

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle
Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tänään jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa he ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittomat rajanylitykset estävän raja-aidan rakentamiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ja että aidan rakentamiseksi kyseiselle EU:n ulkorajalle haetaan rahoitusta EU:lta.
Rajavartiolaitos suunnittelee parhaillaan alustavasti tehokkaampia raja-aitoja rajanylitys- ja riskialueille. Kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tehneet toimenpidealoitteen, koska hallitus ei ole tehnyt asiasta vielä poliittista päätöstä.
Tuoreessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan turvallisuusselonteossa todetaan, että itärajan riskialueiden valvontatekniikkaa ja infrastruktuuria on syytä vahvistaa.
Hybridivaikuttaminen uhka sotilaallisen toiminnan ohella
Antikainen ja Immonen kertovat toivovansa hallitukselta nopeampaa päätöksentekoa. Heidän mukaansa raja-aita on enemmän kuin tarpeellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta, ja hybridivaikuttaminen on noussut uudeksi uhaksi sotilaallisen toiminnan ohella.
– Hybridiuhissa on kyse pahantahtoisesta ulkoisesta vaikuttamisesta, jolla valtiollinen toimija pyrkii eri keinoja yhdistelemällä systemaattisesti vaikuttamaan kohteena olevaan maahan. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti, Antikainen ja Immonen toteavat.
– Hybridivaikuttaminen on autoritääristen valtioiden keskeinen vaikuttamisväline. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridioperaatioilla voidaan lamauttaa, painostaa ja epävakauttaa tiettyä valtiota.
Pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta
Muun muassa Valko-Venäjä on hyödyntänyt hybridivaikuttamista painostuskeinona EU-maita kohtaan tuomalla EU:n ulkorajoille tuhansia siirtolaisia. Myös Suomi joutui vuosina 2015–2016 vastaavanlaisen hybridivaikuttamisen kohteeksi, kun Venäjältä tuli yhteensä noin 1 750 henkilöä itärajan yli pohjoisten rajavartioasemien kautta hakemaan Suomesta turvapaikkaa.
– Niin sanotun pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta sekä kuormittaa kohdemaan viranomaisia. Yksi keino siirtolaisten välineellistämiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi on rakentaa fyysinen rajaeste, jolla estetään laittomia rajanylityksiä, kansanedustajakaksikko toteaa.
Useat EU-maat rakentaneet raja-aitoja
Puola päätti viime vuonna rakentaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen yli viisi metriä korkean teräsaidan. Liettua aitasi vuonna 2017 maarajan, jota sillä on Venäjälle kuuluvan Kaliningradin kanssa. Aidalla on tarkoitus estää sekä salakuljetusta että Venäjän provokaatiota. Viime vuonna myös Liettuan parlamentti puolsi raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle.
Norja aitasi Venäjän vastaisen rajansa sen jälkeen, kun Venäjältä alkoi saapua turvapaikanhakijoita rajan yli loppuvuodesta 2015. Latvia sai vuonna 2019 Venäjän rajan vastaisesta aidastaan valmiiksi 93 kilometrin osuuden.
– Viron ja Venäjän välinen raja-aita valmistui viime vuoden lopussa. Se kattaa 110 kilometriä 294 kilometrin yhteisestä maarajasta Venäjän kanssa. Teräsverkkoaita on 2,5 metriä korkea ja päällystetty piikkilankakerällä, Antikainen ja Immonen avaavat.
Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla
Kaksikko huomauttaa, että yhtenä ensimmäisistä maista Schengen-rajansa vahvistamisen aloitti Kreikka Turkin vastaisella maarajallaan. Vuonna 2012 Kreikka sai valmiiksi aidan runsaan kymmenen kilometrin mittaiselle rajaosuudelle.
– Bulgarian ja Turkin rajalla on vuodesta 2014 lähtien rakennettu raja-aitaa. Unkari ryhtyi aitaamaan Serbian vastaista rajaansa heinäkuussa 2015. Sen jälkeen Unkari aitasi vielä Slovenian ja Kroatian vastaiset rajansa. Myös Pohjois-Makedonia on aidannut Kreikan vastaisen rajansa, sillä Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat pyrkivät kohti Keski-Eurooppaa Länsi-Balkanin maiden läpi. Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla, kun se ei ole alkanut vahvistaa rajaansa aidoin.
Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja
Suomella on valvottavanaan 1 343,6 kilometriä EU:n ulkorajaa, josta maarajaa on 1 289,6 kilometriä. Rajan toisella puolella on aggressiivisesti Euroopan maita kohtaan suhtautuva Venäjä, joka on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa helmikuun 24. päivästä lähtien.
– Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja, mikä tekee sen kestävyydestä erityisen tärkeän, mikäli Venäjä yrittää kohdistaa aggressiivisia toimia EU-maita kohtaan. Suomen nykyinen raja-aita itärajalla on erittäin vaatimaton. Aidalla ei ole henkilöiden rajan ylitystä estävää vaikutusta, vaan sen pääasiallisena tarkoituksena on pitää kotieläimet rajan oikealla puolella.
– On välttämätöntä, että itärajan valvonnan tehostamiseksi ja laajamittaisen maahantulon torjumiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle tulee rakentaa huomattavasti nykyistä järeämpi aita. Koska kyseessä on myös EU:n ulkoraja, on oikein ja kohtuullista, että EU myöntää rahoitusta raja-aidan rakentamiseen, Antikainen ja Immonen toteavat.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kaliningrad kybervaikuttaminen turvallisuusselonteko pakolaisase Schengen-alue Ukrainan sota Keski-Eurooppa Venäjän hyökkäys hybridiuhat sotilaallinen uhka raja-aita hybridioperaatio laittomat rajanylittäjät rajanylityspaikat Länsi-Balkan Liettua EU:n ulkorajat hybridivaikuttaminen Valko-Venäjä itäraja turvallisuustilanne Latvia Pohjois-Makedonia Rajavartiolaitos toimenpidealoite Informaatiovaikuttaminen Bulgaria Serbia Kroatia Unkari Puola Sanna Antikainen Viro Norja Turvapaikanhakijat Turkki Venäjä Slovenia Olli Immonen Kreikka
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus ei Suomea suojele, kun pakolaisase pauhaa – haastattelussa Halla-aho, Rantanen ja Packalen

Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa

Perussuomalaiset raivoissaan: Hallitus ei aio estää laajamittaista maahantuloa – esittävät valmiuslailla suomalaisten asuntoja ja ajoneuvoja käyttöönotettavaksi

Hallituksen valmiuslakiesitys ei torju hybridiuhkia, vaan takaa maahantulijoille majoituksen ja kuljetukset

Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”

Tekoäly antaa droonille luvan tappaa: Ukrainan taivaalla lentävät itsenäisiä päätöksiä tekevät koneet

Suojelupoliisi toivoo konkreettisia parannuksia Suomen turvallisuuden eteen – Koponen: ”Nämä ovat valvovan viranomaisen toiveita Suomen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi”

Rajavartiolaitos suosittelee aidan rakentamista itärajalle – Wihonen: Millä aikataululla hallitus aikoo päättää asiasta?

Immonen ja Antikainen: Turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt – raja-aidan rakentaminen itärajalle on aloitettava viipymättä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää