

MATTI MATIKAINEN
Halla-aho: On joutavanaikaista pelottelua väittää, että EU-elpymispaketin tyrmäämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomelle
Jussi Halla-aho sanoo, että myös pienet nettosaajamaat, kuten Kypros, pystyvät puolustamaan EU:ssa kansallista etuaan ja kieltäytymään omaa etuaan uhkaavista hankkeista. – On se nyt ihmeellistä jos nettomaksaja (Suomi) ei pysty sitä tekemään.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tyrmää väitteet siitä, että Suomi ei muka voisi kansallisella päätöksellään jäädä EU-elpymispaketin ulkopuolelle.
Hallituksen suunnalta, kuten esimerkiksi keskustan kansanedustaja Mikko Kärnältä on tullut vihjauksia siitä, että elpymispaketista kieltäytyminen tarkoittaisi samalla eroa Euroopan unionista.
Halla-aho huomauttaa, että esimerkiksi Kypros on aiemmin onnistunut yksin estämään EU-tason linjaukset Valko-Venäjän tilanteeseen.
Halla-aho luettelee lisää esimerkkejä:
– Keski-Euroopan maat ovat tyrmänneet yhteisen turvapaikkapolitiikan, jos ne eivät saa käytännössä vapautusta siitä itse. Maastrichtin sopimus kaatui aikoinaan eräissä EU-maissa kansanäänestyksessä ja nämä maat jäivät itselleen vaikeiden yhteistyömuotojen ulkopuolelle. Lissabonin sopimus, eli EU:n perustuslaki, kaatui aikanaan kansanäänestyksissä useissa maissa, jolloin palattiin neuvottelupöytään.
Jos Suomi ei voi nyt sanoa ei, niin miten voisi jatkossa?
Halla-ahon mukaan on joutavanaikaista pelottelua ja puppua väittää, että Suomen kannalta vahingollisen EU-elpymispaketin tyrmäämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomelle.
– Jos pieni nettosaajamaa pystyy puolustamaan EU:ssa kansallista etuaan ja kieltäytymään kansallista etuaan uhkaavista hankkeista, niin on se nyt ihmeellistä, jos nettomaksaja ei pysty sitä tekemään.
Halla-ahon mukaan parhaillaan tehdään tulkintaa siitä, muuttaako EU-tukipaketti olennaisesti EU:n ja Suomen välistä suhdetta. Tulkinta liittyy siihen, missä prosessissa tukipaketista voidaan päättää, eli riittääkö päätökseen eduskunnan yksinkertainen enemmistö vai tarvitaanko kahden kolmasosan enemmistö.
Halla-aho toteaa, että on sanomattakin selvää, mitä mieltä perussuomalaiset ovat.
– Hallitus toki yrittää saada tämän läpi sammutetuin lyhdyin, ikään kuin pienenä ja vähäpätöisenä asiana. Haluan kuitenkin korostaa, että kyse ei olisi ainutkertaisesta kriisityökalusta: valtiovarainministeri on todennut, että jos vastaavia ehdotuksia tulisi jatkossa, niin Suomi sanoo niihin ei. Kysymys kuuluu, että jos Suomi ei voi nyt sanoa ei, niin millä ihmeen muskeleilla Suomi voisi jatkossa sanoa ei.
Elvytyspaketin kaataminen perussuomalaisten tärkein tavoite
Eduskuntaan on tulossa lähiaikoina käsittelyyn Perussuomalaisen Nuorison käynnistämä kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä EU-tukipaketista. Halla-aho arvelee, että jopa kansalaisaloitteella on mahdotonta vaikuttaa eräisiin liittovaltiomyönteisiin kansanedustajiin.
– Ikävä kyllä näitä löytyy niin vasemmalta kuin oikealta. Kuitenkin keskeltä – mainitsematta mitään puoluetta nimeltä – löytyy paljon kansanedustajia, joille kysymys tukipaketista on erityisen vaikea. Toivomme, että kansalaisaloite omalta osaltaan herättelisi heitä ajattelemaan myös sitä, mitä mieltä kansalaiset tukipaketista oikeasti ovat.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan perussuomalaisten tärkein tehtävä eduskunnan syysistuntokaudella on kaataa elvytyspaketti. Halla-ahon mukaan tavoitteeseen pyritään useilla eri keinoilla.
– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä omilla toimillaan, välikysymys ja lisäksi kansalaisaloite pyrkivät kaikki luomaan painetta niihin kansanedustajiin, joita puoluekurilla ollaan pakottamassa kannattamaan EU-tukipakettia, vaikka he hyvin tietävät, että omat äänestäjät ja kannattajat suhtautuvat pakettiin skeptisesti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- nettosaajat velkaunioni EU-elvytyspaketti nettomaksajat liittovaltiokehitys kansainväliset sopimukset kansanedustajat Ville Tavio Suomi perussuomalaiset kansalaisaloite hallitus talous Kypros Jussi Halla-aho eduskunta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: EU:n velka tulee jäädäkseen

Etelän maat hamuavat lisää EU-solidaarisuutta – ”Käyttävät taitavasti hyväkseen pohjoisen poliitikkojen hyväuskoisuutta ja EU-intoa”

Suomelle murskatappio EU-pöydissä, kommentit sen mukaisia – ”takkiin tuli”, ”meidän tehtävämme on maksaa”, ”rikkoo perustuslakia”, ”demarikaksikko neuvotteli, maksettavaa yhdeksän miljardia”

Halla-aho: Edustaako Marinin hallitus Suomea Brysselissä vai Brysseliä Suomessa?

Tavio: EU-elvytyspaketin kaataminen on nyt perussuomalaisten tärkein tehtävä

Hakkarainen: EU rikkoo härskisti omia sääntöjään

Euroopan talous ja moraali jakaantumassa taas kahtia

Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Bulgarian korruptiota vastustavat protestoijat paljastavat EU:n kaksinaismoraalin oikeusvaltiokäsitteessään
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.