

PS ARKISTO
Koposen lakiesitys tunteita herättävästä aiheesta hyväksyttiin: ”Koulukiusaaminen on vakava uhka myös toisen asteen oppilaille”
Hallitus on lisäämässä lakiin kansanedustaja Ari Koposen ehdotuksen (LA 27/2020 vp), jonka mukaan koulun opettaja tai rehtori on velvollinen ilmoittamaan tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta ja väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle.
– Ihmettelin, ettei tätä pykälää ole ollut toisen asteen koulutuksen laeissa, vaikka perusopetuslakiin se on kirjattu. Koulukiusaaminen on vähintään yhtä vakava uhka myös toisen asteen oppilaille, harmittelee perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
– Ongelmat eivät ratkea pelkästään hallituksen toimin, vaan tarvitaan myös opposition kuuntelemista. Olen hyvin onnellinen, että kova työni koulukiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi etenee nyt lakimuutosten tasolle, Koponen iloitsee.
Toimenpiteet eivät välttämättä riittäviä
Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut uuden lakipaketin, joka sisältää edellä mainitun kirjauksen lisäksi myös muita Koposen tekemiä ehdotuksia. Toisessa lakialoitteessa (LA 6/2021 vp) Koponen ehdottaa keinoja puuttua kiusaamistilanteisiin: rehtori saisi myöntää jälki-istuntoa, evätä kiusaajalta osallistuminen opetukseen kolmen päivän ajaksi sekä erottaa oppilaan määräaikaisesti kahden viikon ajaksi. Näitäkin ehdotuksia laatiessa on Koposen mukaan kuultu koulun arjessa työskentelevien ihmisten tarpeita sekä tehty yhteistyötä opetusalan ammattilaisten kanssa.
Valitettavasti tämän lakialoitteen hallitus on hyväksynyt vain osittain: rehtorille annetaan oikeus antaa jälki-istuntoa sekä evätä kiusaaja opetuksesta, mutta vain jäljellä olevan päivän ja seuraavan ajaksi. Koposen mielestä lakiin lisättäväksi esitetyt toimenpiteet vaativat riittävän ajan ollakseen vaikuttavia. Perusteluista ei käy ilmi, miksi perusopetuksessakin epääminen ei voisi olla mahdollista enintään kolmeksi päiväksi.
– Vakavien kiusaamistilanteen käsittelyt vievät usein pidemmän ajan kuin yhden koulupäivän. Oppilaiden ja koulun henkilökunnan työrauha ja turvallinen opiskeluympäristö pitäisi voida paremmin varmistaa. Tämä on laaja ongelma, johon ei ole vain yhtä ratkaisua, mutta vihdoin on tulossa konkreettisia toimia kiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin, toteaa Koponen.
Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen
Koponen on jättänyt eduskuntakäsittelyyn jo aiemmin yli 50 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteensa koulukiusaamisen ja väkivallan kitkemiseksi. Lisäksi molemmat hänen edellä mainituista kiusaamista koskevista lakialoitteistaan allekirjoitti yli 100 kansanedustajaa, vaikka enemmistön tuen saaminen yksittäisen kansanedustajan aloitteelle on todella harvinaista.
Aloitteillaan Koponen on halunnut kiinnittää huomiota koulukiusaamisen vakavuuteen ja samalla vaatia lainsäätäjiltä toimenpiteitä sen vähentämiseksi, sillä pelkät kauniit puheet kiusaamisen ja väkivallan vastaisuudesta eivät riitä. Valtion on hyödynnettävä kaikki keinot ison ongelman ratkaisemiseksi. Koponen haluaa kiittää myös äänestäjiään, sillä ilman heitä hänellä ei olisi mahdollisuuksia vaikuttaa tällä tasolla.
– Työni heikoimmassa asemassa olevien eteen eduskunnassa jatkuu. Yhdessä olemme enemmän, päättää Koponen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kouluväkivalta lakiesitykset toisen asteen koulutus Ari Koponen perusopetus lakialoite Koulukiusaaminen Väkivalta kansalaisaloite
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Koposelta jo toinen lakialoite koulukiusaamisongelman ratkaisemiseksi: ”Tarvitsemme lakiuudistuksia kiusaamiseen puuttumiseksi”

Koponen huolissaan nuorten kasvavasta väkivallasta: ”Viranomaisilla oltava työkalut väkivalta- tai päihdekierteen katkaisemiseksi”

Ari Koposen työ kouluväkivaltaa vastaan on tuottanut tulosta: ”Yhteistyö on avain asioiden muuttamiseen”

Koposelta jo toinen yli 100 nimeä kerännyt lakialoite: ”Koulukiusaaminen ei lopu pelkällä pääntaputtelulla”

Nepsylapset syrjäytetään yhteiskunnasta – Koponen: ”Hallitus pyörittelee peukaloitaan”

Koponen: Kelan puhelinpalvelun pitäisi olla maksuton – ”Tämä epäkohta on korjattava!”

Koponen tyytyväinen lakialoitteidensa saamasta kannatuksesta yli puoluerajojen: ”On hienoa, että kiusaamisasia otetaan vakavasti eduskunnassa”

Hallituksen toteuttama sitouttavan kouluyhteistyön malli käytännössä identtinen Ari Koposen kansalaisaloitteen kanssa – ”Tämä on askel kohti parempaa”

Vain hyvinvoiva lapsi voi oppia ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa – Koponen: Vuorovaikutustaidot ja kiusaamisen ennaltaehkäisy vahvemmin mukaan perusopetukseen
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.