

MATTI MATIKAINEN
Eurovaaliehdokas Arja Juvonen: ”Suomalaisten saatava selkokielistä tietoa EU:ssa päätettävistä asioista”
Hoitajataustaisen kansanedustaja Arja Juvosen mielestä Euroopan parlamentissa ei puhuta riittävästi sosiaali- ja terveyspuolen asioista. Koronapandemia toi selvästi esiin sen tosiasian, miten valmistautumattomia poliittiset päättäjät olivat pandemian edessä.
– Minua hämmästytti suuresti se, miten koko Eurooppa romahti koronakriisin aikana. Jotkut EU-maat toimivat hyvin itsekkäästi neuvotellessaan joidenkin maiden kesken koronarokotteiden saamisesta osan maista jäätyä ulkopuolelle. Mielestäni Eurooppa kaipaa ”First Nurse” -tyyppiä, sotealan varautumisen edelläkävijää, sanoo kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Arja Juvonen.
Europarlamentaarikkona Juvonen nostaisi esiin vaarallisia terveyshaittoja ja varautumista uusiin terveydenhuollon kriiseihin, jotka uhkaavat meitä jatkossakin. Yksi asia, josta harvat puhuvat, on antibioottiresistenssi.
– Etelä-Euroopan tilanne on hyvin huolestuttava, ja jos antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät ja saavat jalansijan sairaaloista, tarkoittaa se lisääntyviä kuolemia bakteerien aiheuttamiin infektioihin. On arvioitu, että vuonna 2050 ihmisiä kuolee Euroopassa enemmän infektioihin, joihin antibiootti ei pure, kuin syöpiin, Juvonen kertoo.
Turvallisuuteen panostettava enemmän
Juvosen tärkein vaaliteema on turvallisuus, joka pitää sisällään rajapolitiikan, ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä terveysturvallisuuden.
Juvonen haluaa myös tutustua eurooppalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon selvittääkseen, miten soteasiat Euroopassa hoidetaan ja miten sitä tietämystä voitaisiin hyödyntää Suomessa. Hän haluaisi olla mukana nostamassa esiin tarttumattomien tautien kuten syövän ja diabeteksen ennaltaehkäisyä ja hoitomuotoja sekä lisäämässä globaalisti suomalaista tutkimusta ja osaamista.
– Olemme edelläkävijöitä tutkijoina, ja tässä meillä on suuret mahdollisuudet, Juvonen toteaa.
EU:sta puhuttava selkokielellä
Juvonen haluaa saada nähdä paikan päällä, miten EU toimii ja mitä hyötyä siitä on Suomelle. Hän haluaa olla mukana kehittämässä eurooppalaista turvallisuutta ja ehkäisemässä liittovaltiokehitystä. Euroopan vakauden vahvistaminen on tärkeää, jotta vältetään suursodan mahdollisuus.
Lisäksi hän haluaa tietää, miten suomalaisten EU:lle antamia rahoja käytetään sekä miten ne jaetaan avustuksina Euroopassa ja mihin kohteisiin.
Tarkastusvaliokunnan jäsenyys on opettanut Juvoselle, että talousasioissa on oltava tarkkana. Rahoja on käytettävä säästeliäästi, ja jokaista käytettyä euroa on myös seurattava.
– Haluan olla vaikuttamassa niin paljon kuin mahdollista siihen, että suomalaiset saavat selkokielistä tietoa asioista ja direktiiveistä, joita on tulossa voimaan. Haluan päästä mukaan kehittämään eurooppalaista turvallisuutta, johon kuuluvat niin sisä- ja rajapolitiikka kuin myös ihmisten väliset toiminnat, Juvonen sanoo.
Hän haluaa olla mukana myös ennaltaehkäisemässä jengiytymistä ja pelastamassa Suomea Ruotsin tieltä.
Rohkeasti suomalaisten asialla
Europarlamentissa Juvonen haluaisi olla rohkeasti suomalaisten asialla ja myös äänestää siten kuin maallemme on parasta. Suomen ei pidä nöyristellä kenenkään edessä. Juvonen haluaa edistää ja parantaa suomalaisten asemaa EU:ssa entistä enemmän.
– Kaikki toimintani pyrkii oman maan ja kansan päätäntävallan lisäämiseen ja Suomen äänen esiin saamiseen.
EU:n ei Juvosen mielestä tulisi antaa kehittyä ainakaan taloudellisen yhteisvastuun suuntaan. Harmaata taloutta ja väärinkäytöksiä veronmaksajien rahojen kohdentamisessa on ennaltaehkäistävä. Vakaa talous ja hyvä työllisyystilanne johtavat parempaan hyvinvointiin.
