Perussuomalaisten kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tänään jättäneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa he ehdottavat, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittomat rajanylitykset estävän raja-aidan rakentamiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle ja että aidan rakentamiseksi kyseiselle EU:n ulkorajalle haetaan rahoitusta EU:lta.

Rajavartiolaitos suunnittelee parhaillaan alustavasti tehokkaampia raja-aitoja rajanylitys- ja riskialueille. Kansanedustajat Sanna Antikainen ja Olli Immonen ovat tehneet toimenpidealoitteen, koska hallitus ei ole tehnyt asiasta vielä poliittista päätöstä.

Tuoreessa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan turvallisuusselonteossa todetaan, että itärajan riskialueiden valvontatekniikkaa ja infrastruktuuria on syytä vahvistaa.

Hybridivaikuttaminen uhka sotilaallisen toiminnan ohella

Antikainen ja Immonen kertovat toivovansa hallitukselta nopeampaa päätöksentekoa. Heidän mukaansa raja-aita on enemmän kuin tarpeellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta, ja hybridivaikuttaminen on noussut uudeksi uhaksi sotilaallisen toiminnan ohella.

– Hybridiuhissa on kyse pahantahtoisesta ulkoisesta vaikuttamisesta, jolla valtiollinen toimija pyrkii eri keinoja yhdistelemällä systemaattisesti vaikuttamaan kohteena olevaan maahan. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on hyödyntää kohteeksi valitun valtion haavoittuvuuksia ja pyrkiä tekemään se mahdollisimman peitellysti, Antikainen ja Immonen toteavat.

– Hybridivaikuttaminen on autoritääristen valtioiden keskeinen vaikuttamisväline. Keinovalikoimaan voi kuulua esimerkiksi poliittisia, diplomaattisia, taloudellisia ja sotilaallisia keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridioperaatioilla voidaan lamauttaa, painostaa ja epävakauttaa tiettyä valtiota.

Pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta

Muun muassa Valko-Venäjä on hyödyntänyt hybridivaikuttamista painostuskeinona EU-maita kohtaan tuomalla EU:n ulkorajoille tuhansia siirtolaisia. Myös Suomi joutui vuosina 2015–2016 vastaavanlaisen hybridivaikuttamisen kohteeksi, kun Venäjältä tuli yhteensä noin 1 750 henkilöä itärajan yli pohjoisten rajavartioasemien kautta hakemaan Suomesta turvapaikkaa.

– Niin sanotun pakolaisaseen käyttö luo sisäistä epävakautta sekä kuormittaa kohdemaan viranomaisia. Yksi keino siirtolaisten välineellistämiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi on rakentaa fyysinen rajaeste, jolla estetään laittomia rajanylityksiä, kansanedustajakaksikko toteaa.

Useat EU-maat rakentaneet raja-aitoja

Puola päätti viime vuonna rakentaa Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen yli viisi metriä korkean teräsaidan. Liettua aitasi vuonna 2017 maarajan, jota sillä on Venäjälle kuuluvan Kaliningradin kanssa. Aidalla on tarkoitus estää sekä salakuljetusta että Venäjän provokaatiota. Viime vuonna myös Liettuan parlamentti puolsi raja-aidan rakentamista Valko-Venäjän vastaiselle rajalle.

Norja aitasi Venäjän vastaisen rajansa sen jälkeen, kun Venäjältä alkoi saapua turvapaikanhakijoita rajan yli loppuvuodesta 2015. Latvia sai vuonna 2019 Venäjän rajan vastaisesta aidastaan valmiiksi 93 kilometrin osuuden.

– Viron ja Venäjän välinen raja-aita valmistui viime vuoden lopussa. Se kattaa 110 kilometriä 294 kilometrin yhteisestä maarajasta Venäjän kanssa. Teräsverkkoaita on 2,5 metriä korkea ja päällystetty piikkilankakerällä, Antikainen ja Immonen avaavat.

Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla

Kaksikko huomauttaa, että yhtenä ensimmäisistä maista Schengen-rajansa vahvistamisen aloitti Kreikka Turkin vastaisella maarajallaan. Vuonna 2012 Kreikka sai valmiiksi aidan runsaan kymmenen kilometrin mittaiselle rajaosuudelle.

– Bulgarian ja Turkin rajalla on vuodesta 2014 lähtien rakennettu raja-aitaa. Unkari ryhtyi aitaamaan Serbian vastaista rajaansa heinäkuussa 2015. Sen jälkeen Unkari aitasi vielä Slovenian ja Kroatian vastaiset rajansa. Myös Pohjois-Makedonia on aidannut Kreikan vastaisen rajansa, sillä Turkista Kreikkaan saapuneet turvapaikanhakijat pyrkivät kohti Keski-Eurooppaa Länsi-Balkanin maiden läpi. Suomi on poikkeus Schengen-alueen itäisellä ulkorajalla, kun se ei ole alkanut vahvistaa rajaansa aidoin.

Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja

Suomella on valvottavanaan 1 343,6 kilometriä EU:n ulkorajaa, josta maarajaa on 1 289,6 kilometriä. Rajan toisella puolella on aggressiivisesti Euroopan maita kohtaan suhtautuva Venäjä, joka on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa helmikuun 24. päivästä lähtien.

– Itäraja on pisin EU:n ja Venäjän välinen raja, mikä tekee sen kestävyydestä erityisen tärkeän, mikäli Venäjä yrittää kohdistaa aggressiivisia toimia EU-maita kohtaan. Suomen nykyinen raja-aita itärajalla on erittäin vaatimaton. Aidalla ei ole henkilöiden rajan ylitystä estävää vaikutusta, vaan sen pääasiallisena tarkoituksena on pitää kotieläimet rajan oikealla puolella.

– On välttämätöntä, että itärajan valvonnan tehostamiseksi ja laajamittaisen maahantulon torjumiseksi Suomen ja Venäjän väliselle rajalle tulee rakentaa huomattavasti nykyistä järeämpi aita. Koska kyseessä on myös EU:n ulkoraja, on oikein ja kohtuullista, että EU myöntää rahoitusta raja-aidan rakentamiseen, Antikainen ja Immonen toteavat.

Suomen Uutiset