Antti Rinne myönsi: Yhteisöveron laskeminen ei ole toiminut

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) myönsi eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisille, ettei yhteisöveron laskeminen 20 prosenttiin ole elvyttänyt taloutta toivotulla tavalla.

Hallitus on yrittänyt eri keinoin saada investointeja ja talouskasvua vauhtiin ja tehdä erilaisia rakenteellisia muutoksia.

– Yhteisöveron alentaminen on ollut yksi keino siinä. Sillä ei ole ollut toivottua vaikutusta, Rinne vastasi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jari Lindströmin kysymykseen.

Talous ui syvissä vesissä

Lindström sanoi talouden laskeneen viime vuonna jo kolmantena vuonna peräkkäin. Talouden laskeminen johtuu vientien ja investointien laskemisesta.

– Tämä on mielenkiintoista sikäli, että hallitus perusteli yhteisöveron laskua juuri sillä, että yhteisöveron laskeminen saisi talouden vauhtiin. Perussuomalaiset esittivät yhteisöveron laskemista samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja säästyneen rahan käyttämistä pienten ja keskisuurten yritysten kasvun ja työllistämisen tukemiseen. Näin teimme, koska katsoimme veronalennuksen vaikutuksen työllisyyden kasvamiseen olevan kyseenalainen, Lindström sanoi.

360 000 työtöntä
on järkyttävä luku

Lindström jatkoi, että työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa on 360 000 työtöntä.

– Tämä on järkyttävä luku, koska työ tuo ihmiselle paitsi taloudellisen itsenäisyyden, myös tunteen yhteiskuntaan kuulumisesta. Hallitus ei ole onnistunut tavoittamana yhtään työllisyyspolitiikassa asettamaansa tavoitetta. Näyttää siltä, että hallitus on unohtanut 1990-luvun laman karvaan opetuksen, että pitkään jatkunut korkea työttömyys muuttuu rakenteelliseksi, jota on vaikeaa saada laskemaan pitkänkään nousukauden aikana, Lindström moitti.

– Me perussuomalaiset olemme esittäneet työllisyyteen useita uudistuksia, kuten yli 55-vuotiaiden työttömyyteen pureutuva työuratakuu, joka edesauttaa työuran jatkumista eläkeikään saakka. Myös muita panostuksia työllisyyspolitiikkaan ja oppisopimuskoulutusta on esitetty lisättäväksi.

Lindström kysyi työministeri Lauri Ihalaiselta (sd.), voiko tämä olla nykyisessä työllisyystilanteessa tyytyväinen työllisyyspolitiikan hoitamiseen.

Hallitus luuli aikojen
parantuvan nopeammin

Ihalainen vastasi, että ongelmat liittyvät viennin ja investointien puutteeseen.

– Emme ole saavuttaneet tavoittaneet tavoitteitamme, joihin pyrimme vaalikauden alussa, jolloin kuvittelimme talouden ja EU:n kriisien menevän nopeammin ohi, Ihalainen tunnusti, mutta väitti, että ilman hallituksen toimia työttömiä olisi vielä enemmän.

– Mutta tämä on tärkeä asia: jo puolet työttömistä on vaikeimmin työllistettäviä: yli 100 000 yli vuoden työttömänä ollutta. Toisaalta työllisyysaste on pysynyt runsaassa 68 prosentissa vuoden 2011 tapaan, vaikka työttömiä on tullut 100 000 enemmän. Se kertoo, että ihmisiä on siirtynyt myös paljon työvoiman ulkopuolelle, Ihalainen puntaroi.

Martti Mölsä (ps.) sanoi yhteisöveron alentamisen auttavan vain suuria yrityksiä, ei niinkään pieniä yrityksiä.

– Oliko tämä tasapuolinen esitys? Mölsä kysyi.

Yhteisöveroale auttoi
suurimpia yrityksiä

Pääministeri Alexander Stubb (kok.) myönsi yhteisöveroalen auttavan lähinnä suuryrityksiä, se auttoi esimerkiksi Äänekosken tehdasinvestointia.

Antti Lindtman (sd.) syytti tällöin perussuomalaisia, että jos heidän esityksiään olisi otettu huomioon, olisi vientiteollisuus saanut kontolleen miljardin euron lisälaskun.

Puheenjohtaja Timo Soini toivoi, että Lindtman ”voisi hyvänä kysyjänä painostaa hallitusta tulevalla vaalikaudella käsin”. Hän kysyi myös, ovatko perussuomalaiset esittäneet asioita, joita pääministeri Stubb voisi pitää hyvinä.

Stubb vastasi, että tottahan toki ja hyviäkin asioita: ei hallituksella ole yksinoikeutta hyviin esityksiin.

Soini: Hallituksen laiva
on rähjääntynyt

Kyselytunnin loppu sujui suorastaan runollisesti. Hallituskauden viimeisen kyselytunnin kunniaksi Soini tervehti hallitusta suurimman oppositiopuolueen puheenjohtajana.

– Hallituksen laiva on rähjääntynyt, pursi on parkkiintunut, mutta pinnallahan se pysyy. Kapteeni ja perämies ovat vaihtuneet ja muutama matruusikin. Ranta jo häämöttää. Opposition puolesta haluan sanoa teille, että kanssanne on ollut kiva otella.

– Toivon teille kohtuullista vaalimenestystä, ansaitsemaanne sellaista. Äänestäjä ratkaisee vaalin. Isänmaa on meille yhteinen – ja arvoisa pääministeri – sanokaa meistä oppositiosta jotakin hauskaa, Soini toivoi.

Stubb kiitti oppositiojohtajia
”hauskoista otteluista”

Stubb kiitti Soinia kauniista sanoista ja arveli hänestä tulleen yhdeksän kuukautta sitten tämän hallituksen Kippari-Kalle.

– Tarkkaan mietimme, jatketaanko tällä matruusikokoonpanolla vai vaihdammeko. Olimme niissä vesissä tietysti isänmaan asialla. Kyllä, matka on ollut myrskyinen: aloitimme kuudella puolueella, pian oli viisi ja lopulta neljä. Nättiähän tämä ei ole koskaan ollut, mutta eihän sitä politiikka parhaimmillaankaan ole. Minusta on ollut mielenkiintoista, haastavaa ja jopa hauskaa pikkaisen otella sekä teidän puheenjohtaja Soini kuin myös Juha Sipilän (kesk.), Paavo Arhinmäen (vas.) ja Ville Niinistön (vihr.) kanssa, Stubb kiitti.