Taakanjakoa on selkeytettävä
EU:lla tulisi olla selkeä ja yhtenäinen linja siitä, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan rajoilla ja miten heitä sijoitetaan EU:n sisällä, erityisesti laittomien maahanmuuttajien kohdalla. Taakanjakoa on selkeytettävä, ja turvapaikanhakuprosessissa palautusten on oltava nopeasti toteutettavissa.
– Maahan pyrkivien henkilöllisyys on selvitettävä. EU:n seulonta-asetukseen ja rajamenettelyyn liittyvät uudistukset ovat tärkeitä. Seulontamenettely ehkäisee ns. kadonneita turvapaikanhakijoita eli laittomasti maassa oleskelevia.
Maahanmuuttopolitiikassa on varauduttava turvallisuuden säilymiseen kaikissa tilanteissa. Se turvaa myös EU:n vakautta, Juvonen uskoo.
Työkokemus tulee tekemällä
Juvosella on pitkä työkokemus hoitotyöstä ja politiikasta. Luonteeltaan hän on sinnikäs pitkän linjan toimija, joka jaksaa puurtaa myös pitkäjänteistä työtä vaativien asioiden parissa. Ennen poliittista uraansa hän teki fyysisesti raskasta hoitotyötä yli kahdenkymmenen vuoden ajan.
– Työnteko on ollut minulla selkäytimessä jo pienestä pitäen, ja olen saavuttanut kaikki ne asiat, joista haaveilin. Vanhempien kannustuksella oli minulle siinä suuri merkitys varsinkin nuorempana. Myös isänmaallisuuteni on kotoa opittua, Juvonen sanoo.
56-vuotias Juvonen syntyi Siilinjärvellä nelilapsisen yrittäjäperheen toiseksi vanhimpana tyttärenä. Juvonen on koulutukseltaan perushoitaja ja geronomi (ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Kansanedustajana hänellä on neljäs kausi menossa ja Espoon kaupunginvaltuustossa viides. Juvonen vaikuttaa myös aluevaltuustossa.
Luonto ja liikunta rauhoittavat
Juvonen asuu Espoossa rintamamiestalossa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi vanhinta opiskelee ja nuorin suorittaa varusmiespalvelusta.
– Veikko on aliupseerikoulun käynyt ja sotilaspoliisi Santahaminassa Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on Nato-Suomen ensimmäistä saapumiserää ja kotiutuu 13. kesäkuuta, Juvonen kertoo.
Politiikan ohella Juvonen harrastaa liikuntaa kaikissa muodoissaan, koska tietää sen ylläpitävän tehokkaasti terveyttä. Aina kun aikaa liikenee, hän laittaa lenkkikengät jalkaan ja lähtee koiran kanssa lenkille.
– Luonnon ja lintujen tarkkailu on minulle tärkeää. Puhdas suomalainen hunaja on merkki siitä, että meillä on vielä pölyttäjiä ja että luonto voi hyvin. Rauhoitun mielelläni Savon sydämessä Kallaveden rannalla, missä minulla on talo, Juvonen sanoo.
Mika Männistö
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Eurovaalit 2024 terveydenhuollon kriisi Ruotsin tie jengiytyminen terveysturvallisuus sosiaali- ja terveysala antibioottiresistanssi koronakriisi ulko- ja turvallisuuspolitiikka rajapolitiikka liittovaltiokehitys eurovaaliehdokkaat hoiva-ala Maahanmuuttopolitiikka Taakanjako Turvallisuus Arja Juvonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joka uhkaa Suomen maatalouden kannattavuutta, on torjuttava

Purra: EU-liittovaltiokehityksen vastustaminen vaatii konkreettisia toimia – ”Taloudellisen yhteisvastuun hivuttaminen käyttämällä ilmastopolitiikkaa tekosyynä ei ole hyväksyttävää”

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – ”Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Terveysturvallisuus myös teemaksi eurovaaleissa – Juvonen: Antibioottiresistenssi uhka myös Suomelle

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti
Uusi Suomi: ”Ääri- ja laitaoikeisto eli oikeistopopulistit tai radikaalioikeisto ovat nousseet Euroopan suosituimmaksi puolueperheeksi”. Median nimilista kasvaa, mutta ymmärrys ei, kirjoittaa kansanedustaja Onni Rostila kolumnissaan.
Uusimmat

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










