

Bloomberg
Ex-pankkiiri ja talouskirjailija Bloombergilla: Kun ”Kaiken kupla” poksahtaa, ovat hyvät keinot vähissä
”Kaiken kupla” on hiljalleen tyhjenemässä. Sen merkit ovat näkyvissä. Siitä huolimatta poliitikot ja sijoittajat ovat mitä ilmeisimmin ihmeissään kuplan poksahtaessa. Näin kirjoittaa tunnustusta kerännyt ex-pankkiiri ja talouskirjailija Satyajit Das uutistoimisto Bloombergin mielipidesivulla.
Kuplan poksahtamiseen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Keskuspankkien vaihdekeppi on paikoin jo vaihtunut elvyttävästä rahapolitiikasta kiristämisen puolelle. Se luo omat paineensa luotto-, asunto- ja osakemarkkinoille. Pahoin velkaantuneet kehittyvät maat ovat erityisen haavoittuvaisia, sillä luottohanojen sulkeuduttua isku on raju. Tällaisesta kriisistä on jo kokemusta, kun vuonna 2010 Kreikka ei saanut enää luottoa käytännössä mistään hinnasta.
Keskuspankkiirien lisäksi poliitikot ovat vauhdittamassa kriisin syttymistä. Kauppasotien uhkaa ei olla kokonaan väistetty ja kauppasodan vaikutuksia on helppo aliarvioida. Poliittinen ilmapiiri on valmiiksi kireää eritoten Euroopassa. Italian, Saksan ja Ranskan nykyinen poliittinen kenttä osoittaa, ettei aiemmin turvalliseksi koetulle keskustalle ole suurta tilausta.
Yksikin sytyke voi riittää
Erilaisten riskitekijöiden ei tarvitse toteutua yhtä aikaa. Esimerkiksi kauppasota voidaan välttää, mutta muiden riskitekijöiden aiheuttama talouden mahalasku voi hyvinkin reipastuttaa protektionistisia toiveita.
Das ei kertaa eri riskien todennäköisyyksiä. Hänen tuskin niin tarvitsee tehdäkään. Riskitekijöiden vaimentaminen kun ei oikein auta. Rahapolitiikan ylenpalttinen keveys on paisuttanut kuplaa. Rahapolitiikan kiristäminen pahentaa puhkeamisen vaaraa.
Hänen huomio keskittyykin siihen, mitä on tehtävissä kuplan puhjettua. Lyhyesti sanottuna: hyvin vähän ja nämä vähäisetkin vaihtoehdot voivat epäonnistua. Epäonnistumisen vaara nimittäin kasvaa toimien poikkeuksellisuudesta.
EKP:n kädet eniten sidotut
Das kirjoittaa, että historiallisesti talouskriiseihin keskuspankit ovat vastanneet noin 4-5 prosenttiyksikön koronlaskulla. Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve on toki aloittanut talouden toivuttua finanssikriisistä. Korkotaso ei tällä haavaa ole siltikään niin korkealla, jotta sitä voitaisiin laskea yhtä rajusti kuin kriisien kohdalla on keskimäärin ollut tarpeen.
Euroopan keskuspankilla sen sijaan tilanne on monin verroin murheellisempi. EKP on linjannut, että sen korkotaso pysyy nollilla vielä pitkälti ensi vuoden puolella. EKP tuskin lähtee niin omituiseen rahapoliittiseen kokeiluun, että se laskisi uuden talouskriisin syttyessä korkonsa miinus viiteen prosenttiin. EKP:n onkin vain parasta toivoa, ettei uusi talouskriisi iske vielä vuosiin.
Finanssikriisi oli niin raju, ettei korkojen laskukaan riittänyt. Keskuspankit ovat niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Japanissa paisuttaneet taseitaan ostamalla arvopapereita markkinoilta tukeakseen niiden romahtaneita hintoja.
Fed voisi ostaa lisää Yhdysvaltain joukkovelkakirjoja, koska liittovaltion velkaantuminen tarkoittaa ostettavien velkakirjojen runsautta markkinoilla. Euroalueella tähtäin on ollut velkojen supistamisessa, joten EKP:lla on niukalti uutta ostettavaa. Lisäksi euromaiden velan ostaminen on kohdannut poliittista vastustusta eritoten Saksassa.
EKP:n voi kääntää ostonsa muihin arvopapereihin. Kriisin iskiessä eritoten pankkien omat arvopaperit olisivat romahdusvaarassa. EKP altistuisi tuolloin mittaville tappioille.
Keinovalikoimaan epätoivoisia tekoja?
Das kirjoittaa vielä niin sanotun helikopterirahoituksen mahdollisuudesta. Se tarkoittaa keskuspankin luoman rahan jakamista suoraan kuluttajille. Keskuspankit voisivat ostaa jopa osakkeita ryhtyen käytännössä liikepankkien ja muiden yritysten omistajaksi.
Mikään näistä vaihtoehdoista tuskin menee kakistelematta läpi. Epätoivoiset ajat voivat kuitenkin vaatia epätoivoisia tekoja.
Epätoivoisissa teoissa piilee vielä yksi suuri vaara. Jos ne toimet epäonnistuvat, tyytymättömyys aiheuttaisi mitä ilmeisimmin poliittisen sekasorron.
Das muistuttaa, että finanssikriisin jälkeen keskuspankit ovat pyrkineet vain tasapainottamaan tilanteen. Keskuspankkiirit eivät kuitenkaan ryhtyneet toimiin kitkeäkseen uuden kriisin siemeniä. Niihin lukeutuvat jättivelkojen hoitaminen ja heikon pankkijärjestelmän tervehdyttäminen.
Euroalueella näihin toimiin keskityttiin Yhdysvaltoja vähemmän. Euroalueella velkoja on siirretty pankeilta valtioille ja vielä valtioilta toisille. Huonolaatuisia pankkeja ei juurikaan ole karsittu.
EKP olisi siten todella ahtaalla uuden kriisin syttyessä. Sen liikkumavara on hyvin pieni ja liikkumatarve hyvin suuri.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää