Jussi Halla-aho sanoo, että myös pienet nettosaajamaat, kuten Kypros, pystyvät puolustamaan EU:ssa kansallista etuaan ja kieltäytymään omaa etuaan uhkaavista hankkeista. – On se nyt ihmeellistä jos nettomaksaja (Suomi) ei pysty sitä tekemään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tyrmää väitteet siitä, että Suomi ei muka voisi kansallisella päätöksellään jäädä EU-elpymispaketin ulkopuolelle.

Hallituksen suunnalta, kuten esimerkiksi keskustan kansanedustaja Mikko Kärnältä on tullut vihjauksia siitä, että elpymispaketista kieltäytyminen tarkoittaisi samalla eroa Euroopan unionista.

Halla-aho huomauttaa, että esimerkiksi Kypros on aiemmin onnistunut yksin estämään EU-tason linjaukset Valko-Venäjän tilanteeseen.

Halla-aho luettelee lisää esimerkkejä:

– Keski-Euroopan maat ovat tyrmänneet yhteisen turvapaikkapolitiikan, jos ne eivät saa käytännössä vapautusta siitä itse. Maastrichtin sopimus kaatui aikoinaan eräissä EU-maissa kansanäänestyksessä ja nämä maat jäivät itselleen vaikeiden yhteistyömuotojen ulkopuolelle. Lissabonin sopimus, eli EU:n perustuslaki, kaatui aikanaan kansanäänestyksissä useissa maissa, jolloin palattiin neuvottelupöytään.

Jos Suomi ei voi nyt sanoa ei, niin miten voisi jatkossa?

Halla-ahon mukaan on joutavanaikaista pelottelua ja puppua väittää, että Suomen kannalta vahingollisen EU-elpymispaketin tyrmäämisellä olisi dramaattisia vaikutuksia Suomelle.

– Jos pieni nettosaajamaa pystyy puolustamaan EU:ssa kansallista etuaan ja kieltäytymään kansallista etuaan uhkaavista hankkeista, niin on se nyt ihmeellistä, jos nettomaksaja ei pysty sitä tekemään.

Halla-ahon mukaan parhaillaan tehdään tulkintaa siitä, muuttaako EU-tukipaketti olennaisesti EU:n ja Suomen välistä suhdetta. Tulkinta liittyy siihen, missä prosessissa tukipaketista voidaan päättää, eli riittääkö päätökseen eduskunnan yksinkertainen enemmistö vai tarvitaanko kahden kolmasosan enemmistö.

Halla-aho toteaa, että on sanomattakin selvää, mitä mieltä perussuomalaiset ovat.

– Hallitus toki yrittää saada tämän läpi sammutetuin lyhdyin, ikään kuin pienenä ja vähäpätöisenä asiana. Haluan kuitenkin korostaa, että kyse ei olisi ainutkertaisesta kriisityökalusta: valtiovarainministeri on todennut, että jos vastaavia ehdotuksia tulisi jatkossa, niin Suomi sanoo niihin ei. Kysymys kuuluu, että jos Suomi ei voi nyt sanoa ei, niin millä ihmeen muskeleilla Suomi voisi jatkossa sanoa ei.

Elvytyspaketin kaataminen perussuomalaisten tärkein tavoite

Eduskuntaan on tulossa lähiaikoina käsittelyyn Perussuomalaisen Nuorison käynnistämä kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä EU-tukipaketista. Halla-aho arvelee, että jopa kansalaisaloitteella on mahdotonta vaikuttaa eräisiin liittovaltiomyönteisiin kansanedustajiin.

– Ikävä kyllä näitä löytyy niin vasemmalta kuin oikealta. Kuitenkin keskeltä – mainitsematta mitään puoluetta nimeltä – löytyy paljon kansanedustajia, joille kysymys tukipaketista on erityisen vaikea. Toivomme, että kansalaisaloite omalta osaltaan herättelisi heitä ajattelemaan myös sitä, mitä mieltä kansalaiset tukipaketista oikeasti ovat.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion mukaan perussuomalaisten tärkein tehtävä eduskunnan syysistuntokaudella on kaataa elvytyspaketti. Halla-ahon mukaan tavoitteeseen pyritään useilla eri keinoilla.

– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä omilla toimillaan, välikysymys ja lisäksi kansalaisaloite pyrkivät kaikki luomaan painetta niihin kansanedustajiin, joita puoluekurilla ollaan pakottamassa kannattamaan EU-tukipakettia, vaikka he hyvin tietävät, että omat äänestäjät ja kannattajat suhtautuvat pakettiin skeptisesti.

SUOMEN UUTISET