Hallituksen tavoitteena on avata Parikkalan raja-asema kansainväliselle liikenteelle vuonna 2024. Tällä hetkellä asema on auki viitenä päivänä viikossa ja palvelee lähinnä raskasta liikennettä ja vähäisissä määrin luvanvaraista henkilöliikennettä.
Lähimmät vuorokauden ympäri palvelevat raja-asemat ovat Imatra etelässä ja pohjoisessa Niirala. Sisäministeriön vuonna 2015 julkaiseman arvion mukaan jopa 43 % Parikkalaan suuntautuvasta henkilöliikenteestä siirtyisi sinne Niiralasta. Yhteensä noin 25 % kaikesta Niiralan rajanylityspaikan liikenteestä arvioidaan siirtyvän Parikkalaan, mikäli asema avataan.
– Parikkalan raja-aseman avaaminen uhkaa näivettää Niiralan ympäristön perinpohjaisesti. Kansainvälinen matkailu on tärkeä tulonlähde ja luonut alueelle lisää työpaikkoja. Sen sijaan että avataan uusia rajanylityspaikkoja, tulisi kehittää olemassa olevia raja-asemia. Liikennevirtojen suuntautuminen Pohjois-Karjalan ohitse ei ainakaan laske jo ennestään maan korkeinta työttömyyttä. Voisi kysyä, ovatko hallituksessa istuvat Pohjois-Karjalan edustajat olleet unessa, kun ovat hyväksyneet tämän suunnitelman, perussuomalaisten Sanna Antikainen ihmettelee.
Tien kunto tärkeä rajaliikenteelle
Myös rajanylityspaikkaa palveleva valtatie 9:n peruskorjaus välillä Onkamo-Niirala on vaarassa, mikäli liikennemäärät laskevat Parikkalan raja-aseman avaamisen vuoksi. Tie on tärkeä sekä rajaliikenteelle että alueen asukkaille, mutta Väyläviraston näkemyksen mukaan sitä ei kannata kehittää, ellei liikennemäärä nouse.
– Parikkalan raja-aseman avaaminen kansainväliselle liikenteelle ei vaikuta negatiivisesti pelkästään Pohjois-Karjalan talouteen vaan myös alueen tiestöön, mikäli pitkään kaivattuja väylien parannuksia ei toteuteta. Vuosia suunnitteluvaiheessa olevat hankkeet eivät kannusta yrityksiä investoimaan alueelle niin kauan kuin tielinjauksista ja teiden kunnosta on epävarmuutta, Antikainen huomauttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Yleisradion toimitus menee välittömästi epäkuntoon kaikesta puheesta, jossa mainitaan väestöpohjan muutokset. Yleisradion mielestä sen toimituksella on toisten ihmisten puolesta oikeus päättää, mitä demografisista muutoksista tilastotietojen perusteella puhuva henkilö tarkoittaa.
Silminnäkijähavaintojen mukaan maahanmuuttajataustaisten miesten väitetään käyneen nuorten kimppuun Jyväskylän satama-alueella viime viikonloppuna.
Yleisradio suhtautuu joustavasti asioiden ja tapahtumien totuudenmukaiseen kuvaukseen, minkä lisäksi Yle soveltaa kaksia eri sääntöjä siihen, miten maahanmuutosta ja maahanmuuttajista saa puhua: keskustalainen saa Ylen alustoilla lausua sellaista, mikä perussuomalaisen sanomana saa aikaan pöyristymisefektin.
Kansanedustaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan taannoinen esiintyminen A-studiossa on kirvoittanut vanhan valtamedian tekemään toinen toistaan erikoisempia, niin sanottuja faktantarkistuksia, joissa yritetään kumota Keskisarjan esittämät asiat. Suomen Perusta oikoo nyt median syöttämiä vääriä käsityksiä Tilastokeskuksen tietoihin nojaten.
Kansanedustajat Joakim Vigelius (ps.) ja Veronika Honkasalo (vas.) kiistelevät suhtautumisesta ulkomaalaisten rikollisten karkotuksiin. Vigeliuksen mukaan "vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi".
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Yleisradion talousuutisissa ja -kommenteissa ääneen pääsevät usein veronalennusten kriitikot ja sopeutusten vastustajat. Samaan aikaan journalistista kritiikkiä vasemmisto-opposition talouslinjauksia kohtaan Ylellä ei juuri ole.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
Lue lisää
