Kaksi suomalaista asiantuntijaa ovat arvioineet varsin samalla tavalla ensi toukokuussa pidettäviä Euroopan parlamenttivaaleja. Suomen Yrittäjien Brysselin-asiantuntija Mira-Maria Kontkasen kirjoitus on julkaistu Suomen Yrittäjien blogina otsikolla EU:n voimasuhteet uusiksi kevään parlamenttivaaleissa. Helsingin Yliopiston tutkijan Antti Ronkaisen kirjoitus Suuri koalitio historiaan myös EU-parlamentissa – sysäävätkö kansallismieliset vasemmiston oppositioon?, on julkaistu Suomen Kuvalehden blogina.

Nykyisessä europarlamentissa kansanpuolueiden EPP-ryhmällä ja sosiaalidemokraattien S&D-ryhmällä on enemmistö parlamentissa, jossa on yhteensä 751 edustajaa. EPP:llä on 219 paikkaa ja S&D:llä 189 paikkaa, eli yhteensä 408 edustajaa. Tämä on yhteensä 54 prosenttia kaikista mepeistä.

Mainituissa blogeissa todetaan, että mielipidekyselyjen mukaan näiden kahden poliittisen ryhmän kannatus olisi jäämässä alle 50 prosentin. EPP:n osalta vaalitulos olisi 177 paikkaa ja S&D:llä 129 paikkaa. Sosiaalidemokraattisen ryhmän tulos laskisi selvästi enemmän kuin oikeistolaisen EPP-ryhmän, johon Suomen Kokoomus kuuluu.

EPP- ja S&D-ryhmät ovat hallinneet EU:n parlamentin päätöksentekoa enemmistön turvin. Kahden suurimman ryhmän koalitio on jakanut tärkeimmät vakanssit EU:n instituutioissa kuten Euroopan parlamentissa, Eurooppa-neuvostossa ja Euroopan komissiossa.

Kontkanen toteaa että keskustalainen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ALDE-ryhmä voisi olla vaalien voittaja, joka pääsisi vaikuttamaan aiempaa enemmän EU:n päätöksentekoon. Toisaalta tutkija Ronkainen arvioi, että Euroopan kansallismieliset puolueet voivat saada jopa neljänneksen europarlamentin edustajanpaikoista. Näistä puolueista voi tulla jopa toiseksi suurin poliittinen ryhmittymä parlamenttiin.

Vaikka kansallismielisillä puolueilla on keskenään näkemyseroja, ne voisivat silti muodostaa yhden suuren ryhmän. Erityisesti maahanmuuttoon ja pakolaispolitiikkaan liittyvissä asioissa nämä puolueet voisivat vaikuttaa huomattavasti parlamentin päätöksentekoon. Lisäksi yhteinen linja voisi löytyä myös EMU:n eli euroalueen uudistamisen kysymyksissä. Kansallismieliset puolueet ovat pääosin yhteisvastuun kasvattamista ja komission vallanlisäystä vastaan.

HEIKKI KOSKENKYLÄ