Eero Paloheimo Suomen Uutisten haastattelussa ekokaupungeista: miljoona suomalaista asuu vasten tahtoaan kerrostalossa

Vihreiden entinen kansanedustaja (1987-1995), puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo otti Suomen Uutisten haastattelussa kantaa maaseudun elämänmuodon puolesta. Haastattelu liittyy Paloheimon uutuuskirjaan Kiinalainen juttu, jonka Suomen Uutiset esitteli aiemmin.

Suomessa syntyy helposti identiteettipoliittinen kiista kaupunkilaisen ja maaseutumaisen elämänmuodon välille. Kun puhutaan ympäristöstä, se näkyy taipumuksena korostaa oman elämäntavan ekologisuutta.

Esimerkiksi entinen pääministeri Matti Vanhanen kirjoitti lokakuun lopussa Helsingin Sanomien mielipidesivulla Sitran tutkimukseen viitaten, että ”Nurmijärvi-ilmiö sopii ilmaston pelastajaksi”.

Tutkimus kertoo, että myös omakotivaltainen asuminen voi toimia ilmastoystävällisesti, Vanhanen tulkitsi. Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen lyttäsi kuitenkin Vanhasen tulkinnan Ilta-Sanomien kolumnissaan: tutkimus ei ottanut huomioon sitä, että metropolimaisessa ympäristössä on maaseutua enemmän sähköä kuluttavia julkisia rakennuksia, muun muassa työpaikkoja, jonne Nurmijärveltä tullaan autolla joka päivä töihin.

Etätyön mullistavaa potentiaalia ei ole vielä nähty

Eero Paloheimo sen sijaan uskoo, että tulevaisuudessa maalla voi asua käymättä kaupungissa töissä – vaikka työnantaja ja tuotanto sijaitsisivatkin kaupungeissa.

– Mun nähdäkseni tilanne on sellainen, että meidän viestintätekniikka tulee muuttumaan niin paljon, että ihmisten ei välttämättä tarvitse asua siinä paikassa, missä he tekevät töitä, eikä siinä paikassa, jossa asioita tuotetaan, Paloheimo totesi Suomen Uutisten haastattelussa.

Suomen Uutiset käsitteli aiemmin kysymystä etätyön ja robottiautojen potentiaalista maaseudun elinvoiman palauttajana uutisessa, jonka mukaan maalla asuu onnellisempia ihmisiä kuin kaupungeissa. Etätyön ja esimerkiksi etäopiskelun mahdollistanut teknologia alkaa vasta nyt olla kypsää, vaikka siitä on puhuttu jo yli 30 vuotta.

Miljoona suomalaista asuu vasten tahtoaan kerrostalossa

– Ihmisten asuminen voidaan ohjailla sellaisen kaupunkisuunnittelun kautta, jossa nimenomaan se ihmisten viihtyisyys ja asuminen ja pienet ympäristöhaitat on pääasia. Ja silloin koko keskustelu siitä muuttuu aivan toisenlaiseksi. Siis silloin kun otetaan huomioon, että meillä on mahdollisuus työskennellä missä vaan, riippumatta siitä missä se pääkonttori sijaitsee.

Paloheimo uskoo, että on tiettyjä ihmisiä, jotka tykkää asua kaupungissa.

– Enkä mä nyt niitä millään lailla pahoina tai tyhminä ihmisinä pidä. Se nyt on sitten valinta. Mutta se riippuu luultavasti aika paljon esimerkiksi siitä, et minkä ikäinen ihminen on, minkälainen perhe hänellä on.

Varsinkin lapsiperheiden Paloheimo uskoo haluavan asua sellaisessa maalaismaisessa ympäristössä, missä lapset voivat mennä pihalle ilman, että heitä tarvitsee koko ajan kyttäillä. Opiskeluvaiheessa kaupunkiasuminen voi olla aika kivaa, sinkkuna esimerkiksi, ja sitten vanhempana ihmisenä, kun ei tarvitse koko ajan luoda lunta, haravoida ja siivota pihalla, Paloheimo arvelee.

– Riippuu elämänvaiheesta, Paloheimo tiivistää.

Paloheimo viittaa taannoiseen asumisbarometriin, joka luotasi suomalaisten asumiseen liittyviä asenteita.

– Se oli siihen aikaan kun mä olin puurakentamisen proffa. Sen lopputulos oli, että miljoona suomalaista asuu vastentahtoisesti kerrostalossa, ja haluaisi mieluummin asua omakotitalossa. Tää oli ihan selvä tutkimustulos. Ja se oli ihan vain taloudellisista syistä.

Urbaanin ympäristöajattelun ääripää: ekokaupunki, joka on yksi jättimäinen rakennus

Paloheimo kertoi haastattelussa dokumenttielokuvasta Ecopolis China, joka tehtiin Paloheimon kiinalaisista ekokaupunkihankkeista. Dokumentissa on esillä myös toinen projekti, joka on Paloheimon mielestä hyvä esimerkki kaupunki-intoilijoiden ääriajattelusta. Dokumentissa Zhang-niminen kiinalainen rakensi ekokaupunkia, joka oli yksi rakennus.

– Se oli sata metriä korkea, siellä asui 20 000 ihmistä siinä yhdessä talossa, siellä oli asuntoja keskellä niin etteivät ne nähneet päivänvaloa, mutta siellä oli keinotekoinen päivänvalo. Siellä oli kaikki, mitä nämä ihmiset tarvitsi: lääkärit, koulut, ravintolat, kaikki. Ihminen saattoi syntyä ja kuolla siinä rakennuksessa käymättä koskaan elämässään sen rakennuksen ulkopuolella.

– Ja sit se [Zhang] sanoi että tämä on kauhean ekologinen, totta kai se on ekologinen. Hautausmaa on kaikkein ekologisin paikka, mutta tää on toiseksi ekologisin paikka.

– Ja tää on samanlaista puhetta tää tällainen että pitäisi asua kaupungeissa, Paloheimo summaa kaupunkilaisuuden ihannoinnin.