

PS ARKISTO
Hallituksen päätös 175 alaikäisen siirtämisestä Suomeen maksaa satoja tuhansia euroja viikossa – Purra: Eurooppaan haluavat ihmiset eivät näin vähene
Hallitus päätti perjantaina 175 alaikäisen ja yksinhuoltajaperheen jäsenen kuljettamisesta Suomeen EU:n sisäisenä siirtona Kreikan leireiltä ja muualta Välimereltä. Asia nousi julkisuuteen viime viikolla sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) ulostulossa, joka ainakin julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan yllätti hallituskumppani keskustan.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on kommentoinut asiaa useassa yhteydessä. Sisäministeri Maria Ohisalo oli myös torstaina kuultavana asiasta hallintovaliokunnassa, jonka puheenjohtaja Purra on.
Lauantaiaamuna Ylen aamussa Purra nosti esille sen, että päätös ei ole mistään suunnasta katsoen kestävä.
– Kreikassa ongelmana on EU:n ja Turkin välinen sopimus, joka ei enää toimi. Viime vuonna laittomat saapumiset Kreikkaan lisääntyivät 54 prosenttia edellisestä vuodesta. Joka viikko saapuu satoja uusia tulijoita. Saarten alaikäiset eivät lopu tällaisilla siirroilla, Purra sanoo.
Moni maa ei vastaanota ketään
EU:ssa ei ole yhtenäistä ja tehokasta turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka osallistuvat taakanjakoon ja nimenomaan täyttävät kiintiönsä. Moni maa ei ota vastaan ketään.
Hallituksen budjetissa tälle vuodelle on vastaanotettavien alaikäisten määrän arvioitu olevan 65.
– Tämä yksi päätös jo moninkertaistaa tuon lukeman, Purra sanoo.
Vastaanoton hintalappu jopa 580 000 euroa viikossa
– Pelkät vastaanoton kulut 175 alaikäisen kohdalla maksavat valtavasti. Hallituksen arvion mukaan esimerkiksi yksi alaikäisen vuorokausi ryhmäkodissa kustantaa 477 euroa. Tästä saadaan, että 175 alaikäistä maksaa viikossa jopa 580 000 euroa.
– Tässäkin tapauksessa murto-osalla siitä rahasta, joka menee näiden ihmisten pelkkiin vastaanottokuluihin, puhumattakaan myöhemmistä kustannuksista, olisi voitu tarjota merkittävää humanitaarista apua Kreikkaan ja muualle leireille, Purra sanoo.
Suojeluasemaa seuraa perheenyhdistäminen
Uutiskuvissa näkyy yleensä hyvin pieniä lapsia ja vauvoja alkeellisissa leiriolosuhteissa. Purran mukaan todellisuus on kuitenkin toinen.
– UNHCR:n tilastoista tiedämme, että Kreikan leireillä olevista alaikäisistä yli 90 prosenttia on sekä yli 14-vuotiaita että poikia. Kun suojelupaikka on saatu, käynnistyy välittömästi perheenyhdistämisprosessi. Ei ole mitään syytä, miksi se ei käynnistyisi. Eivät nämä alaikäiset ole orpoja vaan perheidensä matkaan lähettämiä, Purra huomauttaa.
– Paitsi että humanitaarisen maahanmuuton kustannukset suomalaiselle veronmaksajalle ovat valtavat, on ymmärrettävä, että myös yksittäisillä sektoreilla on suuria haasteita jo nyt. Esimerkiksi terapiapalvelut. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitaminen ja terapiaan pääsy on erittäin vaikeaa pitkin Suomea. En ymmärrä, miten joku voi väittää, että Suomella on hyvä kapasiteetti vastaanottaa näitä alaikäisiä, mahdollisesti hyvin traumatisoituneita lapsia.
Perussuomalaiset ovat realisteja, eivät välinpitämättömiä
Perussuomalaisia syytetään usein vihamielisyydestä ja kylmyydestä. Purra kuitenkin muistuttaa, että kyse ei ole mistään sellaisesta.
– Maailma on täynnä kärsiviä lapsia, joita vaikka haluaisimme auttaa, emme valitettavasti voi. Humanitaarinen maahanmuutto ei ole ratkaisu. Perussuomalaiset eivät ole myöskään kiinnostuneita kiillottamaan omaa sädekehäänsä vaan kannatamme realismia ja ymmärrämme todellisuuden rajoitteet, Purra sanoo.
– Kuinka monta viikkoa hallituksen sädekehä säihkyy tämän päätöksen myötä? Pian on varmasti taas aika kantaa lisää vastuuta, sillä eivät Eurooppaan haluavat ihmiset lopu.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kustannukset Maria Ohisalo vastaanottokeskus Riikka Purra Perheenyhdistäminen Taakanjako Turvapaikanhakijat vihreät perussuomalaiset Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Mäkynen: Uusi siirtolaiskriisi uhkaa Suomea

Perussuomalaiset tyrmäävät suunnitelmat uudesta siirtolaisten taakanjakomekanismista: ”Afrikan väkiluku voi nelinkertaisua tällä vuosisadalla – tulijat eivät lopu”

Ronkainen Erdoganin uhkauksesta lähettää pakolaiset Eurooppaan: ”Suomella pahin mahdollinen hallitus, pahimpaan mahdolliseen aikaan”

Rantanen ja Ronkainen EU-turvapaikkapolitiikasta: ”Miksi Suomi esittää taakanjakoa, kun entisetkään sopimukset eivät toimi?”

Rantanen kysyi suomalaisten turvallisuudesta – Ohisalo vastasi turvapaikanhakijoiden oikeuksista

Kreikan hallitus aikoo jatkaa suljettujen vastaanotto- ja palautuskeskusten rakentamista saarille protesteista huolimatta

Kreikka tehostaa rajavalvontaansa – maahanmuutto puheenaiheena niin hallinnossa kuin kaduillakin

Perussuomalaiset ihmettelevät Ohisalon linjaa – Huhtasaari: ”Turvapaikanhakijat menevät kaiken muun edelle, vaikka olisimme konkurssissa”

Nuorisojoukko hyökkäsi kaupunginvaltuutetun seurueen kimppuun – ”Ruotsi, täältä tullaan – ikävä kyllä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.