Laajamittaisen maahantulon riski itärajalla on kohonnut Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan johdosta. Yksi keinoista lisätä maamme turvallisuutta on vahvistaa rajan infrastruktuuria. Perussuomalaisten kansanedustajat Riikka Purra, Mari Rantanen ja Mauri Peltokangas tiedustelevat kirjallisessa kysymyksessä, miksi hallitus ei ole jo kesällä lain mahdollistaessa sen aloittanut työtä itärajan vahvistamiseksi ja resursoinut tarvittavien este- ja valvontalaitteiden lisäämistä.

Suomi valvoo EU:n pisintä rajaa Venäjän kanssa. Laajamittaisen maahantulon riski itärajalla on kohonnut keväällä 2022 Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan johdosta.

Kesällä eduskunnassa saatiin voimaan rajavartiolain uudistus, jonka nojalla turvapaikkahakemusten käsittely voidaan tarvittaessa keskittää yhteen rajanylityspaikkaan, kuten Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lakiesityksen mukaan itärajalla voidaan myös käyttää esteinä muun muassa aitoja, tynnyreitä, suurhiekkasäkkejä ja hiekka- ja lumivalleja.

Hallintovaliokunnalle antamassa lausunnossaan Rajavartiolaitos keväällä totesi, että se pitää perusteltuna este- ja valvontalaitteista sekä ajotiestä koostuvan rajainfrastruktuurin rakentamista osalle itärajaa perustuen riskianalyysiin.

Rajainfrastruktuuri tehostaisi rajaturvallisuuden ylläpitämistä niin normaalioloissa kuin myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Uusi rajalaki mahdollistaa esteiden rakentamisen

Kesällä voimaan tullut uusi rajavartiolaki mahdollistaa esteiden, kuten aidan, rakentamisen muualle kuin raja-aukon reunaan, jos rajaturvallisuuden ylläpitäminen välttämättä edellyttää sitä.

Perussuomalaisten kansanedustajat Riikka Purra, Mari Rantanen ja Mauri Peltokangas kysyvät, mikäli nyt ei olla tultu juuri sellaiseen tilanteeseen, jossa rajaturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää este- ja valvontalaitteiston lisäämistä itärajalle, mitä siihen tarkalleen vaaditaan.

– Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen kautta Suomeen saapui viime viikon aikana yhteensä runsaat 38 400 Venäjän kansalaista, ja Venäjän osittaisen liikekannanpanon vuoksi on todennäköistä, että määrä vain kasvaa.

– Rajavartiolaitos on esittänyt, että itärajasta tulisi aidata 10–20 prosentin osuus, tämä tarkoittaisi noin 130–260 kilometriä. Arvioiden mukaan aitaaminen maksaisi joitakin satoja miljoonia euroja. Summassa on mukana paitsi fyysinen aita myös sen tekninen valvonta ja tiejärjestelyt, joiden avulla rajavartijat voisivat puuttua nykyistä nopeammin laittomiin rajanylityksiin. Tällä hetkellä rajalla on suurimman osan matkaa vain piikkilanka-aita, joka ei estä edes villisikalaumaa tulemasta rajan yli.

Virossa itärajaa alettiin vahvistaa jo kesällä

Virossa itärajaa alettiin vahvistaa jo kesällä. Kritiikkiä Virossa on tullut lähinnä vain siitä, miksi rajan vahvistaminen on ollut niin hidasta. Viron itäraja on tarkoitus aidata lähes kokonaan lähivuosien aikana. Puola ryhtyi omaan raja-aitahankkeeseensa viime syksynä. Liettuaan ja Latviaan on myös rakennettu hiljattain rajaesteitä.

Este- ja valvontalaitteiden lisääminen ei yksinään tietenkään ole ratkaisu poikkeaviin rajatilanteisiin tai hybridiuhkiin, mutta hyvin tärkeä työkalu muiden joukossa.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) kommentoi medialle eilen että hallituksen on määrä keskustella rajan aitaamisesta “lähiaikoina”.

Milloin hallitus ryhtyy tuumasta toimeen?

Hallintovaliokunnan perussuomalaiset vaativat vastauksia hallitukselta, milloin se aikoo ryhtyä tuumasta toimeen. Kansanedustajien kirjallisessa kysymyksessä esitetään asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraava kaksiosainen kysymys:

Yksi keinoista lisätä maamme turvallisuutta on vahvistaa rajan infrastruktuuria. Miksi hallitus ei ole jo kesällä lain mahdollistaessa sen aloittanut työtä itärajan vahvistamiseksi ja resursoinut tarvittavien este- ja valvontalaitteiden lisäämistä?

Millä aikataululla hallitus aikoo antaa tarvittavat resurssit, jotta este- ja valvontalaitteistoa voidaan lisätä Rajavartiolaitoksen suositteleman määrän verran itärajalle?

SUOMEN UUTISET