

LEHTIKUVA
Hallituksen toteuttama sitouttavan kouluyhteistyön malli käytännössä identtinen Ari Koposen kansalaisaloitteen kanssa – ”Tämä on askel kohti parempaa”
Eduskunta käsitteli viime vuonna kansanedustaja Ari Koposen jo ennen kansanedustajaksi valintaansa alulle panemaa kansalaisaloitetta, jossa esitettiin alakouluihin ratkaisukeskeisiä ja terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta. Aloitteella oli yli 52 000 allekirjoittajaa, mutta keinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Nyt hallituksen toteuttama ”sitouttavan yhteistyön malli” on hyvin samankaltainen Koposen aloitteen kanssa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen alulle panemassa kansalaisaloitteessa asitettiin alakouluihin henkilöitä, jotka toimisivat koululaisten arjessa ja pystyisivät eheyttävään ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön. Kansalaisaloitteen taustalla oli onnistunut pilottihanke keravalaisesta Killan alakoulusta.
– Koulumaailman ongelmat tunnistettiin ja tunnustettiin yli puoluerajojen, mutta ratkaisukeinoista oli eriäviä mielipiteitä ja ehdotus hylättiin. Sivistysvaliokunta piti silti tärkeänä, että kunnat voivat kokeilla uusia toimintatapoja ja etsiä niistä saatujen kokemusten perusteella paikallisesti parhaiten toimivia ratkaisuja nuorten syrjäytymiseen puuttumiseksi, kertoo Koponen.
Aivan kuin Koposen malli
Nyt hallitus opetusministeri Li Anderssonin johdolla toteuttaa kansalaisaloitteen kaltaista uutta ”sitouttavan kouluyhteistyön mallia”. Mallissa ns. ylimääräinen aikuinen, esimerkiksi sote-puolen henkilö, tuodaan kouluihin toimimaan joustavasti apua tarvitsevien oppilaiden yksilöllisenä tukena ja etsimään ratkaisuja erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Valtionavustusta myönnettiin 25 pilottihakemukselle, joihin osallistuu yhteensä 139 opetuksen järjestäjää.
– Malli on käytännössä identtinen kansalaisaloitteeni kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Keravalla kokeiltua pilottia ollaan laajentamassa. Malli auttaa varmasti parantamaan opettajien jaksamisessa sekä oppimistuloksia ja koko kouluyhteisön hyvinvointia, ja se on jälleen yksi konkreettinen apukeino kouluille kiusaamis- ja väkivaltaongelmien ratkaisemiseksi, Koponen jatkaa.
Opetusministerin toive
Viime viikolla asia nousi esiin myös eduskunnan salikeskustelussa, ja opetusministeri Andersson kertoi toivovansa mallin vakinaistamista tämän hallituskauden aikana.
– Olisihan se upeaa, jos kansalaisaloitetta vastaava malli saataisiin kattamaan koko Suomi. Kiitos kaikille niille yli 50 000 ihmiselle, jotka allekirjoittivat kansalaisaloitteen loppuvuonna 2018 sekä tuusulalaiselle Katja Kykkäselle, joka oli luomassa aloitteen toimintamallia. Täytyy muistaa, että vain hyvinvoiva lapsi voi oppia, ja tämä tulee olemaan yksi askel kohti parempaa, päättää Koponen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Katja Kykkänen alakoulut sitouttavan kouluyhteistyön malli kouluväkivalta koulut Ari Koponen Koulukiusaaminen Kerava Li Andersson kansalaisaloite lastensuojelu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koposen lakiesitys tunteita herättävästä aiheesta hyväksyttiin: ”Koulukiusaaminen on vakava uhka myös toisen asteen oppilaille”

Oppivelvollisuusiän nosto eduskuntaan – Purra: Todellisia koulun ja osaamisen ongelmia ei haluta tunnistaa

Puolueeton koululaitos on jäämässä ideologisen vallankumouksen jalkoihin

Ari Koposen työ kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta: ”Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen”

PS-Naiset: ”Laitammeko varoja laittomasti maassa olevien sosiaalipalveluihin vai omien nuortemme tulevaisuuteen?”

Alakouluihin palkattava opettajien tueksi terapeuttisia valmiuksia omaavia aikuisia ilman opetusvelvollisuutta – Koposen esittelemä toimintamalli etenee eduskunnassa

52 603 ihmisen allekirjoitukset kansalaisaloitteeseen johtivat toivottuun lopputulokseen – Koponen: ”Vihdoin konkreettisia tekoja, ei vain tyhjiä sanoja”

Lastensuojelun tilanne on hälyttävä – kansanedustaja Antikainen: ”Hallituksen ja eduskunnan puututtava tilanteeseen”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
















