

EU:n komission puheenjohtajaksi ehdotettu Ursula von der Leyen oli Saksan puolustusministerinä Münchenin turvallisuuskonferenssissa 2017. Kuva: https://www.securityconference.de/mediathek/munich-security-conference-2017/image/ursula-von-der-leyen-14/ Kuvan lisenssi: https://creativecommons.org/licenses/by/3.0/de/deed.en
Eurooppa-neuvosto sai nimityslistan huippuvirkoihin valmiiksi – federalisti Ursula von der Leyen komission johtoon
Eurooppa-neuvosto on saanut neljä ehdokasta nimettyä EU:n huippuvirkoihin. Komission puheenjohtajaksi ehdotetaan Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyeniä. Hänet tunnetaan kovan luokan federalistina.
Neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin seuraajaksi on tulossa belgialainen liberaali Charles Michel. Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi on nousemassa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n johtaja, ranskalainen Christine Lagarde. EU:n ulkoasiainjohtajaksi nimetään espanjalainen sosialisti Josep Borrell.
EPP jyräsi lopulta
EPP-europarlamenttiryhmä sai kuin saikin nimitysvoiton, sillä von der Leyen ja Lagarde ponnistavat EPP:n riveistä. Vihreät ja kansallismieliset ryhmät jätettiin nuolemaan näppejään.
Euroopan parlamentti valitsee huomenna itselleen puhemiehen. Lisäksi Euroopan parlamentin tulee siunata von der Leyenin nimitys. Se saattaa aiheuttaa närää, sillä sosialistit ovat tyrmistyneitä kaikkien eurovaalien kärkiehdokkaiden jättämistä ilman huippuvirkaa.
Kaikki jaetut huippuvirat menivät läntiseen Eurooppaan. Nimityslistan puolesta äänesti 27 jäsenmaata. Ainoastaan Saksa äänesti tyhjää.
Saksan demarit tulistuivat
Saksan sosiaalidemokraattien ex-puheenjohtaja Sigmar Gabriel ei ilahtunut nimityslistasta kärkiehdokkaiden ohittamisen vuoksi. Hänen mielestään kabinettisopiminen oli kuin isku vasten europarlamenttivaaleissa äänestäneiden kasvoja.
Saksan demareiden suosima demariehdokas Frans Timmermans oli vielä eilen vahvoilla tulla nimitetyksi komission puheenjohtajaehdokkaaksi.
EU-johtajat ovat tuskin jättäneet konsultoimatta europarlamenttiryhmien johtajia nimilistaa laatiessaan. Sosialistit ja vihreät joutuvatkin nielemään katkeran kalkin. Mikäli von der Leyenin nimitys torpataan, ajautuu EU suureen johtajuuskriisiin.
Kaksi kysymysmerkkiä nimityksissä
Borrellin ja Lagarden nimityksissä on omat kysymysmerkkinsä. Lagardella ei ole kokemusta rahapolitiikan hoidosta. Espanja ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä,
Espanjalla on tähän omat sisäpoliittiset syynsä. Maa ei halua ruokkia separatismia Katalonian kiistansa vuoksi. Borrell joutuukin tasapainoilemaan Serbian ja Kosovon kiistan keskellä.
Sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden saralla nimityslista on kuitenkin onnistunut. Jos esitys menee läpi europarlamentissa, nousee komission ja EKP:n johtoon ensi kertaa nainen. Kaksi muuta neuvoston käsissä olevaa nimitystä menisi miehille.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Josep Borrell Christine Lagarde Charles Michel Ursula von der Leyen Eurooppa-neuvosto Euroopan komissio EKP
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”
Keskusta on juuri julkaissut uusimman vaihtoehtobudjettinsa, joka lähinnä vaikuttaa siltä, että se on laadittu vaihtoehtoisessa todellisuudessa, sillä kepu muun muassa rahoittaisi uusia menoja perumalla veronkevennyksiä, joita ei edes tule ensi vuodelle. - Mieluiten näkisin ensi vuoden vaihtoehtobudjetin koskevan ensi vuotta, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














