttää vielä muutaman euromaan kansallisissa parlamenteissa.
Djisselbloem katsoo uuden kokouksen mahdolliseksi vain, jos Kreikka anoo jatkoa vanhalle tukiohjelmalleen. Kreikalla on keskiviikkoiltaan asti aikaa jättää jatkohakemus. Tällöin kokous voitaisiin pitää perjantaina.
Kreikan lainaohjelma päättyy helmikuun lopussa. Ilman uutta ohjelmaa – tai vanhan ohjelman jatkoa – Kreikalla ei ole hätärahoituskanavia auki Euroopan suuntaan maaliskuun alussa. FT kirjoittaa tämän huolestuttavan europäättäjiä. Lisäksi umpikuja voi synnyttää pysäyttämättömän talletuspaon kreikkalaispankeista.
Kreikan pörssi ja valtiolainat olivat laskussa maanantaina. Markkinoiden toiveet saada yhteistä säveltä viikonlopun aikana jäivät toteutumatta. Yhdysvaltalaispankki JP Morgan arvelee Kreikan pankkien kestävän enää 14 viikkoa, mikäli tilanne säilyy ennallaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.














