Halla-aho painotti: Suomi voi kieltäytyä osallistumasta 750 miljardin EU-elvytykseen – ”Jospa tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta”

Eduskuntapuolueiden johtajien mielipiteet jakautuivat jyrkästi MTV:n eilisessä puheenjohtajatentissä koskien EU:n 750 miljardin euron elvytysrahastoa. Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kristillisdemokraattien Sari Essayah ovat sitä mieltä, että Suomen tulisi jäädä paketin ulkopuolelle. Halla-ahon mukaan suomalaista teollisuutta pitäisi tukea suoraan eikä lähettää rahoja Italian kautta. -Olisi todella kummallinen ajatus, että Espanja tai Italia käyttäisivät Suomelta saamansa rahat ostaakseen suomalaisia vientiteollisuuden tuotteita, Halla-aho sanoi.

Halla-aho muistutti, että Suomi voi yksinkertaisesti vain kieltäytyä osallistumasta järjestelyyn.

-Suomihan pystyy estämään koko järjestelyn luomisen. Siinähän on paljon ongelmia: Yksi on se, että se rikkoo EU:n omia sääntöjä koska EU rahoittaisi omaa toimintaansa lainarahalla. Siinä jäsenmaille luodaan yhteisvastuu toisten jäsenmaiden veloista. EU:n perussopimukset yksiselitteisesti kieltävät sen.

Halla-aho korosti, että elvytysrahastossa ei ole järkeä suomalaisten kannalta.

-Tällä ei ole mitään tekemistä suomalaisen viennin kanssa, siis jos me lähdemme rahoittamaan Italian kansallista koronaelpymistä tai rahoitamme espanjalaisten perustuloa.

Elvytyksestä avautumassa pysyvä elementti

Essayahin mielestä Suomen pitäisi nyt esittää, että rahasto muutettaisiin sellaiseksi, että siihen osallistuvat vain halukkaat.

-Myös monet asiantuntijat, kuten Vesa Vihriälä ovat todenneet, että rahastoa pitäisi lähteä viemään eteenpäin siten, että siihen osallistuvat vain ne, jotka haluavat. Varmaan ainakin Saksalle olisi tärkeää, että Italia pysyy kunnossa ja Ranskan pankit pysyvät pystyssä, Essayah sanoi.

Hän jatkoi, että Suomi voisi käyttää Suomen omiin sisämarkkinoihin sen 13 miljardia, mikä nyt on menossa EU-elvytykseen. Essayah myös varoitti, että elvytyksestä on avautumassa uusi velkaelementti, jota tultaisiin käyttämään jatkossakin, vaikka järjestelyn pitäisi olla kertaluontoinen.

-Tässä tehdään rakennelmaa, jonka kautta tultaisiin ottamaan jatkossakin yhteistä velkaa. Sen lisäksi ollaan myös avaamassa verotusoikeutta EU:lle, siellähän valmistellaan jo digiveroa ja muoviveroa ja erilaisia ilmastoveroja.

Keskustan Kulmuni näennäisen kriittinen

Hallituspuolue keskusta kannattaa elvytysrahastoa. Puolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni pyrki kuitenkin esiintymään kriittisenä elvytysrahastohanketta kohtaan.

-Tämmöinen se paketti ei voi olla. Sen täytyy olla lyhyempi ja lainapainotteisempi. Jos se on tällainen kuin on esitetty, niin Suomi ei hyväksy pakettia, Kulmuni sanoi.

Keskustajohtaja pyrki haastamaan Halla-ahoa sillä, että Suomen viennistä 60 prosenttia menee Euroopan markkinoille.

-Mitä sinä sanot kemiläisille ja imatralaisille tehdastyömiehille ja naisille, jotka menettäisivät työnsä sen takia, että eurooppalainen vienti ei vedä Suomessa, Kulmuni kysyi Halla-aholta.

-Olisi todella kummallinen ajatus, että Espanja tai Italia käyttäisivät Suomelta saamansa rahat ostaakseen suomalaisia vientiteollisuuden tuotteita. Toki Saksalla on rationaalinen intressi pitää Espanjaa ja Italiaa pystyssä, koska joka toinen auto Italiassa ja Espanjassa on saksalainen. Suomella ei ole vastaavaa intressiä sinne. Keskustalla näyttää nyt olevan kova rahan lapioimisen himo, Halla-aho vastasi.

-Olemme mieluummin suomalaisen kuin kiinalaisen teollisuuden puolella, Kulmuni yritti.

-Jospa sitten tuettaisiin suoraan suomalaista teollisuutta, eikä lähetettäisi rahoja Italian kautta, Halla-aho sanoi.

Demareilta ja vihreiltä tuttuja selityksiä EU- yhteisvastuusta

Pääministeri Sanna Marinia (sd) puheenjohtajatentissä tuurannut puoluetoveri, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari lausui monesti kuullut selitykset sen puolesta, että Suomen kannattaisi kanavoida rahaa EU-elvytykseen.

-Jos Eurooppa ei elvy, niin Suomikaan ei elvy. Tämä on tosiasia. Euroopan ja Suomen pitää nousta tästä. Suomalainen teollisuus tarvitsee tätä, Skinnari lausui elvytysrahaston puolesta.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) mukaan Suomen kannattaa ”tehdä yhteistyötä” niiden kanssa, joiden kanssa se on järkevää. Vihreät kannattavat myös EU-elvytystä.

Myös Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan eurooppalaista elvytystä tarvitaan. Kokoomus siis tukee elvytysrahastoa. Orpo sanoi olevansa varma siitä, että elvytysrahasto toteutuu. Orpokin tosin pehmensi puheitaan vaatimalla, että Suomen hallituksen pitäisi neuvotella paremmat ehdot.

Liike Nytin Harry Harkimo moitti sekä elvytysrahastoa että Suomen hallituksen toimintaa epämääräiseksi.

-Täällä puhutaan että pitää saada muutoksia, mutta kukaan ei kerro mitä ne muutokset ovat. Hallitus ei kerro, mitä se haluaa eikä hallitus kerro, paljonko elvytyksestä pitää olla suoraa apua ja paljonko lainaa, Harkimo päivitteli.