Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lähetekeskustelussa esitystä, jolla halutaan niin sanotut yksintulleet alaikäiset eli alle 18-vuotiaina tai sellaisina esiintyvät turvapaikkaa hakeneet ja oleskeluluvan saaneet samojen palveluiden piiriin kuin lastensuojelun jälkihuollon asiakkaat, joiden kohdalla vuoden 2020 alussa ikäraja nostettiin 25:een.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra moitti puheenvuorossaan, että jälleen hallitus tuo korona-aikaan eduskuntaan maahanmuuttoa helpottavia ja sen kustannuksia lisääviä paketteja.

– Tämä nyt ei edes etäisesti liity peltoihin eikä ruokahuoltoon, joten esitystä ei voida perustella koronalla tai sen aiheuttamalla kriisillä. Tätäkin hanketta alettiin käsitellä kiireellisesti, Purra ihmettelee.

– Maahanmuuttajien uuteen tukeen – jota he siis yli 21-vuotiaina ovat aiemminkin tietysti saaneet aikuissosiaalityön kohteina mutta jatkossa kattavammin lastensuojelun jälkihuollon asiakkaina – sisältyy monia asioita asunnosta harrastuksiin ja omaan tukihenkilöön, Purra sanoo.

Purra huomauttaa, että pelkästään vuosina 2015–2017 tulleiden joukossa on niin paljon näitä henkilöitä, että lain piiriin kuuluvien joukko on arvion mukaan jo nyt noin 2000 henkilöä.

– Kreikasta on juuri saapumassa paljon lisää.

70 prosenttia valehtelee ikänsä

Purra muistuttaa, että ”alaikäisyyden” kanssa on myös vähän niin ja näin.

– Maahanmuuttoviraston mukaan noin 70 prosenttia itsensä alaikäiseksi ilmoittaneista turvapaikanhakijoista antaa iästään vääriä tietoja.

Hallituksen mukaan hanke lisää yhdenvertaisuutta ja käynnistää kotoutumisen.

– Niin kauan kuin kaikki huono-osaiset suomalaisnuoret eivät saa tällaisia palveluita, kyse ei ole yhdenvertaisuudesta.

– Muutenkin on hivenen ihmeellinen ajatus, että maahanmuuttajamiehet, miehiähän nämä pääasiassa ovat, ovat 25-vuotiaaksi asti niin holhottavassa tilassa, että tarvitsevat tällaisia apupaketteja. Tämä ja kaikissa länsimaissa näkyvät integroitumisen ongelmat viestivät vahvasti, että humanitaarinen maahanmuutto ei ole järkevää eikä kestävää, Purra sanoo.

Kustannukset paisuvat

Lakiesityksen mukaan valtio maksaa kaikki ikärajan nostamisesta aiheutuvat kustannukset kunnille. Purran mukaan tämä vahvistaa jo olemassa olevaa kannustinta, jonka perusteella kunnan kannattaa ottaa vastaan humanitaarisia maahanmuuttajia.

– Oikeasti näin ei tietenkään ole. Kustannukset ovat valtavia.

Puheenvuoronsa lopuksi Purra nosti esille rekisteriaineistoista laskettuja elinkaarikustannuksia maahanmuuttajien osalta.

20-24-vuotiaana Irakista tulevan muuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa. Keskimääräisen Somaliasta tulevan muuttajan elinkaarivaikutukset ovat taas -951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden mukaan -1 343 000 euroa.

– Siis yhden näistä maista saapuvan ihmisen vaikutukset julkiselle taloudelle. Lisäksi näistä maista tulevilla toisen polven edustajilla siis Suomessa syntyneillä on kantaväestöön nähden 6-8-kertainen todennäköisyys syrjäytyä. Ei taida olla nyt siis jälkihuollosta kiinni, Purra sanoo.

SUOMEN UUTISET