Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tyrmäsi SDP:n talouslinjan tänään Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä. Siinä missä demarit eivät ole valmiita luopumaan käytännössä mistään ylimääräisistä julkisista menoista, puolue hamuaa valtiolle yhä suurempaa siivua palkansaajan ja yrittäjän rahoista. Purra huomautti demarien Antti Lindtmanille, että epäjohdonmukainen ja ennakoimaton verotus jarruttaa talouskasvua ja työllisyyden kehittymistä.

SDP:n eduskuntavaaliohjelman talouslinjaan on ladattu kovia toiveita velkaantumisen taittamisesta ja talouskasvusta, mutta ilman varsinaisia rakenteellisia uudistuksia. Puolueen ohjelmassa mainitaan sopeutuksista, mutta juuri mistään demarit eivät olisi valmiita luopumaan. Toistaiseksi demarit ovat puhuneet leikkauksista ”tilavuokriin”.

Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä tänään pääministeri Sanna Marinia tuurannut demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman jatkoi toivotaan toivotaan -linjalla, jolla talouskasvu perustuisi ”kunnianhimoiseen työllisyystavoitteeseen” eli lähinnä toivomiseen, että työllisyys lähtisi kohenemaan.

Vaikka Lindtman mainitsi talouden sopeuttamisspiikissään myös ”menosäästöt” hän sanoi silti, että jatkossa tarvitaan lisää veropohjan tiivistämistä. Toisin sanoen, demarit haluaa verottaa lisää suomalaista duunaria ja yrittäjää, vaikka Suomen kokonaisveroaste on jo nyt ennätyksellisen korkea.

SDP vetoaa talouskasvuun, jota ei edes ole

Purra totesi Lindtmanille, että flirttailu veronkiristyksillä on huolestuttavaa.

– Ylipäätään se, että demarit vetoaa talouskasvuun, jota ei edes ole. On turha kertoa, että veronkiristykset eivät kohdistuisi työhön ja yrittämiseen, jonne ne juuri kohdistuvat. Samaan aikaan te väitätte, että verosuunnittelusta ja harmaasta taloudesta saadaan jotain pois ja ikään kuin oletatte, että esimerkiksi listamaattomat yritykset eivät reagoisi siihen, että niiden osinkoa aletaan verottaa.

Suomeen kaivattaisiin kipeästi investointeja ja uusia työpaikkoja. Purra huomauttikin Lindtmanille, että epäjohdonmukainen verotus pikemminkin vain jarruttaa investointeja.

– Se ympäristö, jossa yritykset tekevät päätöksiä investoinneista ja työllistämisestä, tekevät työpaikkoja tähän maahan. Se nojaa siihen, että yrittämiseen ja työhön kohdistuva verotus on johdonmukaista ja ennakoitavaa.

Säästölistat puuttuvat

Purra huomautti myös, että verotuksen kiristyminen ei suinkaan lisää tavan duunarin työhaluja.

– Ostovoiman heikentäminen, valtion menojen lisääminen ja verotuksen kiristäminen vain näivettävät talouttamme, Purra sanoi.

Myös kokoomuspomo Petteri Orpo moitti SDP:n talouslinjaa ja rakenteellisten uudistusten puuttumista. Orpon mukaan demarien säästölistat ovat tyhjät.

– Säästölistoja ei oikeasti edes ole, Orpo ihmetteli.

Suomessako muka pulaa työntekijöistä?

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikkien puoluejohtajien mielestä Suomessa olisi pulaa työvoimasta ja työntekijöistä. Purra kuitenkin huomautti, että kokonaisuus on paljon karumpi. Suomessa on samaan aikaan satoja tuhansia työnhakijoita joista suuri osa kokonaan työttömiä. Tuoreehkon Suomen suunta -hankkeen loppuraportin mukaan jopa 640 000 ihmistä on käytännössä tipahtanut työelämästä ja elelee yhteiskunnan tukien varassa.

– Meillä on sangen korkea työttömyys, ihmisiä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella ja samalla työvoimapulaa. Tilanteen ratkaiseminen vaatii samanaikaisesti monenlaisia toimia, Purra sanoi ja mainitsi eräänä keinona ammatillisen koulutuksen joidenkin tutkintojen tiivistämisen, jotta osa nuorista pääsisi aikaisemmin työelämään. Tämä edellyttää lisää resursseja ammatilliseen koulutukseen.

Tunnin työllä työlliseksi

Purra painotti, että oppilaitoksista tulee kuitenkin valmistua nuoria, joilla on yritysten kaipaama ammattiosaaminen. Perussuomalaiset on valmis myös ansiosidonnaisen porrastamiseen.

Demarien Lindtman kehaisi, että Marinin hallitus on saavuttanut noin 75 prosentin työllisyysasteen. Tämä kuitenkin antaa hieman vääristyneen kuvan todellisuudesta, sillä työssäolon ehdot ovat sangen löysiä.

Purra huomauttikin Lindtmanille, että todellisuus ja tilastot ovat kovin erilaisia.

– Tilastoissa lasketaan työlliseksi, jos tekee tunnin töitä viikossa.

SUOMEN UUTISET