Halla-aho koronasta ja talvisodan hengestä – “opetus ei ollut se, että päättäjät ja viranomaiset ovat aina oikeassa”

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi koronakriisin edetessä kuultuja talvisotarinnastuksia sekä yhteiskunnan varautumista kriiseihin.

Halla-aho kirjoittaa:

“Viime päivinä on aiheellisesti peräänkuulutettu kansallista yhtenäisyyttä ja talvisodan henkeä. Merkillepantavaa on, että niitä peräänkuuluttavat nyt erityisesti sellaiset tahot, mm. Helsingin Sanomien toimittajat, jotka yleensä sylkäisevät kaiken “kansallisen” päälle ja suhtautuvat nyrpistellen talvisota-mytologiaan.

Käytännössä yhtenäisyyspuheella tarkoitetaan sitä, että opposition pitäisi antaa vasemmistohallitukselle avoin shekki ja tukea kaikkia sen tavoitteita. Näin ei tietenkään ole. Perussuomalaiset tukevat hallitusta päättäväisissä toimissa koronaepidemian pysäyttämiseksi ja poikkeustilan aiheuttamien vahinkojen minimoimiseksi, mutta jatkamme oman, kansallismielisen vaihtoehdon esilletuomista sekä hallituksen yksittäisten toimien kritisointia silloin, kun siihen on aihetta.

Talvisota on opettavainen tarina, mutta vain, jos vuoden 1939 tapahtumat ymmärretään ja analysoidaan oikein. Kyseisenä vuonna hallitus oli, epäilemättä “parhaaseen asiantuntijatietoon nojaten”, varma siitä, että Euroopassa kytevä suursodan uhka “ei koske Suomea”. Tämän vuoksi välttämätöntä varautumista ei tehty. Kun asia sitten yhtäkkiä koskikin Suomea, armeijalla ei ollut varusteita, aseita eikä ammuksia. Kun tykistöllä ei ollut ammuksia, venäläisten tankkeja jouduttiin tuhoamaan Rajamäen viinatehtaan improvisoimilla polttopulloilla. Etulinja maksoi verellään poliittisen virhearvion.

Terveydenhoitohenkilökunta on tämän päivän etulinja, koronatestit ja hengityssuojat niitä tarvikkeita ja ammuksia, joita ei ole riittävästi, koska kriisin ei ajateltu koskevan Suomea. Etulinja maksaa jälleen.
Talvisota oli ihme ja kansallisen yhtenäisyyden ylistyslaulu, mutta sen opetus ei ollut se, että päättäjät ja viranomaiset ovat aina oikeassa tai että heidän arvioihinsa pitäisi aina luottaa sokeasti. Kriittinen keskustelu on siksi välttämätöntä myös kriisin keskellä.

Erityisen tärkeää kriittinen keskustelu on sitten, kun jälleenrakennuksen rahoituksesta aletaan puhua. Perussuomalaiset ovat korostaneet ja tulevat korostamaan priorisointia. Tämän kriisin jälkeen olemme kaikki köyhempiä, ja kaikki joutuvat joustamaan. Julkisesta rahankäytöstä on otettava kaikki löysät pois. Rahan kippaaminen ulkomaille ja tekemällä tehtyihin mustiin aukkoihin on lopetettava.

Vasta tämän jälkeen on kohtuullista vaatia uhrauksia suomalaisilta työntekijöiltä, yrittäjiltä ja perheiltä.”