Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton ykköskohde ei ole enää Italia, vaan Espanja. YK:n pakolaisjärjestön laskelmien mukaan Espanjaan on saapunut yli 60 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2018. Suurin osa heistä on kulkenut Marokon kautta. Espanja haluaa Marokon kanssa päästä sopimukseen maahanmuuton saamiseksi kontrolliin. Espanja haluaa tähän EU:n tukea.
Financial Times kirjoittaa, että Marokon mukaan rajan ylittäneitä voisi olla paljon enemmän. Maan mukaan se on vesittänyt 70 000 ihmisen suunnitelmat ylittää Espanjan rajan laittomasti.
Valtaisa maahanmuutto on alkanut hiertää espanjalaisia. Espanja haluaakin toimia Marokon äänenä EU:ssa. Tavoitteena on saada Marokolle tukea laittomien rajanylitysten ehkäisemiseksi. Espanja pääministeri Pedro Sánchez muistuttaa, että myös Marokko kärsii valtavista ihmisvirroista.
Ajatushautomo Elcano Royal Instituten vanhempi tutkija Haizam Amirah-Fernández kertoo, että Espanjan toiveena on saada Marokolle muun muassa taloudellista ja poliittista tukea.
Marokko antaa varsin hyvin ymmärtää, että apu todella kelpaa maalle. Ajoittain tehdyissä ratsioissa maan viranomaiset siirtävät Eurooppaan laittomasti pyrkiviä ihmisiä kauemmas Espanjan rajalta.
Marokon rajavartioston johtaja Khalid Zerouali kertoo, että virasto toimii maan lakien mukaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on kritisoinut viranomaisten toimintaa. Zeroualin mukaan maa kehottaa maahanmuuttajia asettumaan Marokkoon. Maa on myöntänyt noin 50 000 oleskelulupaa maahan tulleille ihmisille. Heillä ei vain ole aikomusta jäädä Marokkoon.
Asianajaja Karim Chairi Hourrin mukaan Marokon viranomaiset katsovat laitonta maahanmuuttoa kuitenkin toisinaan läpi sormiensa vain lisätäkseen painetta EU:lle lisäavun saamiseksi.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.
