

LEHTIKUVA
Elomaa: Paikallisella sopimisella joustoa ja työpaikkoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa kiittelee EK:n halukkuutta jatkaa yhteiskuntasopimusneuvotteluja.
– Työntekijäjärjestöt ovat nyt SAK:ta myöten kertoneet olevansa valmiita jatkamaan neuvotteluja, ja hallitus ottaa varmasti mielellään vastaan kaikki kilpailukykyämme parantavat ratkaisuehdotukset, Elomaa toteaa.
Paikallista sopimista kaivattu työmarkkinoilla
Elomaan mukaan yhteiskuntasopimuksen lisäksi olisi keskeistä saada ratkaisu myös paikallisesta sopimisesta mahdollisimman pian, sillä sopimisen lisäämistä suunnittelevan työryhmän määräaika päättyy jo maaliskuun puolivälissä.
– Ratkaisuun pääseminen saattaisi helpottaa myös työmarkkinoiden muiden ongelmakohtien ratkaisua ja tarjota yhteiskuntasopimukselle näin paremmat onnistumisen mahdollisuudet, Elomaa uskoo.
– Paikallinen sopiminen tarjoaa lisäksi juuri sitä, mitä työmarkkinoilla on kaivattu: joustoa yrityksen kantokyvyn mukaan. Kysymys ei välttämättä ole rahasta, vaan asioiden sujuvammasta hoitamisesta. Ratkaisu hyödyttäisi niin duunaria kuin työnantajaa. Sanelusopimuksia työnantajan puolelta ei saa tulla.
Ruotsista rohkaiseva esimerkki
Elomaan mielestä tämän varmistaa osaltaan jo se, että työntekijöiden puolelta sopimuksista pitävät huolta luottamusmiehet, jotka ovat tähänkin asti toimineet työehtojen vartijoina työpaikoilla.
– Työnantaja- ja palkansaajaliittojen tulee myös kunnioittaa paikallisia sopimuksia, eikä puuttua liian herkästi yksittäisten yritysten sopimuksiin.
– Syksyllä valmistunut Harri Hietalan esitys paikallisesta sopimisesta luo hyvän pohjan. Toteutuessaan se samanaikaisesti vahvistaisi sekä yleissitovuutta että sopimusjärjestelmää. Näin luotaisiin järjestelmä, jolla voidaan lisätä luottamusta yrityksissä. Rohkaiseva esimerkki löytyy Ruotsista, missä paikallisen sopimisen lisääminen ei ole heikentänyt ruotsalaisten työehtojen kattavuutta, eikä kasvattanut tuloeroja, Elomaa evästää.
Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja
Elomaa painottaa, että pk-yritysten näkökulmasta paikallinen sopiminen tarjoaisi aidon mahdollisuuden lisäväen palkkaamiseen.
– Pienyrittäjälle henkilön palkkaaminen on nykyisessä järjestelmässä aina iso riski, aivan kuten pätkätyöt ovat taloudellinen riski työntekijälle. Pienissä yrityksissä työnantajan ja työntekijöiden edut ovat usein yhteneväisiä, joten sopiminen olisi useimmiten mutkatonta, Elomaa uskoo.
– Suomen yrittäjien mukaan on mahdollista, että paikallinen sopiminen aikaansaa jopa 60 000-65 000 työpaikkaa lähivuosina. Jos päästään edes lähelle näitä lukuja, olisi se merkittävä parannus nykyiseen työllisyystilanteeseen.
Naiset kärsijöinä nykytilanteessa
Elomaan mielestä paikallinen sopiminen tarjoaisi myös mahdollisuuksia parantaa pienipalkkaisten naisvaltaisten alojen työehtoja.
– Juuri nämä naiset ovat todellisia kärsijöitä nykyisessä työmarkkinatilanteessa.
– Suomella on edelleen hyvät mahdollisuudet nousta kilpailukykyisten ja innovatiivisten talouksien kärkeen. Sen eteen on tehtävä yhdessä töitä. Yhteisistä pelisäännöistä sopiminen olisi erinomainen alku.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS-ministerit: Vinjettimaksu ulkomaisille kuljetusyrittäjille

Soini: ”Emme hyväksy matalapalkka-alennusta”

Soini: suomalaisten työehtoja ei saa polkea

Suomen Perusta: ”Halpatyövoima” tulee kalliiksi

Neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta käynnistyivät – ”Vielä ei ole liian myöhäistä”
Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Teemu Keskisarja: Väestönvaihto on ruma sana, mutta se on totta
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.

Päivän pointti: Vihreiden Sofia Virran puheet työtä tekevistä maahanmuuttajista ovat suuresti liioiteltuja

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Juutalaisia vihaava ”transnainen” murhasi lapsia katolisessa koulussa USA:ssa
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.

PS:n Simo Grönroos väestönvaihdoksesta: ”Väestönvaihdos ei ole salaliittoteoria vaan kylmän looginen seuraus maahanmuuttopoliittisista valinnoista”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton Suomen Mieli -julkaisussa väestönvaihdoksesta, joka ei ole salaliittoteoria vaan korkean maahanmuuton ja kantaväestön matalan syntyvyyden synnyttämä ilmiö, josta aikamme tullaan muistamaan historiankirjoissa, jos asialle ei tehdä jotain. - Suomalaisuuden pelastamiseksi tarvitaan tervettä ylpeyttä omasta suomalaisesta kulttuurista ja omista juurista, jota ilman kansallinen pelastuminen ei ole mahdollista, Grönroos kirjoittaa.

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.